Arki & ihmiset

Loimulohella voit nauttia alkukesän grillikaudesta ja Apostolien paastosta

Apostolien paasto alkaa 5. kesäkuuta, ja sen aikana kala on sallittu useampanakin päivänä.
| Teksti: Tapio Tiimonen | Kuva: iStock
Loimulohifileet valmistumassa avotulen äärellä

Suomen lyhyen, mutta vähälumisen kesän alkuun ajoittuva Apostolien paasto sattuu monen mielestä ehkä epämukavaan ajankohtaan – juuri, kun grilli- ja mökkeilykausi ovat parhaimmillaan. Usein Suuren paaston varjoon jäävä Apostolien paasto on kuitenkin paastosäännöiltään sallivampi ja mahdollistaa myös kalan käytön useimpina päivinä. Niinpä kalasta voi valmistaa paastoystävällisesti grillissä tai avotulella maittavaa ruokaa myös kesävieraille.

Loimulohi ei esittelyjä kaipaa: eränkävijöiden perinneherkku valmistuu paaston hengen mukaisesti yksinkertaisin raaka-ainein, kunhan välineistöön ja loimuttamiseen käyttää hiukan aikaa. Seuraavilla vinkeillä loimuttaminen onnistuu vasta-alkajaltakin.

Loimulohen valmistuksessa tarvitaan loimutuslauta, nuotio tai takkatuli, puutappeja, loimutettava lohi tai kirjolohi sekä hieman perusmausteita. Loimulohen voi tarjoilla esimerkiksi salaatin kanssa, joskin kirjoittajan nuoruusvuosien kesäiltojen parhaita ruokamuistoja ovat loimulohi ja uuniranskalaiset.

Loimulohi ei esittelyjä kaipaa: eränkävijöiden perinneherkku valmistuu paaston hengen mukaisesti yksinkertaisin raaka-ainein, kunhan välineistöön ja loimuttamiseen käyttää hiukan aikaa.

Loimutuslauta syntyy esimerkiksi mökkiolosuhteissa helposti, sillä useimmilta mökeiltä löytyy puhdasta, pintakäsittelemätöntä lautaa. Laudan suhteen ei tarvitse olla kovinkaan ronkeli, sillä myös sahapintainen ja havupuinen lauta kelpaa käyttötarkoitukseen mainiosti. Laudan pituuden kannattaa olla jonkin verran loimutettavaa kalaa tai kalafileetä pidempi, sillä se helpottaa laudan kiilaamista nuotion äärelle.

Mikäli loimutettava filee sattuu olemaan kookas ja lauta kapea, voi niitä taustapuolelle jäävien apurimojen kanssa kiinnittää useamman rinnakkain. Apurimoissa on sekin hyvä puoli, että niiden avulla laudan saa tuettua kätevästi taustapuolelta "pöngällä". Porakone helpottaa laudan rei’ittämistä kiinnitystappeja varten, mutta riittävät reiät saa tehtyä puukon kärjelläkin.

Kiinnitystapit – joiden veistäminen on oivaa puuhaa perheen nuorille – kannattaa valmistaa koivusta. Kovan koivupuisen tapin saa lyötyä tiukemmin lautaan kiinni kuin pehmeämmän, havupuusta valmistetun. Kala kannattaa kiinnittää lautaan riittävän tiheästi, ettei se pääse tippumaan nuotioon kesken loimutuksen. Kiinnitystiheys on syytä huomioida myös lautaa rei’itettäessä.

Hyvät esivalmistelut ovat puoli ruokaa

Itse loimutus alkaa kalan valinnalla: nahkapintainen lohi- tai kirjolohifilee on helpoin loimutettava, mutta myös kokonaisen peratun kalan voi loimuttaa, kunhan vain viiltää kalan selkärangan suuntaisesti kylkiruodot poikki ja pingottaa kalan aukinaiseksi riittävän leveään lautaan. Kuiva lauta kannattaa laittaa ajoissa puhtaaseen veteen likoamaan. Kala kannattaa ottaa lämpiämään huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen loimutusta.

Samalla on hyvä tehdä nuotio tai takkatuli, jotta palaminen ennättää savuttamattomaan vaiheeseen. Lautaan kiinnitetty kala asetetaan pyrstö ylöspäin hieman takakenossa maltillisen tulen ääreen noin 30 senttimetrin etäisyydelle siten, että kalan päällä pystyy pitämään kättä noin 15–20 sekuntia. Loimutuksen aikana kalaa valellaan perinteiden mukaan noin 10-prosenttisella suolaliemellä. Liemi valmistuu kätevästi liuottamalla suunnilleen neljännesdesilitra merisuolaa noin 2,5 desilitraan vettä. Lientä voi maustaa esimerkiksi tillillä ja sitruunamehulla. Liemen sivelyyn käytetään katajanoksaa, mutta mikäli sellaista ei ole saatavilla, kuusenoksa tai aivan tavallinen pullasutikin käy.

Lohen loimutus ei ole hätäisen ihmisen puuhaa, sillä loimuttamiseen on syytä varata aikaa ainakin tunti tai puolitoista. Loimutusolosuhteet, kuten myös kalan paksuus, vaikuttavat oleellisesti loimutusaikaan, ja kalaa onkin hyvä käännellä prosessin aikana tasaisen kypsymisen varmistamiseksi. Loimuttamista jatketaan sopivaan kypsyyteen saakka. Hyvänä yleissääntönä on, että kypsästä kalasta nahka irtoaa helposti.

Loimulohi:
Keskikokoinen kotimainen lohifilee
2,5 dl vettä
0,25 dl merisuolaa
Hento nippu tillin latvuksia
Loraus sitruunamehua

Kirjoittaja on joensuulainen ortodoksisen teologian opiskelija sekä innokas kalamies ja hyvän ruuan ystävä.

Pääkuva ylhäällä. Loimulohen valmistuksessa tyylejä on monia. Kirjoittaja suosittelee kuitenkin loimuttamaan lohen pyrstöpuoli ylöspäin, eli toisin päin kuin kuvassa.

Juttua on muokattu 30.5.2023 klo 19:56 o poistamalla siitä menneeseen aikaan viittaava ingressi ja korvaamalla se nykyisellä. Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa alkukesällä 2022.