Ihmeet ja pyhät ihmiset ovat olleet osa nunna Ksenian elämää jo vuosikymmenten ajan. Ihmeisiin liittyy myös tarina, joka sijoittuu 1980-luvun alun Varkauteen.
Nunna Ksenia, tuolloin vielä Anu Rovamo, kävi lukion viimeistä luokkaa. Abiturienttien perinteisiin kuuluivat freskot, joihin oli piirretty oppilaiden kuvat ja puhekuplat, joissa jokainen sanoi jotain itselleen luonteenomaista. Ksenia kysyi koulutovereiltaan, mitä hänen puhekuplaansa mahtaa tulla.
– Kaverit sanoivat, että ”Oi, se on päätetty jo kauan sitten! Siihen tulee, että ’En usko ihmeisiin, luotan niihin’, nunna Ksenia naurahtaa muistellessaan vuosikymmenten takaista keskustelua.
Opiskeluaikana pyhät ja ihmeet kiinnostivat nykyistä nunna Kseniaa siinä määrin, että hän teki pro gradu -tutkielmansa Jyväskylän yliopistoon Sergei ja Herman Valamolaisten ihmekertomuksista. Tutkielman keskeisenä lähteenä toimi Valamon luostarin vanhasta kirjastosta löytynyt 1800-luvulta peräisin oleva paksu, käsin kirjoitettu venäjänkielinen teos.
Nunna Ksenia kertoo, kuinka pyhittäjä Sergei Valamolaiseen ja pyhittäjä Herman Valamolaiseen liitetään useita kertomuksia, joissa heidän kerrotaan ilmestyneen esimerkiksi Laatokan jäihin pudonneen tai syysmyrskyn armoille joutuneen avuksi. Pyhät ovat nostaneet hädässä olleen ylös jäistä tai ohjanneet veneen rantaan.
Ortodoksisessa perinteessä pyhät ja ihmeet kytkeytyvätkin usein toisiinsa.
– Lukemattomia vastaavia kertomuksia liittyy eri pyhien elämäkertoihin.
Pyhät ovat mukana arjessa
1990-luvulta lähtien nunna Ksenia on kilvoittellut Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarissa Heinävedellä. Hän kertoo, että pyhät ovat mukana luostarin arjessa joka ikinen päivä. Jumalanpalveluksissa luetaan pyhille omistettuja tekstejä ja heiltä pyydetään esirukouksia.
– Luostarissa ei voi elää päivääkään, etteivätkö pyhät olisi todella läsnä.
Nunna Ksenian on puhuu pyhien kautta tapahtuvista ihmeistä helmikuun 19. päivänä järjestettävässä Pyhät ja pyhyys ortodoksisuudessa -seminaarissa Mikkelissä. Pyhän ihmisen hän määrittelee kirkon pyhänä kunnioittamaksi kilvoittelijaksi. Hänen mukaansa kanonisointi eli pyhäksi julistaminen ei tee kenestäkään pyhää, vaan pyhyys on olemassa jo ennen kanonisointia. Myös kirkon perinteessä kanonisointi on pyhyyden toteamista, jonka kirkkokansa on tunnistanut jo aiemmin.
Ihmettä nunna Ksenia puolestaan kuvailee tapahtumaksi, jolle ei löydy luonnollista selitystä. Tällöin ihminen tuntee, että jokin korkeampi voima on puuttunut asioiden kulkuun ja elämään. Nunna Ksenian mukaan ihmeen kokenut henkilö ymmärtää, että kyseessä ei ole sattuma, vaan mukana on ollut johdatusta. Ihmeet voivat tapahtua pyhien kautta esimerkiksi rukousvastauksina.
– Rukoillaan pyhältä apua ja yllättäen se apu tuleekin, ratkaisu löytyy.
Nunna Ksenian itsensä kokemat ihmeet eivät ole olleet suuria tai dramaattisia tapahtumia, vaan pieniä ja arkipäiväisiä asioita. Kyseessä on saattanut olla vaikkapa oman sisäisen tilan muuttuminen rukouksen seurauksena.
Rakenna henkilökohtainen suhde
Pyhät voivat toimia esikuvina ja kannustajina myös tavallisen ortodoksin elämässä. Nunna Ksenian mukaan pyhät osoittavat, että ei ole yhtä ainoata tietä pyhittyä, vaan teitä on monia. Tärkeää on myös pyhien toiminta esirukoilijoina ja auttajina.
Pyhät voivat toimia lukemattomilla eri tavoilla. Joskus käy niin, että ihmiselle ilmestyy hänelle entuudestaan aivan tuntematon pyhä. Aina pyhä ei edes ilmoita, kuka hän on.
– Ihminen tunnistaa sitten myöhemmin jostakin ikonista tai kuvasta, että tämä on se pyhä, joka ilmestyi minulle.
On tärkeää rakentaa henkilökohtainen suhde johonkin itselleen merkitykselliseltä tuntuvaan pyhään rukouksen avulla. Jos pyhälle on olemassa rukousteksti, voi tätä käyttää. Pyhää voi rukoilla myös rukousnauhan avulla.
– Vaikka ’Pyhä autuas Ksenia Pietarilainen, rukoile Jumalaa minun puolestani’, nunna Ksenia havainnollistaa.
Omaa taivaallista suojelijaa tai muuta itselle tärkeää pyhää tulisi muistaa pienellä rukouksella joka päivä. Silloin pyhä pysyy muistissa ja rinnalla. Kun sitten tulee tilanne, jossa todella tarvitaan pyhän esirukouksia, on meillä ikään kuin oikeutus pyytää häneltä apua.
Pyhien merkitys esirukoilijana voi korostua esimerkiksi kriisitilanteissa. Kun ihminen on alamaissa ja oma elämä tuntuu olevan etäällä ihanteesta, jossa sen toivoisi olevan, voi Jumala tuntua kaukaiselta ja vaikealta lähestyä. Tällöin pyhältä ihmiseltä voi olla helpompi pyytää apua kuin Jumalalta.
Nunna Ksenia oli myös mukana kääntämässä 12-osaista, pyhien elämäkertoja sisältävää Synaksarion-kokoelmaa. Muutama vuosi sitten valmiiksi saatu ainutlaatuinen käännösprojekti kesti seitsemäntoista vuotta.
– Jos sen olisi arvannut silloin, kun aloitettiin, niin olisiko siihen rohjennut ryhtyäkään, hän naurahtaa.
Synaksarionissa riittääkin loputtomasti tutkittavaa. Eräs kiinnostava tapa tutkia teossarjaa on etsiä siitä eräänlaisia pyhien ketjuja. Pyhien elämäkerroissa mainitaan usein hänen hengelliset ohjaajansa, jotka ovat monesti itsekin olleet pyhiä. Tai tietyn pyhän oppilaita, joista on tullut myös pyhiä.
– Löytyy tällaisia kokonaisuuksia, joita on mielenkiintoista ja hyödyllistä lukea.
Nunna Ksenian mukaan kenestä tahansa voi tulla pyhä – ainakin periaatteessa.
– Kaikista pitäisikin tulla pyhiä, jos niin ajatellaan. Meidäthän on kaikki kutsuttu kasvamaan Jumalassa ja Jumalaa kohti, jumalallistumaan, tulemaan pyhiksi.
Tämä vaatii Jumalan tahtoon antautumista ja Jumalaa kohti kulkemista. Jokaisella on kuitenkin oma tiensä ja kutsumuksensa Jumalan luokse.
– Mutta keinot ovat yhteisiä kaikille: nöyryys, rakkaus, Jumalan rakastaminen, lähimmäisten rakastaminen ja rukous.
Lähde:
Marko Mäkinen: Uusien pyhien juhlaa odottaessa. Artikkeli. Julkaistu ort.fi sivustolla 18.12.2018.
Pyhät ja pyhyys ortodoksisuudessa -seminaari
Mikkelissä järjestetään 19. helmikuuta Pyhät ja pyhyys ortodoksisuudessa -seminaari. Paukkulan Artium-salissa kuullaan ja keskustellaan pyhittymisestä ihmiselämän tarkoituksena. Lisäksi päästään kurkistamaan pyhien asemaan kirkossamme: heidän kanonisointiinsa, kunnioittamiseensa sekä heidän kauttaan tapahtuviin ihmeisiin.
– Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä pyhät ovat kirkkomme suurimpia aarteita, tiivistää tapahtumaa järjestävän Ylienkeli Mikaelin kirkon ystävät ry:n varapuheenjohtaja Juha Rautio.
Seminaariin ovat tervetulleita kaikki ortodoksisuudesta kiinnostuneet, ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuus järjestetään hybridinä, eli paikalle otetaan niin paljon henkilöitä kuin rajoitukset sallivat, ja seminaari myös striimataan Saimaan ortodoksisen seurakunnan YouTube -kanavalla. Pyhät ja pyhyys ortodoksisuudessa -seminaariin voi ilmoittautua sähköisesti.
La 19.2.2022 klo 12–16. Tervetuloa kahville klo 11 alkaen!
Paukkulan Artium-sali, Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli
Ohjelma:
Pyhittyminen ihmiselämän tarkoituksena, rovasti TM Raimo Sissonen
Pyhän kanonisointi, metropoliitta Arseni
Pyhäinjäännösten kunnioittaminen, teologian tohtori Hannu Pöyhönen
Pyhien kautta tapahtuvat ihmeet, nunna Ksenia