Jumalanäidin_patsas_tähtien_ympäröimänä
Ajassa

Salaperäinen rakkaamme – mitä tiedämme Jumalanäidin elämästä?

Jumalanäiti on ortodokseille rakas ja läheinen, mutta hänen maanpäällisen vaelluksensa selvittäminen on lähes salapoliisityötä.
| Teksti: Susanna Somppi | Kuva: José Manuel de Laá/Pixabay, Phillip Pollard ja José Luiz Bernades Ribero/Wikimedia Commons, Dimitris Vetsikas ja Janeb13/Pixabay

”Anna suukko Jumalanäidille.”

Näin opetamme lapsiamme jo pienestä pitäen, koska Jumalanäiti on ortodokseille rakas ja läheinen. Mutta mitä itse asiassa tiedämme hänen maanpäällisestä elämästään? Ajasta, jolloin hän oli vielä pelkkä Maria, nasaretilaisen käsityöläisen vaimo ja äiti?

Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden tutkija Ulla Tervahauta on sitä mieltä, että historiallisesta näkökulmasta katsottuna emme tiedä Marian maallisesta elämästä kovin paljon. Sen sijaan voi olla paikallaan kysyä, mitä ensimmäiset kristityt siitä ajattelivat ja miten he sen muistivat.

”Varhaisimmat lähteet kertovat Jumalanäidin eli Nasaretin Marian, Joosefin puolison, elämästä melko vähän”, Tervahauta sanoo.

Tervahauta huomauttaa käyttävänsä tässä yhteydessä pääasiassa Maria-nimeä, koska varhaisimmat lähteet puhuvat joko Mariasta tai Jeesuksen äidistä. Maria sai Jumalansynnyttäjä-arvonimen ”vasta” kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 431.

Kristuksen_syntymä_lyijylasityöhön_kuvattuna
Jeesus-lapsen syntymä kuvattuna lyijylasityössä. Kuva: Phillip Pollard/Wikimedia Commons

Osaksi historiaa, osaksi muistoja

Tervahauta käy ensin läpi evankeliumitekstejä, joissa Jeesuksen äiti mainitaan.

Markuksen evankeliumi mainitsee Jeesuksen äidin kaksi kertaa luvussa kolme, jossa äiti ja Jeesuksen sisarukset tulevat hakemaan Jeesusta kotiin, mutta tämä sanoo, että hänen veljensä, äitinsä ja sisarensa on se, joka toteuttaa Jumalan tahdon.”

Lisäksi Maria mainitaan kuudennessa luvussa, kun kuulijat ihmettelevät Jeesuksen opetuksia Nasaretin synagogassa ja kysyvät, eikö hän (Jeesus) ole ”se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseksen, Juudan ja Simonin veli, ja jonka sisaretkin asuvat Nasaretissa”.

”Muut evankeliumit on kirjoitettu myöhemmin, ja niissä on kirjoitettu vähän enemmän, mutta osa ei ehkä ole historiallista materiaalia. Toisin sanoen: osa aineistosta kertoo enemminkin siitä, mitä ensimmäiset kristityt ajattelivat Jeesuksen äidistä tai miten hänet muistettiin”, Tervahauta sanoo.

Luukas korostaa Marian roolia

Marian rooli tulee vahvemmin esiin joulun tapahtumien kuvauksissa. Jeesuksen syntymään johtaneista tapahtumista kerrotaan Luukkaan ja Matteuksen evankeliumien alussa (luvuissa 1-2).

”Kuvaukset ovat aika erilaisia, mutta niissä on yhteisiä piirteitä. Yhteistä on, että äidin nimi oli Maria – itse asiassa nimi on Miriam tai Mariam – eli sama nimi kuin Mooseksen sisarella. Kumpikin kertoo, että Betlehem on Jeesuksen synnyinkaupunki, ja että Marian miehen nimi oli Joosef.”

Eroja ilmenee siinä, että Luukas kertoo Sakariaasta ja Elisabetista sekä Johanneksen syntymästä, enkelin ilmestyksestä Marialle, Augustuksen verollepanosta ja matkasta, joka suuntautuu Nasaretista Betlehemiin, ja jonka aikana Jeesus syntyy.

”Matteus puolestaan ei kerro, että Maria ja Joosef olisivat menneet Betlehemiin. Sen sijaan hän kertoo tietäjistä, Herodeksen raivosta ja pakolaisuudesta Egyptiin, sekä siitä, miten pakolaisuuden jälkeen Egyptistä palattuaan Joosef päättää asettua Nasaretiin. Luukkaan kertomuksessa Maria on paljon enemmän esillä kuin Matteuksella, joka keskittyy Joosefiin.”

Tavallisen perheen elämää

Jos tarkastelun näkökulma vaihdetaan puhtaasti historialliseen, Marian elämää voi hahmotella muun aikalaishistorian ja Jeesuksen elämän kautta. Jeesuksen elämänvaiheiden kautta käy ilmi, että Jeesuksen äiti eli Nasaretissa melko tyypillistä elämää käsityöläisen äitinä ja puolisona.

”Jeesuksen tausta tuskin oli köyhä vaan sellainen, että tultiin toimeen – perhe elätettiin rakennustöillä. Mielenkiintoista on, että Markus mainitsee neljä veljeä ja vielä siskoja, sillä antiikissa lapsikuolleisuus oli tosi yleistä. Perheen elävien ja aikuisiksi selvinneiden lasten lukumäärä vaikuttaa tätä taustaa vasten yllättävän isolta.”

Jo Jeesuksen syntymään liittyy jotain epätavallista tai salaperäistä.

”Kristittyjen näkökulmasta Jeesus syntyi neitseestä, mutta ei-kristityt epäilivät, että Jeesus olisi saanut alkunsa avioliiton ulkopuolella."

"Jos enemmän kuvitellaan, niin Mariassa saattoi olla johtaja-ainesta, sillä hänet kuvataan veljien kanssa kyselemässä Jeesusta kotiin – perheen päänä siinä mielessä, että Joosefista ei Markus puhu mitään."

"Joskus on ajateltu, että ehkä Joosef ei tuossa vaiheessa enää elänyt, ja siksi isää ei mainittu. Joka tapauksessa Maria kuvataan myöhemminkin merkittävänä hahmona apostolien joukossa.. Marian rohkeutta kuvastaa dialogi Gabriel-enkelin kanssa, joka tuli ilmoittamaan neitseelle tämän tulevasta äitiydestä.

”Jos enkelin ilmestystä ajattelee, Maria ilmaisee paitsi suostumista Jumalan tahtoon, myös puhuu rohkeasti enkelin kanssa.”

Arkkienkeli_Gabriel_tervehtii_Neitsyt_Mariaa
Arkkienkeli Gabrielin ja Neitsyt Marian kohtaaminen on kuvattuna Leonardo da Vincin maalaukseeen (noin 1472–1475). Kuva: Janeb13/Pixabay

Marian elämään liittyvät vanhimmat kirjalliset lähteet löytyvät siis Uudesta testamentista. Näistä varhaisin on Markuksen evankeliumi, joka on kirjoitettu ehkä hieman ennen vuotta 70 tai vuoden 70 tienoilla – joka tapauksessa joitakin vuosikymmeniä Jeesuksen elämän jälkeen.”

Jumalanäidin maallisen vaelluksen pituus on historiallisesta näkökulmasta epäselvä.

”Emme tiedä, kuinka pitkään Maria eli, mutta koska hänet kuvataan ristin juurelle ja myös ensimmäisten seuraajien joukkoon helluntain tienoille, eli hän ehkä poikaansa kauemmin.”

”Marian tai Jeesuksen äidin mainitsevat lisäksi muiden muassa Matteus 1-2 ja Luukas 1-2 sekä Johanneksen evankeliumi, jonka toisessa luvussa kerrotaan Jeesuksen äidin roolista Kaanan häissä.”

Nykyään valtaosa tutkijoista on sitä mieltä, että evankeliumit on kirjoitettu ensimmäisen vuosisadan lopulla, ehkä vuosien 80–100 välillä. Jotkut katsovat, että ne voivat olla varhaisempia ja toisaalta on myös esitetty, että esimerkiksi Matteuksen evankeliumi voisi olla kirjoitettuja vasta vuoden 100 tienoilla tai jälkeen.”

Raamatusta löytyy viitteitä siitä, että Maria eli ainakin Jeesuksen taivaaseenottamisen jälkeen.

Apostolien teoissa kerrotaan, miten Jeesuksen taivaaseenottamisen jälkeen hänen seuraajiensa ydinjoukossa ovat 11 apostolia, naisia sekä Maria, Jeesuksen äiti ja Jeesuksen veljet. Apostolien teoilla on sama kirjoittaja kuin Luukkaan evankeliumilla.”

Kristus_patsas_riippuu_ristillä_ja_alapuolella_Jumalanäidin_patsas
Kuvaukset vaihtelevat sen suhteen, keitä oli läsnä Kristuksen kuollessa. Kuva: Murati/Pixabay

Toisinaan evankeliumeiden lukijoita hämmentää se, että evankeliumit kertovat asioista eri tavoilla. Toisaalta nykyään tiedetään, että eri silminnäkijät kuvailevat samaa tapahtumaa eri tavoin, koska he ovat kiinnittäneet huomiota eri asioihin ja koska he painottavat ja tulkitsevat asioita toisistaan poikkeavilla tavoilla. Näin ollen se, että evankeliumeiden sisältö poikkeaa toisistaan, on pikemminkin uskottavuutta lisäävä kuin sitä heikentävä seikka.

Koolla ristin juurella

”Esimerkiksi Markus ja Matteus mainitsevat, että Magdalan Maria oli niiden naisten joukossa, jotka näkivät Jeesuksen kuoleman (esim. Matt. 27:56, 61 ja 28:1) ja menivät tyhjälle haudalle, kun taas Johanneksen evankeliumissa ristin juurella on myös hänen äitinsä (Joh. 19:25-27). Jos tieto ei ole historiallinen – ja joka tapauksessa – se kertoo, että Johanneksen evankeliumin kirjoittajalle Jeesuksen äiti oli merkittävä hahmo.”

Uuden testamentin lisäksi on olemassa muitakin melko varhaisia lähteitä.

”Kiinnostavia 100-luvun viittauksia Mariaan on esimerkiksi Ignatios Antiokialaisella, Justinos Marttyyrilla ja Jaakobin protoevankeliumissa. Joitakin muitakin tunnetaan. Ignatios viittaa useassa kohdin siihen, että Jeesus syntyi neitsyestä, ja että hän oli sekä ihminen että Jumala."

"On kiinnostavaa, että Ignatiokselle Maria on selvästi hyvin tärkeä ja teologisesti tai kristologisesti merkittävä. Esimerkiksi Ignatioksen mukaan on kolme huutavaa salaisuutta, jotka toteutuivat Jumalan hiljaisuuden keskellä: Marian neitsyys ja se, että hän synnytti, ja Herran kuolema (Ign. Ef. 19:1). Salaisuuksista kaksi liittyy siis Mariaan.”

Ignatioksen kirjoitukset on vastikään suomentanut Niko Huttunen teoksessa  Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia.

”Ortodokseille on ikoneista tuttua, että Jeesus syntyi luolassa, vaikka Luukas puhuu eläintensuojasta tai tallista. Justinos Marttyyri mainitsee luolan teoksessaan Dialogi Tryfonin kanssa, joka on kirjoitettu vuoden 160 tienoilla. Justinos Marttyyri – joka oli syntyisin Palestiinan Neapoliksesta eli nykyisestä Nabluksesta – tuntee siis perimätiedon, jonka mukaan Jeesus syntyi luolassa. Justinoksen mukaan Jeesus syntyi Betlehemissä, mutta Joosef vei sitten pienen perheensä luolaan, koska heillä ei ollut majapaikkaa Betlehemin kylässä.”

Kun lisämateriaaliksi otetaan Tervahaudan kääntämä Jaakobin protoevankeliumi, Marian elämää kuvaillaan jo seikkaperäisemmin. Protoevankeliumissa syvennetään syntymäluolan tapahtumia: näkyy loistava valo, Salomen kättä polttaa, kun hän yrittää tutkia Marian neitsyyttä, ja tapahtuu ihmeparaneminen, kun Salome katuu ja koskettaa lasta.

Protoevankeliumi on kertomus Marian elämästä, ja se on kirjotettu joskus 100-luvun loppupuolella.

”Protoevankeliumi ei ole historiallinen kuvaus, mutta se on ihana kertomus Marian perheestä ja tiestä äidiksi – sekä kirjallinen taidonnäyte. Sen kirjoittaja yhdistää Matteuksen ja Luukkaan kuvauksia sekä muuta aineistoa, ja on saanut aikaan kertomuksen, joka on edelleen ortodokseille keskeinen.”

Protoevankeliumissa kerrotaan, miten Maria syntyy vanhemmilleen Joakimille ja Annalle hartaiden rukouksien jälkeen, kun he ovat kärsineet lapsettomuudesta jo pitkään. Maria annetaan temppeliin, mistä hänet aikanaan luovutetaan ikääntyneen leskimies Joosefin huomaan.

Kuitenkin Maria tulee raskaaksi Joosefin ollessa työmatkalla, mutta Jumalan vaikutuksesta Joosef ei hylkää kihlattuaan. Tarinan mukaan Jeesuksen veljet ovat Joosefin lapsia hänen edellisestä avioliitostaan.

Evankeliumeiden ja muun varhaisen aineiston perusteella voimme vain hahmotella Jumalanäidin maallista olemusta ja elämää.

”Varhaisimmasta aineistosta voi nostaa esiin tietojen fragmentaarisuuden, Marian rohkeuden ja tietynlaisen johtajuuden. Protoevankeliumissa kuvaus on erilainen. Se painottaa Marian rituaalista puhtautta ja neitsyyttä sekä ennen että jälkeen synnytyksen että sen aikana.”

Pyhä_Anna_pitelee_ikonissa_sylissään_Neitsyt_Mariaa_lapsena
Pyhä Anna pitelee sylissään Neitsyt Mariaa. Kuva: José Luiz Bernades Ribero/Wikimedia Commons

Joka tapauksessa Jaakobin protoevankeliumi on vaikuttanut erittäin voimakkaasti myöhempiin käsityksiin Mariasta.

”Tutkijat ovat usein nostaneet esiin, että Jaakobin protoevankeliumi olisi vastine ei-kristittyjen epäilyille Marian neitsyydestä tai Jeesuksen alkuperästä, tai ruokkisi Mariaa koskevaa uteliaisuutta.”

Toisaalta sen voidaan ajatella syntyneen, koska Maria on tärkeä hahmo itsessäänkin.

”Protoevankeliumin maailma nousee vahvasti juutalaisuudesta: temppeli on tärkeä ja juutalaisuuden kuvaus on myönteistä – ja siten todella erilaista verrattuna moniin kaanonin ulkopuolisiin teksteihin.”

Protoevankeliumista löytyy yhteyksiä myös rabbiinisen ajan traditioihin.

”Rabbiiniset tekstit tuntevat kolme naisryhmää, joilla oli erityinen yhteys temppeliin: ensinnäkin nasiirit, eli temppelissä elävät naiset, toiseksi temppelin väliverhoa kutoneet tytöt sekä kolmanneksi aviorikoksesta epäillyt naiset. Protoevankeliumin Maria on kaikkia näitä yhtä aikaa.”

”Protevankeliumi kuvaa Mariaa hiljaisena, puhtaana ja erityisenä hahmona. Maria ei ole enää ihan samanlainen kuin vaikka noin sata vuotta aiemmin kirjoitetussa Markuksen evankeliumissa.”

”Lisäksi protoevankeliumi tuntee muitakin traditioita, kuten syntymisen luolassa. Lisäksi on mainittu Marian näky vähän ennen synnytystä, joka tapahtuu samoilla seuduilla kuin missä on matriarkka Raakelin hauta, eli Betlehemin ja Jerusalemin välillä. Tuossa näkyjaksossa Maria on jollakin tapaa profeetallisessa roolissa.”

Varhaiskiristilliset_lapsuusevankeliumit_kirjan
Kuva: Ville Vuolanto

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Marian kunnioittamisen varhaisia vaiheita ei vielä tunneta kovin tarkoin. Protoevankeliumi herättää lisää kysymyksiä, sillä Maria jää salaperäiseksi tuossakin kirjoituksessa.

”Koska protoevankeliumia alettiin jo varhain lukea Marian, myöhemmin Jumalanäidin, juhlapäivien yhteydessä, se on muokannut käsityksiä hänen elämästään.”

”Kun Mariasta 400-luvulla tuli Jumalanäiti, esiin nousee myös teologia, kristologia ja mariologia. Myöhäisantiikin säilynyt kirjallisuus on käytännössä kokonaan miesten kirjoittamaa, ja se nousee heidän maailmastaan ja ajatuksistaan. Itse olen jäänyt pohtimaan, mikä oli Marian merkitys naisille esimerkiksi synnyttäjien suojelijana tai ylipäänsä perheeseen ja lapsiin liittyvissä kysymyksissä varhaisina aikoina. On esitetty, että Maria oli merkittävä jo varhain tavallisten ihmisten parissa – eli että teologit eivät olisi “keksineet” Jumalanäitiä. Sen sijaan hän oli niin tärkeä tavallisille ihmisille, että hänellä oli luontevaa olla esimerkiksi useita juhlapäiviä.”

Kirjallisuutta:
Huttunen, Niko, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta (toim.) Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia. Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjaseura, 2020, 2. painos 2021)
Marjanen, Antti, Ulla Tervahauta ja Ville Vuolanto. Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura, 2020
Myllykoski, Matti ja Outi Lehtipuu. Justinos Marttyyri: Apologiat & Dialogi Tryfonin Kanssa. Helsinki: Gaudeamus, 2008
Seppälä, Serafim. Elämän äiti: Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa. Maahenki 2010
Shoemaker, Stephen J. Mary in Early Christian Faith and Devotion. New Haven: Yale University Press, 2016