Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta kirkossamme muistetaan pyhää Nikolaos Ihmeidentekijää, minkä lisäksi on tapana ilmaista kiitollisuutta maamme itsenäisyydestä. Monet muistelevat lisäksi toisen maailmansodan tapahtumia ja Suomen kohtaloa suursodan pyörteissä. Ortodoksit saattavat lisäksi ajatella erityisesti Laatokan Valamon luostarin ja Konevitsan luostarin evakuointeja tai niin ikään rajan taakse jäänyttä Petsamon luostaria, jonka johtaja Paisin nimi on noussut esiin mahdollisena pyhien joukkoon tulevaisuudessa luettavana henkilönä.
Lisäksi ortodoksisia pappeja ja munkkeja palkittiin sodan aikaisista ansioista. Esimerkiksi marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim luovutti toukokuussa 1941 igumeni Mavrikille 4. luokan vapaudenristin kansalaisansioista. Mavriki (Mihail Efimovitš Serežin 1892–1944) toimi Konevitsan luostarin johtajana vuosina 1931–1944. Risti myönnettiin hänelle Laatokan puolustusvoimien tukemisesta 1939–1940 sotatoimien aikana.
Igumeni Mavrikin raskaaksi osaksi tuli jättää rakas luostari ja johtaa Konevitsan veljestö evakkotielle. Mavrikin tiedetään toimineen I maailmansodan aikana armeijan kersanttina. Igumenin ja marsalkka Mannerheimin ystävyys oli alkanut jo tuolloin, kun Mavriki toimi Mannerheimin taistelulähettinä. Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin kuuluvat esimerkiksi marsalkan venäjänkieliset kirjeet igumeni Mavrikille.
Pappismunkki Paavali toimi sotilaspastorina
Vuonna 1939 sotapalvelukseen astunut Valamon luostarin pappismunkki Paavali, (Georgij Gusev, myöhemmin Yrjö Olmari, 1914–1988, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa 1960–1987) toimi sotilaspastorina Valamon ja Mantsin lohkoilla.
Sotilaspastorit eli kenttäpapit toimittivat kenttähartauksia ja sakramentteja, suorittivat muun muassa sielunhoitoa vangeille, hoitivat kaatuneiden huoltoa ja järjestivät sankarihautajaisia. Pappismunkit Paavali ja Pietari (Konevitsan luostarin igumeni 1944–54) osallistuivat myös Valamon luostarin evakuointiin.
Arkkipiispa Paavalin kunniamerkeistä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseo RIISAssa on talvisodan muistomitali Mantsinsaari-solki, 4. luokan vapaudenristi miekkojen kera. Merkin takana on vuosiluku 1941. Niiden lisäksi kokoelmassa on arkkipiispa Paavalin sotilasansiomitali – Suomen puolustusvoimain komentajan myöntämä tunnustus puolustusvoimien palveluksessa olevalle henkilölle tai puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle.
Vapaudenristin ritarikunnan 4. luokan ristin miekkojen kera sai myös Mikael Kasanko, joka toimi vuosina 1935–45 Sortavalan ja vuosina 1945–71 Helsingin kirkkoherrana. Muut Kasangon kunniamerkit RIISAn kokoelmassa ovat jatkosodan muistomitali, päämajan risti sekä Pohjois-Vienan risti 1941–1944. Päämajan muistoristin oli oikeutettu saamaan henkilö, joka palveli vähintään yhden kuukauden talvisodan tai kaksi kuukautta jatkosodan aikana päämajassa tai suoraan sen alaisessa esikunnassa, joukoissa tai laitoksessa.
Itsenäisyyspäivään kuuluu myös rukous esivallan puolesta
Itsenäisyyspäivänä kirkossa luetaan erityinen rukous esivallan puolesta ja kiitetään maamme itsenäisyydestä. Rukouksen voi lukea myös kotona:
”Herra, meidän Jumalamme, suuri ja armollinen. Hartain sydämin nöyrästi rukoilemme Sinua: Suojele armossasi kaikilta vaaroilta valtakuntaamme ja sen itsenäisyyttä.
Siunaa ja varjele maamme päämiestä, kaikkia päättäjiä, puolustusvoimia ja koko esivaltaa.
Anna kaikille vastuunkantajille viisautta ja ymmärrystä, vahvista ja tue heitä voimallasi tekemään työtä isänmaamme henkiseksi ja aineelliseksi edistämisesksi.
Anna Pyhän Henkesi kasvattaa heidän sydämeensä oikeutta, rauhaa ja hyvyyttä, että me kaikki voisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää.
Aamen.”
(Itsenäisyyspäivän liturginen rukous)
Pyhän Nikolaoksen päivän aattona 5.12. toimitetaan vigilia ja juhlapäivänä 6.12. liturgia sekä itsenäisyyspäivän kiitosrukoushetki. Juhlapäivän liturgia ja kiitosrukoushetki lähetetään suoratoistona Uspenskin katedraalista Helsingin ortodoksisen seurakunnan YouTube-kanavalla 6.12. kello 09:00 alkaen. Liturgian toimittaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen yhdessä katedraalin papiston kanssa.
Hyvää itsenäisyyspäivää sekä pyhän Nikolaos ihmeidentekijän juhlaa!
Pääkuva ylhäällä: Suomen lippu liehui päävartiolla Uspenskin katedraalin edustalla itsenäisyyspäivänä 6.12..2023. Kuva: Vlada Wahlsten