Maanantai 15.7.2024. Matteuksen yhdeksännen viikon maanantai.
(Matt. 18:1–11)
Evankeliumissa opetuslapset kysyvät Jeesukselta, kuka on suurin taivasten valtakunnassa. Jeesus asettaa lapsen heidän keskelleen ja sanoo, etteivät he pääse taivasten valtakuntaan, elleivät käänny ja tule lasten kaltaisiksi. Joka näin nöyrtyy, on suurin taivasten valtakunnassa. Joka Jeesuksen nimessä ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, ottaa luokseen Jeesuksen. Joka johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat häneen, hänelle on parempi, että hänet heitetään myllynkivi kaulassa meren syvyyksiin. Viettelykset kyllä tulevat, mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat. Jos käsi tai jalka tai silmä viettelee, se on hakattava tai repäistävä pois, jotta pääsisi raaja- tai silmäpuolena sisälle elämään.
Opetuslasten ei tule halveksia yhtäkään näistä vähäisistä, sillä heidän enkelinsä saavat koko ajan katsella taivaallisen Isän kasvoja: Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan kadonneita.
***
Kirkko on suojasatama heikoimmille, olipa kyseessä lapsi tai aikuinen.
Jeesus kutsuu väärää asennetta heikoimpia kohtaan lankeemukseksi ja viettelykseksi. Vertauskuva käden tai silmän repäisemisestä pois kutsuu murtamaan väärät asenteet toisia kohtaan.
Yhtäkään vähäisistä ei tule halveksia, koska heidän enkelinsä katselevat Isän kasvoja, ja koska Vapahtaja on tullut syntisten pelastajaksi. Kirkko ei ole onnistuneiden, vaan epäonnistuneiden koti.
Tiistai 16.7.2024. Matteuksen yhdeksännen viikon tiistai.
(Matt. 18:18–22; 19:1–2, 13–15)
Evankeliumissa Jeesus kertoo opetuslapsilleen, että kaikki, minkä he sitovat tai vapauttavat maan päällä on sidottu tai vapautettu taivaassa. Mitä tahansa kaksi heistä yhdessä sopien rukoilee, sen he saavat hänen Isältään, joka on taivaissa. Missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään, siellä Jeesus on heidän keskellään.
Pietari kysyy, kuinka monta kertaa on annettava anteeksi sille, joka toistuvasti rikkoo häntä kohtaan: peräti seitsemän kertaako. Jeesus sanoo, ettei vain seitsemän, vaan seitsemänkymmentä kertaa.
Jeesus lähtee Galileasta ja kulkee Juudeassa parantaen ihmisiä. Hänen luokseen tuodaan lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset estelevät, mutta Jeesus sanoo, ettei lapsia pidä estää tulemasta hänen luokseen: heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.
***
Evankeliumi johdattelee katumuksen sakramentin äärelle, mutta myös kirkon rukouselämän yhteyteen.
Katumus ja rukous johdattelevat anteeksiantamiseen, joka johdattaa sisäiseen vapauteen.
Laupias mieli ja sisäinen vapaus ovat avain sille, että opimme hyväksymään joukkoomme vähäisimmät. Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta, ja siksi on myös itse etsittävä samaa luottavaa ja anteeksiantavaa mieltä.
Keskiviikko 17.7.2024. Matteuksen yhdeksännen viikon keskiviikko.
(Matt. 20:1–16)
Evankeliumissa Jeesus esittää vertauksen isännästä, joka lähtee aamuvarhain palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa ja sopii yhden denaarin palkasta. Myöhemmin päivällä hän palkkaa lisää miehiä, samoin myöhemmin iltapäivällä, jopa päivän viime hetkillä. Illalla hän maksaa kaikille denaarin. Ensiksi tulleet valittavat tästä, mutta isäntä sanoo, ettei hän ole tehnyt vääryyttä, sillä he sopivat yhdestä denaarista: kai hän saa tehdä omallaan, mitä tahtoo, ja maksaa muillekin saman verran? Heillä ei ollut syytä katsoa karsaasti, kun isäntä on heille hyvä?
Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeiseksi, sillä monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.
***
Jumala on laupias myös viime hetkellä mukaan tulleille. Pelastus ei ole ansio, vaan Jumalan lahja.
Tätä Jumalan laupeutta kutsutaan armoksi. Kirkko on siten armahduksen, keskinäisen kunnioituksen ja rohkaisun yhteisö.
Jeesuksen vertaus on tärkeä opetus kaikille, joilla on jo kokemusta elämästä Kristuksen yhteydessä: ensimmäinen voi tulla viimeiseksi, kun taas viimeisimpänä pidetty pääsee ensimmäiselle sijalle.
Torstai 18.7.2024. Matteuksen yhdeksännen viikon torstai.
(Matt. 20:17–28)
Evankeliumissa Jeesus kertoo oppilailleen matkalla Jerusalemiin, miten hänet annetaan kansan johtomiesten ja opettajien käsiin. Hänet tuomitaan kuolemaan ja annetaan pakanoiden pilkattavaksi, ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Hän nousee kuolleista kolmantena päivänä.
Sebedeuksen poikien äiti pyytää Jeesukselta, että pojat saisivat istua Jeesuksen vierellä hänen valtakunnassaan. Jeesus sanoo, etteivät he tiedä, mitä pyytävät. Voisivatko he juoda saman maljan kuin hän? He sanovat voivansa. Silloin Jeesus sanoo, että he tulevat vielä juomaan hänen maljansa, mutta paikat hänen vierellään on varattu niille, joille hänen Isänsä on ne tarkoittanut.
Muut opetuslapset suuttuvat kuultuaan tästä. Jeesus sanoo hallitsijoiden olevan kansojen herroja, mutta näin ei saa olla heidän keskuudessaan. Joka tahtoo tulla suureksi, sen on oltava toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla ensimmäiseksi, sen on oltava kaikkein orja. Ihmisen Poikakaan ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.
***
Jeesuksen risti ja ylösnousemus kutsuvat itsensä luopumisen tielle. Tällä tiellä ei ole tarkoitus etsiä parhaimpia sijoja, vaan seurata Herran viitoittaman nöyryyden ja keskinäisen kunnioituksen polkua.
Kirkossa suurimman aseman saavuttaa toisten palvelija. Suurimman palkinnon ja arvon saavat ne, jotka eivät sellaista tavoittele.
Maailmassa on herroja ja valtiaita, kirkossa ainoastaan palvelijoita. Tätä ei saa koskaan unohtaa.
Perjantai 19.7.2024. Matteuksen yhdeksännen viikon perjantai.
(Viikonpäivän mukainen teksti)
(Matt. 21:12–14, 17–20)
Evankeliumissa Jeesus menee temppeliin ja ajaa myyjät ja ostajat pois, kaataa rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat sanoen: ”On kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.´Mutta te teette siitä rosvojen luolan.”
Jeesuksen luo temppeliin tulee sokeita ja rampoja, ja hän parantaa heidät. Sitten hän lähtee kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja yöpyy siellä.
Palatessaan Jerusalemiin varhain aamulla Jeesuksen tulee nälkä. Kun hän ei löydä viikunapuusta hedelmiä, ainoastaan lehtiä, hän sanoo puulle, ettei se enää ikinä tule tekemään hedelmää. Viikunapuu kuivettuu. Opetuslapset hämmästyvät ja ihmettelevät, miten puu saattoi kuivua niin nopeasti.
***
Jeesuksen teko temppelissä ja viikunapuun kuivettaminen kertovat molemmat samasta asiasta: Jumalan palvelemisen sijalle olivat tulleet hedelmättömät asiat.
On varottava, ettemme tee myöskään asenteillamme kirkosta rosvojen luolaa, vaan rukouksen ja parantumisen temppelin niin, ettei pelastuksen hedelmää tekevä puu kuivetu.
Evankeliumi kehottaa meitä tutkimaan omia asenteitamme ja tekojamme ilman, että syyttelemme toisia. Kun löydämme rukouksen ja laupeuden tien, kirkon puu ja seurakunnan oksa kantavat runsaasti hedelmiä.
Lauantai 20.7.2024. Matteuksen yhdeksännen viikon lauantai.
(Matt. 15:32–39)
Evankeliumissa Jeesus kertoo opetuslapsilleen, että hänen käy sääliksi ihmisiä, jotka ovat olleet hänen luonaan jo kolme päivää ilman syötävää. Hän ei halua lähettää heitä pois nälkäisinä, etteivät he uupuisi matkalla.
Opetuslapset ihmettelevät, miten he voisivat löytää niin paljon leipää asumattomalta seudulta. Silloin Jeesus haluaa tietää, montako leipää heillä on. Opetuslapset kertovat, että heillä on seitsemän leipää ja jokunen kala.
Jeesus käskee väen istumaan, ottaa leivät ja kalat, lausuu kiitoksen, murtaa leivät ja antaa ne ihmisille jaettavaksi. Leipää jää yli seitsemän täyttä korillista, vaikka syöjiä oli reilusti yli viisituhatta.
***
Jeesuksen sääli ihmisiä kohtaan ei ole pelkkä tunne, vaan johtaa laupeudentyöhön heitä kohtaan. Hän haluaa ruokkia heidät vahvistaakseen heitä matkalleen, etteivät he uupuisi.
Tämä on myös kuva siitä, millainen Kristuksen kirkon tulee olla. Kirkko ruokkii nälkäiset sielut ehtoollisen leivällä ja viinillä ja ravitsee laupeuden töillään ne, jotka elävät puutteessa.
Siunaten tehty hyvä työ kantaa moninkertaisen sadon, kun suostumme jakamaan saamastamme hyvästä toisillekin. Näin kukaan ei uuvu elämänsä matkalle.
(Profeetta Elian juhlaan liittyen tänään luetaan myös Luuk. 4:22‒30.)
Sunnuntai 21.7.2024. Matteuksen yhdeksäs sunnuntai. Yhdeksäs helluntain jälkeinen sunnuntai.
Liturgiassa
(Matt. 14:22–34)
Evankeliumissa Jeesus kävelee veden päällä. Veneessä olevat opetuslapset säikähtävät, mutta Jeesus rauhoittaa heidät sanoillaan. Silloin Pietari pyytää innokkaasti, että Jeesus käskisi häntä seuraamaan itseään veteen. Jeesuksen pyytäessä Pietari nousee veneestä, mutta pelästyy tuulta, alkaa vajota ja huutaa Herraa pelastamaan hänet. Jeesus nostaa Pietarin ylös ihmetellen hänen epäuskoaan ja epäilyään. Ihmeen tähden opetuslapset kumartuvat Jeesuksen edessä ja tunnustavat hänet Jumalan Pojaksi.
***
Teollaan Jeesus paljasti jumaluutensa ja valmensi opetuslapsia luottamaan häneen. Pietari oli innokas, mutta kokemattomuus hengellisessä elämässä sai hänet horjumaan. Usko ei riittänytkään. Pietari sai tärkeän oppitunnin Vapahtajaan luottamisesta.
Myöhemmin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen edellä, Pietarin usko särkyy katkerammin, kun hän kieltää Vapahtajansa. Helluntaipäivän jälkeen hän seuraa Herraa epäröimättä.
Pietarin kokemus osoittaa, että usko voi horjua. Ihminen voi erehtyä, eksyä ja vajota elämänsä matkalla. Silloin on tartuttava pelkäämättä Vapahtajan ojennettuun käteen ja noustava vielä kerran. Silloin pettymys ja lankeemus kääntyy uskon lahjaksi.