Aiemmin yksityisessä omistuksessa ollut ja parhaillaan purettava pyhäkkö on sijainnut Tuusniemellä. Tsasouna vihitään käyttöön uudessa paikassaan pyhittäjä Serafim Sarovilaisen juhlana 19.7., minkä jälkeen toimitetaan juhlaliturgia.
1700-luvun karjalaisen perinteen mukainen hirsipyhäkkö on arkkitehti Sakari Siitosen käsialaa. Sisämitoiltaan rakennus on 2,5 x 3 metriä, ja sen sisäkorkeus on noin 3,5 metriä. Kupoli on Niilo Jokiniemen Valamon luostarissa tekemä, ja sen materiaaliba on haapapaanu. Risti, kupoli ja rakennuksen katto on tervattu. Alun perin rukoushuoneen vihki Korkeasti Pyhitetty Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Johannes 19.7.1993. Koronavuotta 2020 lukuun ottamatta tsasounassa on toimitettu vuosittain liturgia ja vedenpyhitys 19.7. – myös tänä vuonna.
Tsasounan mukana siirtyvät Jyrki Poudan maalaamat ikonit: Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja kaksi pyhittäjä Serafim Sarovilaisen ikonia. Lisäksi kalustoon kuuluu pyhäkköä varten valmistettu vahvarakenteinen pyhä pöytä sekä pieni lasilevyllä varustettu uhripöytä.
Tekstiilitaiteilija Anita Raustin suunnittelemat vihreävalkoiset tekstiilit, ehtoollis- ja jälkiviinikalusto, alttari-Evankeliumi ja kadila ovat myös osa lahjoituskokonaisuutta. Tsasounan luostarille on lahjoittanut diakoni Risto Ikäheimo.
Pyhittäjä Serafim Sarovilainen on läheinen pyhä paitsi monille veljestön jäsenille, myös pyhiinvaeltajille.
Valamolla on entuudestaan kolme tsasounaa: pyhittäjä Herman Alaskalaisen tsasouna hautausmaalla, pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan tsasouna hautausmaan vieressä sekä pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän tsasouna laivalaiturin kupeessa.
Kirkkoja on kolme: Pääkirkkona toimiva Kristuksen kirkastumisen kirkko, kaikille Valamon pyhille pyhitetty vanha kirkko sekä pyhittäjien Sergein ja Hermanin kirkko, joka tunnetaan myös talvikirkkona.
Uutinen julkaistiin ensimmäisenä Valamon Ystävä-lehdessä ja se julkaistaan lehden luvalla myös Aamun Koitossa.