Pielaveden 150-vuotisen taipaleen juhlinnassa ovat mukana molemmat kansankirkot. Vahva ekumenian henki sekä toimiva yhteistyö kunnan ja seurakunnan välillä tarkoittavat, että juhlavuoden tärkein kristillinen juhla on ortodoksien vetovastuulla.
Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia on Pielavedellä ryhdytty järjestämään yleisen ideakilpailun pohjalta, suurelta osin kuntalaisten itsensä toimesta. Seurakunnat järjestävät erilaisia hengellisiä tapahtumia, kuten pääsiäiseen liittyviä jumalanpalveluksia. Myös muut järjestöt ja yhteisöt järjestävät juhlavuoden tapahtumia. Kunnanjohtaja Johanna Viita mainitsee kesätapahtuma Muikkufestivaalit, minkä lisäksi Pielavedellä avautuu kesällä Kekkos-näyttely kunnassa syntyneen presidentti Urho Kekkosen mukaan.
– Meillä ei enää ole täällä omaa ortodoksista seurakuntaa, ja ilmeisesti sen vuoksi ei kovin usein ole pääsiäistapahtumia täällä Pielavedellä järjestetty. Olen tosi ilmoinen siitä, että nyt on tämä hengellinen juhla kaikilla mausteilla, kunnanjohtaja Johanna Viita sanoo.
Pielavedellä juhlavuoteen liittyviä jumalanpalveluksia toimitetaan suurella viikolla torstaista alkaen, jolloin palveluksiin odotetaan myös metropoliittoja Arsenia ja Panteleimonia. Palveluksien järjestelyihin on panostettu, ja niiden yhteydessä on mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun, joka on toteutettu yhdessä paikallisen catering-yrityksen kanssa. Suuren torstain lisäksi palveluksia on myös suuren viikon perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Isä Olavin mukaan kirkkoon odotetaan runsaslukuista kirkkokansaa.
Kunnanjohtaja Viita toivottaa tervetulleeksi juhlimaan myös kauempaa.
– Toivotan kaikki tervetulleiksi tutustumaan paitsi pääsiäistapahtumaan, myös Pielavedelle muutenkin. Tämä on tämmöinen salaperäinen, piilossa oleva helmi, mistä löytyy kaikkea kivaa kesätekemistä.
Rovasti Olavi Matsi iloitsee ortodoksisen kirkon ja Pielaveden kunnan hyvistä väleistä. Ortodokseilla onkin Pielavedellä pitkät perinteet. Ensimmäinen paikkakunnalle haudattu ortodoksi oli suurina nälkävuosina (1866-1868) alueella vaikuttanut, karjalaistaustainen kulkukauppias.
Ortodoksien määrä Pielavedellä kasvoi huimasti talvi- ja jatkosodan myötä, sillä alueelle asutettiin paljon väkeä vahvoista ortodoksipitäjistä kuten Suojärveltä, Salmista ja Suistamosta. Isä Olavi huomauttaakin, että jo yli 80 vuoden ajan – enemmän kuin puolet Pielaveden kunnan historiasta – paikkakunnalla on ollut vahvasti läsnä myös pienempi kansankirkko. Kunta ja sen johto saakin isä Olavilta kiitosta. Hän toimi nyt jo Kuopioon yhdistyneen Pielaveden ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1992-2003.
– Kunnanjohtajamme Johanna Viita ja hänen edeltäjänsä ovat aina tienneet olevansa koko kunnan, myös ortodoksien kunnanjohtajia. Yhteistyö on ollut mutkatonta ja hyvää.
Myös muualla maassa on mahdollista osallistua pääsiäisen viettoon ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa, vaikka ei olisikaan ortodoksi. Usein palvelusten poikkeavuus luterilaisiin palveluksiin verrattuna saattaa jännittää ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomia osallistujia.
Yksi ero luterilaiseen kirkkoon lienee penkkien puute, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö palveluksessa saisi istua pyhäköistä seinänvierustoilta löytyvillä penkeillä, jos tarve vaatii: on parempi keskittyä itse palvelukseen kuin kivistäviin ja väsyneisiin jalkoihin. Jumalanpalveluksissa on kuitenkin tiettyjä kohtia, jolloin on tapana seistä. Palveluksissa, joissa kirkkokansalla on mahdollisuus osallistua Herran pyhään ehtoolliseen, on syytä huomioida, että tämä edellyttää ortodoksisen kirkon jäsenyyttä.
Kannattaa huomioida myös se, että useilla paikkakunnilla on mahdollisuus kokeilla pääsiäisen jälkeisellä viikolla kirkonkellojen soittoa. Perinteen mukaisesti vuoden suurinta juhlaa saavat tällä tavoin kaikki juhlistaa.
Pääkuva ylhäällä: Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkon kirkkosali.