Maanantai 7.10.2024. Luukkaan neljännen viikon maanantai
(Luuk. 7:36–50)
Evankeliumissa Jeesus kutsutaan fariseuksen kotiin. Paikalle saapuu myös syntinen nainen, joka pesee kyynelin Jeesuksen jalat ja kuivaa ne hiuksillaan. Fariseus ajattelee, ettei Jeesus voi olla profeetta, koska ei ymmärrä, millainen nainen häneen koski.
Jeesus kertoo vertauksen kahdesta miehestä, joille rahanlainaaja antaa pienen ja suuren velan anteeksi. Sitten hän kysyy, kumpi miehistä rakasti rahanlainaajaa enemmän. Kun fariseus vastaa, että se, joka sai enemmän anteeksi, Jeesus kertoo syntisen naisen ottaneen hänet vastaan fariseusta paremmin. Naiselle Jeesus sanoo tämän saaneen syntinsä anteeksi uskonsa vuoksi: se, joka saa paljon anteeksi, rakastaa paljon.
***
Suurten lankeemustenkin jälkeen voi alkaa alusta. Anteeksiantamuksesta tulee todellisuutta, kun on rehellinen Jumalan Pojan edessä. Paljon rikkonut rakasti Jeesusta enemmän kuin itseensä tyytyväinen ja omasta mielestään hurskas.
Jumalan valtakunta avautuu katumuksen ja rakkauden kyynelin niille, joita ei pidetä minään. Omahyväisten on vaikea löytää perille.
Jumalan Pojan anteeksiantamus muuttaa kovat sydämemme, kun seuraamme syntisen naisen katumuksen esimerkkiä. Kirkko on tarkoitettu syntisten sairaalaksi, ei itseriittoisten notkuvaksi pitopöydäksi.Tiistai 8.10.2024
Tiistai 8.10. Luukkaan neljännen viikon tiistai
(Luuk. 8:1–3)
Evankeliumissa Jeesus kulkee kylissä ja kaupungeissa ja julistaa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta mukanaan kaksitoista opetuslastaan ja muutamia naisia, jotka hän oli parantanut taudeista ja vapauttanut pahojen henkien vallasta. He ovat Magdalan Maria, josta Jeesus oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä, Johanna, Kuusaksen, Herodeksen korkean virkamiehen vaimo sekä Susanna. Joukossa oli myös muita naisia. Nämä kaikki avustivat heitä omilla varoillaan.
***
Jeesuksen julkinen toiminta kävi mahdolliseksi evankeliumissa mainittujen naisten tuella, jotka varoillaan palvelivat yhdessä Herraa.
Heidän rooliinsa oli niin merkittävä, että heidät nimensä jäivät elämään evankeliumin sivuilla.
Mikä on se tehtävä, johon Jumala on meidät kutsunut? Oman palvelutehtävän löytäminen merkitsee elämän tarkoituksen löytämistä. Nämä tehtävät voivat elämän matkalla myös vaihdella.
Keskiviikko 9.10.2024. Luukkaan neljännen viikon keskiviikko
(Luuk. 8:22–25)
Evankeliumissa Jeesus lähtee opetuslastensa kanssa veneellä vastarannalle. Hän nukahtaa matkalla. Järvelle syöksyy myrskytuuli ja vene alkaa täyttyä. Opetuslapset herättävät hädissään Jeesuksen. Hän nuhtelee tuulta ja aaltoja ja ne asettuvat. Jeesus tiedustelee, missä heidän uskonsa on. Opetuslapset joutuvat pelon valtaan ja kyselevät toisiltaan hämmentyneinä, mikä mies Jeesus oikein on, kun hän käskee jopa tulta ja vettä, ja ne tottelevat häntä.
***
Opetuslapset myrkyssä saivat oppitunnin luottamuksesta Jumalan Pojan apuun. Myrsky tyyntyi Jeesuksen tahdon mukaan.
Millainen myrsky meitä sitten elämän matkalla kohtaakaan, Vapahtajan apuun voi aina turvata. Hän saattaa asiat tahtonsa ja johdatuksensa mukaiseen päätökseen.
Kaikki elämänvaiheiden ja kohtaloiden kautta, jotka Jumala yksin tietää, Vapahtaja johdattaa meitä kohti pelastusta. Myrskyilläkin on ikuinen päämäärä.
Torstai 10.10.2024. Luukkaan neljännen viikon torstai
(Luuk. 9:7–11)
Evankeliumissa neljännesruhtinas Herodes saa kuulla Jeesuksesta, mutta ei tiedä, mitä ajatella. Jotkut näet väittivät Johanneksen nousseen kuolleista, jotkut Elian tai jonkun entisaikojen profeetoista nousseen ylös. Herodes oli mestauttanut Johanneksen ja halusi nyt nähdä Jeesuksen, josta kerrottiin tuollaisia asioita.
Apostolit kertoivat Jeesukselle mitä olivat tehneet. Jeesus ottaa heidät mukaansa Betsaidan lähistölle saadakseen olla siellä rauhassa, mutta ihmiset lähtevät heidän peräänsä. Jeesus antaa heidän tulla ja puhuu heille Jumalan valtakunnasta ja parantaa kaikki avun tarpeessa olevat.
***
Herodes oli kiinnostunut hengellisistä asioista, mutta ei kyennyt uskomaan ja luottamaan. Hänen uteliaisuutensa kuitenkin heräsi huhujen liikkuessa.
Ihmisjoukot taas etsivät apua vaivoihinsa Jeesukselta, sillä he löysivät hänestä auttajan.
Jeesus ottaa ihmiset lempeästi vastaan ja opastaa kuulijoitaan kohti Jumalan valtakuntaa ja auttaa avun tarpeessa olevia. Hänen yhteydessään myös kirkko on evankeliumin hyvän sanoman ja avun lähde.
Perjantai 11.10.2024. Luukkaan neljännen viikon perjantai
(Luuk. 9:12–18)
Evankeliumissa opetuslapset pyytävät Jeesukselta, että hän lähettäisi heidät etsimään lähiseudun kylistä ja taloista yösijaa ja ruokaa. Jeesus kehottaa heitä ruokkimaan ihmiset, mutta opetuslapset sanovat, ettei heillä ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa. Jeesus kehottaa järjestämään ihmiset ryhmiin ateriaa varten, ottaa viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoo taivaaseen ja lausuu niistä kiitoksen. Kaikki syövät kyllikseen ja tähteeksi jää kaksitoista korillista, vaikka väkeä oli läsnä tuhansittain.
***
Opetuslapsilla ei ole muuta neuvoa kansanjoukon ruokkimiseksi kuin lähteä etsimään apua. Jeesus sen sijaan kehottaa heitä antamaan kansalle ruokaa.
Opetuslapset esittelevät vähäiset ruokavaransa ja heikot mahdollisuutensa auttaa. Jeesus siunaa ruoan ja siitä riittää tuhansille.
Ruokkimisihme saa alkunsa Vapahtajasta. Sen esteenä ei ole opetuslasten kyvyttömyys pyytää Herralta apua. Heistä tulee ihmeen välikappaleita Jumalan suuresta armosta ja opetukseksi meille. Kirkko voi paljon luottaessaan Herraan.
Lauantai 12.10.2024. Luukkaan neljännen viikon lauantai
(Luuk. 6:1–10)
Evankeliumissa Jeesuksen opetuslapset katkovat tähkäpäitä, hiertävät niitä sormissaan ja syövät. Oppineet moittivat heitä, koska tämä tapahtui lepopäivänä. Jeesus muistuttaa heitä mitä kuningas Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä: he ottivat Jumalan huoneesta uhrileivät ja söivät, vaikka leivät oli varattu ainoastaan papeille. Samoin ihmisen Poika on sapatin Herra.
Erään toisena sapattina Jeesus opettaa synagogassa. Oppineet tarkkailevat, parantaisiko hän erään miehen surkastuneen käden lepopäivänä. Jeesus tiesi, mitä he ajattelivat. Hän kutsuu miehen luokseen ja kysyy oppineilta: kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai pahaa, pelastaa ihmishenki vai tuhota ihminen? Sitten hän kehottaa meistä ojentamaan kätensä ja mies paranee.
***
Oppineiden mielessä oli ulkoinen hurskaus, ei ihmisen paras. Herra osoitti, että hän tahtoo ruokkia nälkäiset.
Opetuslapset astuivat Daavidin seuraan ja Herran pyhään huoneeseen pyhäpäinä villapellolla. Oppineet saivat tärkeän opetuksen Jumalan tahdon seuraamisesta.
Sama opetus toistuu Jeesuksen parantaessa miehen vamman. Parantaessaan pyhäpäivänä Jeesus opetti, että hyvän tekeminen on enemmän kuin muodollinen käskyjen täyttäminen. Hurskastelu ei rakenna, mutta avun antaminen ja laupeus toista kohtaan täyttää kaikki käskyt.
Sunnuntai 13.10.2024. Luukkaan neljäs sunnuntai
Nikean VII ekumeenisen kirkolliskokouksen pyhien isien sunnuntai
Liturgiassa
(Luuk. 8:5–15)
Jeesuksen kylväjävertauksessa erilaiset maaperät kuvaavat ihmissydäntä, johon Jumala kylvää sanansa. Osan sadosta tukahduttaa paholainen. Osan tuhoaa hiipuva into, juurtumattomuus uuteen elämään. Joidenkin sato tukahtuu elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. Hyvä maaperä sen sijaan kantaa puhtaan ja eheän sydämen sekä kestävyyden satoa.
***
Vapahtajan sanat tuntuvat ankarilta. Missä on ymmärrys koetuksissa uskonsa menettäville, tottumattomina intonsa kadottaville, elämän taakan alla musertuville tai ulkoisen elämän houkutuksiin eksyville?
Vapahtaja ei puhu antaakseen meille välineitä toisten tuomitsemiseen. Vertaus on kehotus rehellisyyteen suhteessa omaan itseen, mutta myös kutsu. Jeesuksen sanat sisältävät lupauksen elämän tien löytymisestä ja asettumisesta ihmissydämeen.
Herran varoitus ja kutsu kirpaisevat, mutta saavat katumuksen äänen kaikumaan sisimmässä, jos pysähdymme kuuntelemaan. Hengellinen parantuminen ja eheys löytyvät Kristuksen luota. Uusi alku on mahdollinen.
(Nikean isien juhlaan liittyen luetaan myös Joh. 17:1‒13.)