Isä Nemanja Balčin valmistui Karelia-ammattikorkeakoulusta matkailualan restonomiksi vuoden 2024 lopussa. Taipaleen seurakunnan pappina vuodesta 2021 toimineen isä Nemanjan opinnäytetyön aihe on Pyhiinvaellusmatkat matkailutuotteina. Osana opinnäytetyötä isä Nemanja toteutti pohjoiskarjalaisten lukiolaisten opintomatkan Montenegroon.
– Toimin aiemmin Tampereella nuorisotyönohjaajana. Järjestin siellä pyhiinvaelluksia nuorille. Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti myös Taipaleen seurakunnan pyhiinvaellusperinne. Joka toinen vuosi on järjestetty pidempi pyhiinvaellusmatka esimerkiksi Kreikkaan ja joka toinen vuosi lyhyempi vaikkapa Venäjälle ja Viroon. Tänä vuonna käytiin Essexin luostarissa Englannissa.
Kyse pyhyyden kohtaamisesta
– Pyhiinvaelluksia ei toistaiseksi järjestetä Venäjälle Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan takia, isä Nemanja toteaa ja muistuttaa myös rajanylityspaikkojen täyssulusta. Venäjän pyhiinvaelluskohteiden sijaan hän rohkaisee tutustumaan nyt esimerkiksi Montenegron, Puolan ja Romanian pyhiin paikkoihin.
– Ortodoksisessa kirkossa pyhiinvaelluksessa kyse ei ole niinkään vaeltamisesta vaan pyhyyden kohtaamisesta. Fyysinen puoli, kuten kohteeseen käveleminen, ei ole olennainen osa pyhiinvaellusta. Tärkeää on pyhien paikkojen kunnioittaminen ja ihmeitätekevien ikonien tai pyhäinjäännöksien kumartaminen. Liturgia ja ehtoollinen on pyhiinvaelluksen kohokohta. Myös se on olennaista, että pyhiinvaeltaja palaa matkaltaan aina erilaisena takaisin.
Isä Nemanjan mielestä jokainen pyhiinvaeltaja on yhtä paljon turisti kuin turisti on pyhiinvaeltaja: nämä kaksi asiaa eivät sulje pois toisiaan. Siksi pyhiinvaelluksen voi yhdistää vaikkapa aurinkolomaan – ja siksi pyhiinvaellusmatkan järjestäjän tulee jättää aikaa myös esimerkiksi ostoksien tekoon tai muuhun omavalintaiseen toimintaan. Kuitenkin rukouspaikoissa on vältettävä kuvaamista etenkin jumalanpalveluksien aikana. Hyviä ammattikuvia löytyy netistäkin. Jos kuitenkin haluaa valokuvata, on ehdottomasti kysyttävä lupa, Nemanja Balčin muistuttaa.
Isä Nemanja muistuttaa myös valamolaisesta perinteestä määritellä jokainen siellä kävijä pyhiinvaeltajaksi. Yksi selkeä ero tavallisen matkan ja pyhiinvaelluksen välillä kuitenkin on: toisin kuin tavalliseen matkaan, pyhiinvaellukseen valmistaudutaan paastoamalla ja rukoilemalla. On myös suotavaa lukea paikkaa käsitteleviä kirjoja.
Jerusalemissa kristinusko konkretisoituu aivan erityisesti
Ensisijaisena pyhiinvaelluskohteena isä Nemanja suosittelee Jerusalemia.
– Sanotaan, että tie taivaalliseen Jerusalemiin vie maallisen Jerusalemin kautta. Kasteessa hiuksia leikatessa rukoillaan, että kastettava “näkisi Jerusalemin onnellisena kaikkina elinpäivinä.” Kristinusko konkretisoituu, kun ihminen käy paikoilla, missä Jeesus on syntynyt, kuollut ja noussut ylös kuolleista. Jos mahdollista, Jerusalemissa tulisi käydä kerran elämässä! Matkaa ennen kannattaa lukea paitsi Raamattua myös Stephen Grahamin Salaperäinen pyhiinvaeltaja: venäläisten pyhiinvaeltajien matkassa Jerusalemiin 1912.
Nemanja Balčin suosittelee myös Athosta sekä Ostrogin luostaria Montenegrossa. Ostrogin luostarissa ja luolakirkossa pyhän Vasili Ostrogilaisen (jonka elämäkerta kannattaa lukea ennen matkaa) pyhäinjäännösten luona vierailee vuosittain satoja tuhansia pyhiinvaeltajia – myös katolisia ja muslimeja. Hyviä ortodoksisia pyhiinvaelluskohteita löytyy myös Puolasta, Romaniasta, Bulgariasta ja Pohjois-Makedoniasta.
– Pyhät paikat ja pyhät ihmiset ovat pyhiä riippumatta tämän päivän politiikasta, koska ne ovat tämän maailman ajan ja paikan rajojen yläpuolella. Siksi ihmisten ei pitäisi välttää venäläisten pyhien kunnioittamista. Turvallisuussyyt voivat toki estää matkustamisen, mutta pyhiä paikkoja ei tule politisoida.
Isä Nemanjalle itselleen rakkain pyhiinvaelluskohde on Jerusalem. Erityisesti ovat jääneet mieleen myös Kiovan luolaluostari eli Petšerskin lavra Ukrainassa, Divejevon luostari Venäjällä sekä Pühtitsan luostari Virossa. Hengelliset kokemukset ja kohtaamiset pyhittyneiden kilvoittelijoiden kanssa ovat jättäneet kauniita muistoja.
Villisikalauma tuli vastaan Meteorassa
Monille Valamon-kävijöille tuttu Anna Jääskeläinen mainitsee itselleen merkityksellisinä pyhiinvaelluskohteina Pohjois-Kreikan Halkidikin alueen, Jerusalemin, Nazaretin ja Genesaretin järven ympäristön. Kaikista jo vierailemistaan luostareista hän suosittelee Ranskassa Bussy-en-Othen kylässä sijaitsevaa kaunista nunnaluostaria, josta löytyvät pyhän Alexis Uginealaisen maatumattomat pyhäinjäännökset.
Unohtumattomin matka on kuitenkin keväällä 2024 Virva Suvitien kanssa tehty pyhiinvaellus Kreikkaan.
– Matka oli alusta loppuun kuin pyhä seikkailu. Ajoimme 700 kilometriä vuokra-autolla, jossa oli tietämättämme naula takarenkaassa. Thessalonikissa auto meinasi jäädä parkkitaloon, kun olin hukannut kuitin. Meteorassa iltalenkillä kohtasimme villisikalauman, mutta pääsimme ohitse rukoillen Jeesuksen rukousta. Nuo hetket muistuttivat meitä konkreettisesti siitä, kuinka Jumala johdattaa ja varjelee.
– Erityisen koskettavia olivat hetket luostareissa. Saimme osallistua talkootöihin Ormylian luostarissa. Lisäksi vierailimme Sourotissa Pyhän Johannes Teologin luostarissa, jossa asuvat pyhittäjä Paisioksen hengelliset tyttäret. Molemmissa luostareissa meitä kohdeltiin kuin perheenjäseniä. Sourotin luostarin hiljaisuus jäi erityisesti mieleeni. Hesykastinen rauha ja sähkövalojen puuttuminen pyhäköistä loivat ilmapiirin, jossa tuntui kuin olisi astunut toiseen maailmaan – lähemmäs Jumalaa.
Pyhiinvaellukset ovat opettaneet Anna Jääskeläiselle paljon elämästä, itsestä ja Jumalan armosta. Pyhiinvaelluksen ja tavallisen matkailun eron hän näkee näin:
– Pyhiinvaellus on minulle sielun matka, jossa jokainen tapahtuma tarjoaa tilaisuuden tarkastella omaa hengellistä tilaa ja nähdä, miten Jumalan armo kantaa ja ohjaa elämän tiellä. Pyhiinvaelluskohteet ovat kuin taivaan pieniä heijastuksia – paikkoja, joissa voi kohdata Jumalan ja hänen pyhänsä.
Pääkuva ylhäällä: Anna Jääskeläinen pyhän Demetrioksen kirkossa Thessalonikissa. Kuva: Anna Jääskeläisen oma albumi
Juttua on muokattu 23.1.2025 klo 20:34 pappisvihkimyksessä lausuttavaa rukousta koskeva kohta. Kyseinen rukous kuuluu kasteeseen, jolloin hiuksia leikatessa rukoillaan, että kastettava “näkisi Jerusalemin onnellisena kaikkina elinpäivinä.”