Suomen ortodoksisen kirkon pyhäköissä muistetaan Ukrainan kansaa rukouksissa sodan vuosipäivänä, mutta tämä muistaminen ei suinkaan ole ainutkertaista. Pyhäköissämme on jumalanpalvelusten yhteydessä jo kahden vuoden ajan toimitettu rukouksia ”Ukrainan sodassa kärsivien puolesta, että Herra pelastaisi heidät”.
Sodan vuosipäivänä Uspenskin katedraalista lähetetään suoratoistona rukouspalvelus rauhan ja Ukrainan kansan puolesta kello 14, ja palveluksen päätteeksi toimitetaan litaniat Ukrainassa sodassa menehtyneiden puolesta. Lisäksi Uspenskin katedraalissa toimitetaan kello 16:30 yleinen panihida ennen kello 17 vigiliaa. Sodan vuosipäivän panihidassa muistetaan erityisesti kaikkia Venäjän hyökkäyssodan uhreja Ukrainassa.
Rukouspalveluksen toimittaa rovasti Heikki Huttunen, ja Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova osallistuu rukouspalvelukseen. Paikalle odotetaan myös Ukrainalaisten yhdistyksen sekä evankelisluterilaisen ja katolisen kirkon sekä Helsingin kaupungin edustajia.
Jumalanpalveluksen jälkeen ukrainalainen kuoro Kalina esittää Ukrainan hengellisen hymnin ”Боже Великий Єдиний, нам Україну Храни”, jonka on kirjoittanut kuuluisa ukrainalainen säveltäjä Mikolai Lisenko.
Pian kaksi vuotta kestänyt hyökkäyssota on tuonut Suomeen kymmeniätuhansia ukrainalaispakolaisia. Heistä valtaosa on kuulunut Ukrainassa ortodoksiseen kirkkoon.
Helsingissä ukrainankielistä yhteisöä palvelee erityisesti Lapinlahden hautausmaalla sijaitseva Profeetta Elian kirkko, missä toimitetaan joka sunnuntai ukrainan- ja suomenkielinen liturgia. Näistä ensimmäinen toimitettiin 18. helmikuuta.
Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa myös liputetaan Ukrainan lipulla sodan vuosipäivänä.
Ukrainalaisten parissa tehtävälle työlle jatkuvuutta
Tuoreimpia osoituksia kirkkomme tahtotilasta on vuoden 2023 kirkolliskokouksen päätös siitä, että ukrainalaisten parissa tehtävä työ jatkuu seuraavien neljän vuoden ajan kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n koordinoimana. Työhön varattiin vuosittainen 130 000 euron määräraha.
Yhdessä kirkossa -hankkeen tavoitteena on tukea sotaa paenneita ja Suomeen asettuneita ukrainalaisia kotoutumaan paitsi suomalaiseen yhteiskuntaan, myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Kirkon palvelukeskus ja Filantropia ovat aloittaneet keskustelut kotoutushankkeen käytännön toteutuksesta helmikuun 2024 aikana.
Tiedon jakaminen on avainasemassa uuteen kotimaahan ja Suomen ortodoksisen kirkon elämään sopeutumisessa, sillä kirkkomme toimintatavat ovat tulijoille pääsääntöisesti vieraita – kuten esimerkiksi kirkon jäseneksi rekisteröityminen. Myös se, että Suomessa toimii yksi ortodoksinen kirkko, joka palvelee kaikkia ortodokseja kansallisuuteen ja äidinkieleen katsomatta, on usein muualta saapuneille hämmästyttävä tieto. Näin ollen kirkon YouTube-kanavalle perustettiin vastikään kirkkomme tavoista ja toiminnasta kertova ukrainankielinen soittolista Православна Фінляндія, Ortodoksinen Suomi. Soittolistan ensimmäisellä videolla Ukrainasta Suomeen paennut diakoni Sergiy Danilov kertoo Suomen ortodoksisen kirkon käytössä olevasta kalenterista.
Lisäksi sosiaalisesta mediasta löytyy ukrainankielinen Facebook-ryhmä, ja Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyvät myös ukrainankieliset sivut.
Tukena heti sodan alusta lähtien
Suomen ortodoksinen kirkko ilmaisi tukensa Ukrainalle varsin selkeästi heti sodan alettua helmikuussa 2022. Tuolloin kaikki toimessa olevat piispamme tuomitsivat ensimmäisten joukossa Venäjän hyökkäyssodan. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo vetosi suoraan Moskovan patriarkka Kirilliin, jotta tämä tuomitsisi sodan. Myöhemmin arkkipiispa Leo on tuominnut patriarkka Kirillin sotaa puolustavat lausunnot. Isä esipaimen on kertonut muistavansa sodan keskellä eläviä ukrainalaisia aina aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Samaan hän rohkaisee meistä jokaista. Arkkipiispa Leo myös kutsui luokseen ukrainalaisia sotapakolaisia Kuopioon ensimmäisenä sotakeväänä 2022.
Myös syyskuussa 2023 Suomessa vieraillut Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tunnetaan Ukrainan tukijana, ja hän tapasi vierailullaan muiden muassa Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrovan.
Kirkko on toiminut myös materiaalisen avun keinoin. Sodan alettua seurakunnissa jaettiin sotapakolaisille niin niin ruoka- vaate- kuin muutakin käytännön elämiseen liittyvää apua.
Upea esimerkki seurakuntalaisten omasta aktiivisuudesta sekä yli kansallisuuksien yltävästä rauhantahdosta sekä uskon yhteydestä on kahden äidin, Ukrainasta sotaa paenneen Olesia Yermolenkon ja Suomessa jo pitkään asuneen Elizaveta Rombachevan Hyvinkäällä perustama rukouspiiri, jossa toimitetaan viikoittain rukouspalvelusta rauhan puolesta.
Seurakunnat ja yksittäiset ihmiset ovat lahjoittaneet rahaa Filantropian kriisiapukeräykseen, jonka tuotto ohjataan Ukrainaan. Keräykseen voi osallistua helposti MobilePayn kautta (52653) tai verkossa Filantropian sivuilla. Tähän mennessä keräys on tuottanut yli 182 000 euroa.
Pääkuva ylhäällä: Ukrainan suurlähetystön kukitettu aita keväällä 2022.
Juttua on muokattu 23.2.2024 klo 9:28 lisäämällä tekstiin tarkempia tietoja rukouspalveluksesta sekä liputuksesta. Näin ollen otsikkoa on myös täydennetty sanoilla "ja muistaa".