– Kaikkihan on johdatusta, aloittaa Maria Mountraki, kun häneltä kysyy, miten hän on päätynyt nykyisiin luottamustehtäviinsä ortodoksisessa kirkossa.
– Seurakuntatoiminta on ollut minulle aina tärkeää. Oman kristinoppileirini jälkeen olin monella leirillä vetäjänä ja toimin kerhonohjaajana. Jo nuorena kasvatukseen liittyvät asiat ja vaikuttaminen kiinnostivat. 18-vuotiaana minua sitten pyydettiin asettumaan ensimmäistä kertaa ehdolle seurakunnanvaltuustoon, Mountraki kertaa.
Nyt hän istuu valtuustossa kolmatta kautta ja on huomannut vaikutusmahdollisuudet konkreettisesti. Hän iloitsee, että päätöksiä esimerkiksi juuri kasvatukseen liittyvistä asioista tehdään myös arvoperustaisesti, ei vain talous edellä.
Juttua kirjoitettaessa Mountrakilla on edessään lähtö Tallinnaan Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokoukseen hallituksen varajäsenenä. Siellä hänen on määrä pitää puhe ja olla mahdollisesti mukana yhdessä kokouksen komiteassa. Sen jälkeen hän matkustaa Geneveen Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean kokoukseen edustamaan Suomen ortodoksista kirkkoa.
Muutakin kuin rukoushetkiä
Yläkoululaisena Maria oli TET-harjoittelussa Suomen Ekumeenisessa neuvostossa, mitä voi pitää hänen nykyisen polkunsa alkupisteenä. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin johti myös yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä.
Vuonna 2013 hän haki ja pääsi Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) yleiskokoukseen Korean Busaniin stuertiksi eli kokousavustajaksi.
– Korean kokous on edelleen yksi parhaimpia kokemuksiani ikinä. Tajusin siellä, miten paljon KMN tekee ekumenian, kristittyjen ykseyden, hyväksi. Suomessa ekumenian ajatellaan usein olevan lähinnä yhteisiä rukouksia, mutta kansainvälinen ekumenia on jotain laajempaa. Uskon, että ekumeniaa edistämällä todella voi vaikuttaa moniin asioihin, esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja yhteiskuntarauhaan, Maria pohtii.
Busanin yleiskokouksen jälkeen valittiin KMN:n alakohtaiset komissiot. Niihin ei ollut ehdolla riittävästi nuoria jäseniä, joten Suomen ortodoksinen kirkko ehdotti Mariaa jäseneksi kansainvälisten asioiden komissioon vuosiksi 2014-2022.
Seuraavaksi hänen tiensä vei jäseneksi KMN:n keskuskomiteaan syksyllä 2022. Se on KMN:n ylin päättävä hallintoelin yleiskokouksen ohella.
– Uuden keskuskomitean ensimmäinen tapaaminen pidetään tämän vuoden kesäkuussa. Siellä tehdään uudet komissiovalinnat. Toivon voivani edelleen jatkaa itselleni tärkeässä kansainvälisten asioiden komissiossa.
Yhteiskuntarauhan puolesta
Maria kuvailee kansainvälisten asioiden komissiota asiantuntijakomissioksi, joka tekee esimerkiksi paljon erilaisia julkilausumia. Faith and order -komissiossa käsitellään teologisia kysymyksiä. Omat komissionsa on myös esimerkiksi kasvatukselle ja lähetystyölle. Loppujen lopuksi kaikki ekumenian puolet kietoutuvat yhteen.
– Ekumenia on osa yhteiskuntarauhan rakentamista myös Suomessa, ja mekin täällä olemme osa kansainvälistä kirkkoa ja ekumeenista yhteisöä, Maria muistuttaa.
Oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden teemat ovat Marialle tärkeitä; hänen pro gradu -työnsäkin käsitteli uskonnonvapautta.
– Haluan Kirkkojen maailmanneuvostossa erityisesti vaikuttaa yhteiskuntarauhan ja ylipäänsä yhteisen hyvän puolesta ekumenian avulla. Kotimaan luottamustoimissa minulle tärkeää on kasvatus- ja nuorisotyö sekä osallisuuden lisääminen. Seurakuntatoiminnan tasolla tärkeää on myös hyvä hallinto ja sen läpinäkyvyys – se, että toimitaan oikein ja kirkon arvojen mukaan.
Tähän saakka Maria on pystynyt yhdistämään päivätyön Suomessa ja kansainväliseen luottamustoimeen liittyvät matkat. Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäsenen ajankäyttö riippuu tilanteesta. Matkustaminen vie eniten aikaa, ja aikaeron takia palavereita voi olla erikoisiin kellonaikoihin. Lisäksi komission jäsenen täytyy perehtyä erilaisiin taustamateriaaleihin kokousten välissä.
Kotiseurakunnan luottamuselimissä toimiminen vie Mountrakin mielestä kuitenkin enemmän aikaa, ja se on läsnä koko ajan eri tavalla kuin toimet KMN:ssa. Seurakunnassa valtuutettu ei oikein voi välttää keskusteluja kirkkokahveilla.
Maallikon mahdollisuuksista
Syksyllä 2022 KMN:n vaalissa pitämässään puheessa Mountraki esitti Suomen ortodoksisen kirkon esimerkkinä siitä, että se tarjoaa niin maallikoille, nuorille kuin naisille hyviä asemia vaikuttaa. Mediassa kuitenkin nostettiin Marian puheesta esille pikemminkin kritiikki ortodoksisen kirkon mahdollistamaa naisten osallisuutta – tai sen puutetta – kohtaan.
Mediahuomio yllätti Marian, mutta hänestä on ylipäätään positiivista, että puhe huomioitiin niin kotimaassa kuin itse kokouspaikalla.
– Kirkko ei ole tässä asiassa täydellinen, mutta oikealla suunnalla. Halusin sanoa kansainväliselle yleisölle, että eri maiden ortodoksiset kirkot suhtautuvat osallisuuden kysymyksiin eri tavalla. Kirkossamme on naisillekin paljon hyviä mahdollisuuksia. Haluan kuitenkin puhua kaikkien kirkon jäsenten osallisuuden puolesta, ei pelkästään naisten. On tärkeää, että kaikkien maallikoiden, myös nuorten ja miesten, osallisuutta lisätään ja sen eteen tehdään töitä, Maria painottaa.
Hän ei kaipaa kirkkoomme suuria muutoksia, vaan enemmän ruohonjuuritason osallistumismahdollisuuksia kaikille. Mountraki kannattaa esimerkiksi ehdotusta tyttöjen ottamista ponomareiksi.
Mountraki on itse hyvä esimerkki henkilöstä, joka on päässyt kirkossamme osallistumaan olematta kirkon virassa oleva mies. Tällä hetkellä hän kokee voivansa vaikuttaa parhaiten juuri luottamuselinten kautta ja kannustaa siihen myös muita.
– Ylipäätään kenen tahansa kannattaa lähteä mukaan ihan vain oppimaan ja saamaan kokemuksia, ei tarvitse lähteä näin suuriin hommiin kuin minä, Mountraki rohkaisee.
Esimerkiksi stuerteiksi erilaisiin kokouksiin voivat hakea 18-30-vuotiaat ortodoksit.
Ortodoksina luterilaisen kirkon työssä
– Olen saanut kotoa vahvan ortodoksisen kasvatuksen. Ortodoksinen kirkko on rakas hengellinen kotini eikä sen parempaa ole, Mountraki sanoo vakaasti.
Siksi onkin kiinnostavaa, että hän työskentelee luterilaisen kirkon organisaatiossa. Siinä ei Mountrakin mukaan ole ristiriitaa, vaan hän näkee rikkautena sen, että yhteiskunnassamme voi palvella työssä yhtä kirkkoa, vaikka on toisen jäsen.
Hänen työnsä ei vaadi luterilaisen kirkon jäsenyyttä, vaan tärkeää on ekumeeninen ja kansainvälinen osaaminen, ja niitä Mountrakilla riittää.
– Työskentelen koordinaattorina Suomen evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen ulkoasian osastolla, jolle kuuluvat muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainväliset sekä ekumeeniset suhteet myös kotimaassa.
Olen ollut jonkin verran mukana eri kirkkokuntien oppikeskusteluissa, ja ne ovat aika mielenkiintoisia. On avartavaa kuulla, miten eri kirkkokunnat ajattelevat asioista ja toimivat maailmassa yhdessä eroistaan huolimatta, Mountraki sanoo.
Hän on myös käynyt kiinnostavia keskusteluja työkavereidensa kanssa esimerkiksi oman kirkkomme paaston aikana. Vastapainona hän on oppinut paljon myös luterilaisuudesta.
Pääkuva ylhäällä: Maria Mountraki matkustaa Tallinnassa järjestettävän Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksen jälkeen Geneveen Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean kokoukseen.
– Kirkossamme on naisillekin paljon hyviä mahdollisuuksia. Haluan kuitenkin puhua kaikkien kirkon jäsenten osallisuuden puolesta, ei pelkästään naisten, Mountraki sanoo.
Kuva: Maria Mountrakin oma albumi