Piispainkokous suoritti tiistai-iltapäivän istunnossaan arkkipiispan vaalin ehdokasasettelun, jolloin läsnä olivat Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos sekä kutsuttuna asiantuntijana Kydoniain metropoliitta Athenagoras ja tulkkina rovasti Ioannis Lampropoulos.
Vaaliin ehdolle asetetut piispat eivät voi osallistua ehdokasasettelun tekemiseen. Yksi ennakkosuosikeista, Kuopion ja Karjalan metropolitta Arseni ilmoitti eilen, ettei hän ole käytettävissä arkkipiispaa valittaessa. Ehdokkaaksi esittäminen edellyttää asianomaisen suostumusta.
Jotta piispainkokousta voitaisiin tarvittaessa täydentää, Valamon luostariin oli kutsuttu jo valmiiksi Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos ja Kydoniain metropoliitta Athenagoras. Suomen ortodoksisen kirkon eläkkeellä olevat piispat, metropoliitta Panteleimon sekä metropoliitta Ambrosius olivat ilmoittaneet olevansa estyneet.
Piispainkokouksen istuntoa edelsi kirkolliskokouksen suljettu täysistunto, jolloin kirkolliskokousedustajat esittivät sopiviksi katsomiaan henkilöitä asetettavaksi ehdolle arkkipiispan vaalissa. Tiistai-iltana ovat vuorossa arkkipiispaehdokkaiden haastattelut.
Arkkipiispan vaali toimitetaan torstaina 28.11. Valamon luostarissa liturgian jälkeen.
Piispainkokouksen pöytäkirja 26.11.2024
Esittelyssä: Metropoliitta Elia
Kajaanista kotisin olevalla Oulun metropoliitta Elialla, 62, on opettajan ja teologin koulutus, ja hän on toiminut 15 vuotta opettajana. Lisäksi hän on toiminut seurakuntapappina ja kirkkoherrana, ja nämä tehtävät ovat tutustuttaneet hänet paitsi hallintoon, myös käytännön seurakuntaelämään.
Metropoliitta Elia kertoo saaneensa myönteistä palautetta ulospäin suuntautuvan luonteensa ja laajan kielitaitonsa vuoksi. Hän taitaa muun muassa ruotsia, englantia, saksaa ja tsekkiä ja on opiskellut ja asunut 12 vuotta ulkomailla. Hänet valittiin vastikään Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle.
Hänet vihittiin piispaksi ja asetettiin Oulun hiippakunnan piispan tehtävään Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa Oulussa tammikuussa 2015. Siitä lähtien hän on liikkunut tehtävissään välillä Akaa-Sevettijärvi, jolloin välimatkaa kertyy parhaimmillaan jopa yli 1100 kilometriä.
Tässä siteeratut piispojen vastaukset ovat peräisin kyselystä, jonka Aamun Koitto lähetti tulevan arkkipiispan vaalin ennakkosuosikeille.
– Olen kymmenen piispana olovuotenani solminut paljon yhteyksiä Suomessa ja maailmalla, niin ortodoksisissa kuin ekumeenisissakin piireissä.
Esimiehenä hän uskoo keskustelevaan johtajuuteen.
– Kirkkomme työntekijät ovat hyvin koulutettuja ja myös motivoituneita. Piispana haluan jatkossakin tukea ja kannustaa heitä. Esihenkilön tehtävä on huolehtia siitä, että seurakuntien työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työtään hyvin.
Kysymykseen, miten hän luonnehtisi Venäjän ortodoksisen kirkon asemaa ortodoksisessa maailmassa tällä hetkellä, metropoliitta vastasi:
– Venäjän kirkon osalta on valitettavasti todettava, että vaikka sota Ukrainassa loppuisi, ja vaikka Venäjän kirkon johto vaihtuisi, ei paluuta entisiin suhteisiin voi läheskään heti tapahtua. Siellä niin valtion kuin kirkonkin koko johtava eliitti on sitoutunut ”Venäläinen maailma” -ideologiaan. Se tekee kanssakäymisen kirkkojemme välillä vaikeaksi.
– Kirkollemme luontevat suhteet ovat omaan patriarkaattiimme Konstantinopoliin ja sen alaisiin kirkkoihin Virossa, Liettuassa ja Skandinaviassa.
Naisten asemaa Suomen ortodoksisessa kirkossa hän kommentoi:
– Mielestäni kaikki kirkon työntekijät, myös vapaaehtoiset, tulee siunata tehtäviinsä. Naisten kohdalla on ollut historian kuluessa selkeää epäröintiä, jopa pelkoa. Tämä näkyy muun muassa pyhien kalenterissa naisten harvalukuisuutena (poislukien marttyyrit) ja joidenkin liturgisten tekstien sisällössä. Korjattavaa riittää. Piispainkokouksen on hyvä tehdä asiassa suunnitelma, jonka mukaan edetään.
Löydät metropoliitta Elian laajemman haastattelun täältä.
Esittelyssä: Piispa Sergei
Viinijärveltä syntyisin oleva Haminan piispa Sergei, 59, tunnetaan muun muassa Heinävedellä sijaitsevan Valamon luostarin pitkäaikaisena johtajana. Nykyään luostaria johtaa hänen seuraajansa igumeni, arkkimandriitta Mikael.
Hänet valittiin apulaispiispaksi kotiluostarissaan 25. marraskuuta 2021, minkä jälkeen seurasi apulaispiispaksi vihkiminen Uspenskin katedraalissa 16.1.2022 ja muutto Helsinkiin. Piispa Sergei ehti kilvoitella luostarissa 31 vuoden ajan eli yli puolet elämästään. Tästä ajasta hän toimi lähes neljännesvuosisadan Valamon luostarin igumenina eli johtajana. Hän on myös Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan hallituksen puheenjohtaja.
– Sitä (toim.huom. Valamoa) voidaan pitää myös keskisuurena yrityksenä, jossa työskentelee sekä luostarin veljestö että palkattu henkilöstö. Pitkä kokemukseni esimiestehtävistä ja haastavien tilanteiden ratkaisuista on kokemuspääomaa, josta olisi hyötyä myös arkkipiispan tehtävässä, piispa Sergei arvioi.
– Luostarivuosien aikana minulle syntyi suhteita eri ortodoksisiin paikalliskirkkoihin niiden päämiesten ja papiston vieraillessa Valamossa. Konstantinopolin patriarkka Bartolomeoksen kutsusta olen ollut mukana hänen seurueessaan virallisella vierailulla Georgian ortodoksiseen kirkkoon. Olen vieraillut patriarkaattimme keskuksessa useita kertoja viime vuosina, joten olen siellä tunnettu.
Luonnettaan piispa Sergei kuvaili lempeäksi ja harkitsevaksi, mutta pystyvänsä tarvittaessa myös tiukkoihin päätöksiin.
Kysymykseen, miten hän luonnehtisi Venäjän ortodoksisen kirkon asemaa ortodoksisessa maailmassa tällä hetkellä, piispa Sergei vastasi muun muassa:
– Venäjän kirkko on katkaissut suhteensa kaikkien niiden kirkkojen kanssa, jotka ovat hyväksyneet Ukrainan autokefaalisen kirkon aseman. Aleksandrian patriarkaatin alueella Afrikassa Venäjän kirkko on laittomasti ja kanonien vastaisesti siirtänyt papistoa ja seurakuntia Moskovan patriarkaatin alaisuuteen, mikä hajottaa ortodoksisten kirkkojen ykseyttä.
– Suomen ortodoksisella kirkolla ei ole tällä hetkellä mitään yhteistyötä Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Kirkkomme on tuominnut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan ja patriarkka Kirillin sotaa tukevat lausunnot. Venäjän kirkko on paljolti eristäytynyt muusta ortodoksisesta maailmasta eikä suhteiden palautuminen ole näköpiirissä pitkään aikaan. Suomen ortodoksisen kirkon tulee pitää yllä aktiivisia suhteita etenkin omaan Konstantinopolin patriarkaattiin, mutta myös muihin ortodoksisiin paikalliskirkkoihin.
Naisten asemaa hän kommentoi muun muassa:
– Jos verrataan naisten asemaa Suomen ortodoksisessa kirkossa ja muissa ortodoksisissa paikalliskirkoissa, niin voi todeta, että meillä naisten tasa-arvo on toteutunut monin verroin paremmin. Meillä on tänä päivänä naisia korkeissa kirkon hallinnon tehtävissä kuten kirkolliskokouksen, kirkollishallituksen, seurakuntien valtuustojen ja neuvostojen jäseninä. – – – Elettyäni itse yli kolmekymmentä vuotta munkkiluostarissa olen tottunut vahvasti siihen perinteeseen, että miehet ovat alttarissa. Ymmärrän toki myös mainitut* poikkeustapaukset. Naiskanttorit ja muut kirkon naispuoliset työntekijät ja seurakuntien luottamushenkilöt siunataan tehtäviinsä jo nyt useissa seurakunnissamme, ja sen tulisi olla vakiintunut tapa.
Löydät piispa Sergein laajemman haastattelun täältä.
(*ks. kaikki kyselyvastaukset)
Myös näitä heiltä kysyttiin:
Lisäksi piispoilta kysyttiin edellä mainitussa Aamun Koiton kyselyllä heidän näkemyksiään muun muassa naisten ja tyttöjen asemaan, säästökohteisiin, uskonnolliseen ääriajatteluun ja arkkipiispan rooliin yhteiskunnallisena keskustelijana ja arvojohtajana. Löydät loput vastaukset täältä.
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin patriarkaattiin, jonka päämies on ekumeeninen patriarkka Bartolomeos. Sen sijaan Moskovan patriarkaattia johtaa patriarkka Kirill, joka on näkyvästi asettunut tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Suomen ortodoksien kirkko on tuominnut jyrkästi sekä Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan että patriarkka Kirillin sotaa lietsovat puheet.
Juttua on täydennetty arkkipiispaehdokkaiden esittelyteksteillä 26.11.2024 klo 20:51 ja otsikkoa muutettu vastaavasti.
Pääkuva ylhäällä: Oulun metropoliitta Elia (vas.) ja Haminan piispa Sergei kuvattuina kirkolliskokousistuntojen tauolla Valamon luostarin kirjastossa.