Joel Haahtela kirjailijakuvassa
Arki & ihmiset

Isä Joel Haahtela: Nuoret puserretaan suoritusputkesta toiseen

Uutiset kertovat yhä enenevässä määrin lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Mikä siis on vialla? Näin kysymykseen vastaa kirkkomme diakoni, kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela.
22.08.2022 - 10:37 | Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Dorit Salutskij/Otava
Joel Haahtela kirjailijakuvassa

Vastikään sekä Ilta-Sanomat että Aamulehti uutisoivat Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osaston tilanteesta. Nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala kertoi haastattelussaan, että 12-paikkainen osasto oli täyttynyt itsetuhoisista nuorista heti lukuvuoden alettua.

Tällaiset uutiset eivät ole suinkaan ainutlaatuisia, vaan merkkejä lasten ja nuorten pahoinvoinnista on lukemattomia. Mitä siis maailmanajassamme ja yhteiskunnassamme on vialla, kun niin monet hädin tuskin teini-ikäiset ovat psykiatrisen osastohoidon tarpeessa?

– Pidän nyky-yhteiskuntaa aivan liian suorituskeskeisenä. Kaikki löysä pyritään ottamaan pois ja seurauksena on helposti hapeton, ahdistava tila. Lukiosta on tullut kapeutunut putki, joka pyrkii pusertamaan nuoret seuraavaan suoritusputkeen, pohtii kirkkomme diakoni, kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela.

– Pidän nyky-yhteiskuntaa aivan liian suorituskeskeisenä. Kaikki löysä pyritään ottamaan pois ja seurauksena on helposti hapeton, ahdistava tila.

Koulu on avainasemassa siinä, millaisia voimavaroja lapset ja nuoret voivat itsestään löytää.

– On äärimmäisen tärkeää luoda tiloja, joissa on vapaus ja mahdollisuus tapahtua jotain luovalla tavalla uutta. Mitä tuo tapahtuminen on, sitä emme tiedä, pääasia on tila ja mahdollisuus. Ja koulun pitäisi ehdottomasti olla yleissivistävä tila, jossa on mahdollista etsiä ja löytää maailma ja oma identiteetti.

Isä Joel korostaa, että myös harhailulle ja epäonnistumiselle on oltava sijaa.

– Luin vastikään saksalaisesta renessanssimaalarista Albrecht Düreristä, joka lähti varhaisessa nuoruusiässään ”ajan tavan mukaiselle vaellukselle”, joka kesti neljä vuotta. Nykyaikana sellainen tuskin olisi mahdollista. Nuorilla on kuitenkin hätkähdyttävä kyky käydä harhateillä ja palata takaisin. Epäonnistumisen salliminen on tärkeää, sen arvo pitää tunnustaa, sillä vain epäonnistumisen arvon tunnustaminen tuo elämään armon kokemuksen.

– Nuorilla on kuitenkin hätkähdyttävä kyky käydä harhateillä ja palata takaisin.

Myös liian varhain nuorille itselleen sälytettävä vastuu omasta oppimisestaan ja opiskeluiden suunnittelusta on kirvoittanut kritiikkiä: tällöin menestyjät pärjäävät, mutta heikommat tippuvat kelkasta. Tällöin myös vastuu lepää enimmäkseen yksilön harteilla: syy on nuoressa, eikä esimerkiksi valuvikaisessa opetussuunnitelmassa.

Tämä on omiaan synnyttämään huonommuuden ja osattomuuden kokemuksia, jotka voivat johtaa mielenterveyden ongelmiin, päihteiden käyttöön tai syrjäytymiseen – tai pahimmillaan näihin kaikkiin samanaikaisesti.

Selvitysten mukaan jopa neljäsosa suomalaisista nuorista kokee voivansa huonosti. He kärsivät esimerkiksi stressi- ja masennusoireista, univaikeuksista, päihdeongelmista ja/tai ihmissuhdepulmista tai opintoihin liittyvistä vaikeuksista. Lisäksi  ilmastonmuutos ja sotatila aiheuttavat monille ahdistuneisuutta.

Kirkko tarjoaa toisen todellisuuden

Kirkko voi tarjota niin nuorille kuin aikuisillekin jotain sellaista, mitä maailma ei kykene tarjoamaan.

– Kirkko tuo umpimaterialistisen ajattelun rinnalle rikkaan hengellisen todellisuuden ja syvän merkityksen elämään. Näen kirkon juuri tuollaisena tilana, jossa annamme itsellemme mahdollisuuden kokea ja ajatella uudella tavalla, isä Joel sanoo.

Tässäkin kohtaa hän tuo esiin armollisuuden itseä ja muita kohtaan: aina mielentila ei ole rukouksellinen, vaikka käsillä olisi jumalanpalvelus.

– Kun astumme arkisesta maailmasta pyhään tilaan, teemme sen ruumiillamme, mieli ei aina seuraa perässä, eikä sen tarvitsekaan. Tärkeää on, että ylipäätään astumme tilaan ja tuomme sinne oman kaipuumme. Mitä sitten tapahtuu, sitä emme tiedä.

Kuitenkin isä Joel toivoisi kirkkomme ottavan entistäkin näkyvämmän roolin yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana.

– Kirkko voisi myös julkisuudessa ottaa enemmän kantaa yhteiskuntaan arvotasolla; erehtyväisyys, puutteellisuus, väärät valinnat, epätäydellisyys ja heikkous ovat keskeisiä asioita, jotka tulevat esiin jatkuvasti myös hengellisessä elämässä. Lisäksi Suomessa on aivan erityislaatuinen kytkös ortodoksisen kirkon ja kulttuurielämän välillä, ja se voisi toimia inspiroivana siltana nuorten toimintaan.

– Kun astumme arkisesta maailmasta pyhään tilaan, teemme sen ruumiillamme, mieli ei aina seuraa perässä, eikä sen tarvitsekaan. Tärkeää on, että ylipäätään astumme tilaan ja tuomme sinne oman kaipuumme.

Monet kulttuurielämän henkilöt ovat kertoneet julkisuudessa suhteestaan ortodoksisuuteen, minkä lisäksi kytkös ortodoksisuuden ja kulttuurielämän välillä elää vahvana myös Valamon opiston kautta.

Isä Joel kertoo teoksistaan ja niiden suhteesta ortodoksiseen uskoon keskiviikkona 7. syyskuuta, jolloin hän esiintyy Tikkurilassa sijaitsevan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkon 25-vuotisjuhlaviikon aikana. Samassa tilaisuudessa esiintyvät myös kirjailija Johannes Lahtela ja vasta perustetun Mirhantuojat-verkkosivuston puuhanainen Annina Holmberg.

Isä Joelin teoksesta Jaakobin portaat on julkaistu kirja-arvio Aamun Koitossa maaliskuussa 2022. Hänen aiempi haastattelunsa on julkaistu Aamun Koiton verkkolehdessä heinäkuussa 2021.

 

Nuorten Kompassi avuksi

Jyväskylän yliopistossa on kehitetty tutkimusperustainen, ilmainen verkko-ohjelma Nuorten Kompassi, joka opastaa harjoittelussa kohti hyvinvointia.

 

Pääkuva ylhäällä: Isä Joel Haahtela kertoo teoksistaan ja niiden suhteesta ortodoksiseen uskoon Tikkurilassa sijaitsevan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkon 25-vuotisjuhlien aikana 7. syyskuuta.

 

Juttua muokattu 22.8.2022 klo 12:24 lisäämällä nuorten oirekuvaus sekä maininta Nuorten Kompassi -verkko-ohjelmasta.