Kuuntele
Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin historia juontaa juurensa Ukrainaan, mikä tekee siitä erityisen ajankohtaisen Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan myötä.
Uspenskin katedraalissa sijaitseva ikoni on kopio samannimisestä ikonista, joka on saanut nimensä ukrainalaisen Kozelštšinan kylän mukaan. Tähän alkuperäiseksi katsottuun ikoniin liitetään kymmeniä ihmeparantumistapauksia 1880-luvulta lähtien, ja myös Helsingissä sijaitsevan jäljennöksen kerrotaan saaneen ihmeitä aikaan.
Jumalanäidin kozelštšanilainen ikoni on siis tuttu ja rakas myös ukrainalaisille, ja siksi olikin luontevaa, että se kuvattiin kirkkomme painattamaan ukrainankieliseen esitteeseen tuomaan turvaa ja lohdutusta.
Kadoksissa kahdeksan kuukautta
Suomessa Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni tuli laajemmin tunnetuksi noustessaan lehtien otsikoihin kesäkuussa 2010, kun se varastettiin Uspenskin katedraalista (Avaa uuden sivuston). Ikoni oli kadoksissa kahdeksan kuukautta, kunnes tuomion saanut varas tunnusti vankilapapille tekonsa.
Turusta maakätköstä löytynyt ikoni oli vaurioitunut ja menettänyt kullanhohtoisen kehyksen, helmistä punotun riisa-suojuksen sekä uhrilahjoina lahjoitetut arvoesineet.
Valamon konservointilaitoksella selvisi, että maalaukseksi luultu ikoni on maalattu vain riisan aukoista näkyneiden kasvojen, käsien ja Kristus-lapsen jalkojen osalta. Kyseessä onkin painokuva vuodelta 1885 Ukrainan Pultavasta.
Ikonin löytyminen oli sitä kaivanneelle seurakunnalle suuri ilo ja helpotus, ja se palautettiin juhlallisesti monipäiväisen kiertueen kautta takaisin katedraaliin elokuussa 2011. (Avaa uuden sivuston)
Ikonin historiasta tiedetään, että sittemmin pyhäksi kanonisoitu rovasti ja voimallinen esirukoilija Johannes Kronstadtilainen (1829–1908) lähetti kyseisen painokuvaikonin avuksi ja siunaukseksi viipurilaiselle Kravotkinskin perheelle, jonka tytär oli vakavasti sairas. Viipurissa toimitettiin rukouspalvelus ikonin edessä, ja tyttö parani.
Apua lapsettomille ja sairaille
Talvisodan puhjettua ikoni matkasi sijoituspaikastaan Sorvalin kirkosta Viipurin alueelta Helsinkiin säilyen vahingoittumattomana siitä huolimatta, että evakkojunaa pommitettiin. Kyseisen ikonin edessä rukoilemisen kerrotaan tuoneen apua niin lapsettomuuteen kuin sairauksiinkin myös Uspenskin katedraalissa.
On arveltu, että Ukrainassa sijaitseva, alkuperäinen Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni olisi tuotu 1700-luvulla Italiasta. Se sai ihmeitätekevän maineen 1880-luvulla, kun kreivi Kapnistin tytär tervehtyi äkillisesti parantumattomaksi katsotusta sairaudesta rukoiltuaan suvun ikonin edessä ja puhdistettuaan sen riisan.
Huhu parantavasta ikonista kiiri, ja vuosina 1881–88 kirjattiin 38 dokumentoitua ihmeparantumista. Kreivin puutarhaan Kozelštšinan kylään rakennettiin kappeli ja myöhemmin kirkko, jossa aloitettiin luostaritoiminta. Neuvostoliiton hajottua ikoni palautettiin tähän Jumalansynnyttäjälle omistettuun nunnaluostariin. Kuten muistakin Jumalansynnyttäjän ikoneista, myös Kozelštšanin Jumalanäidistä on lukuisia jäljennöksiä.
Pääkuva ylhäällä: Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni sijaitsee Uspenskin katedraalissa. Ikoni tunnetaan vanhemmissa suomenkielisissä lähteissä myös nimellä Kozelštšinon Jumalanäidin ikoni. Kiota-kaappiin asetettu rakastettu ikoni vetää rukoilijoita puoleensa, ja kiitollisuudesta annetut votiivilahjat kaunistavat ikonikaappia.
Lähteet:
Arseni, piispa 2011: Ihmeitätekevät ikonit Suomessa. Ikonimaalari 2/2011, 8–15.
Flinckenberg-Gluschkoff, Marianna, 2015. Ikoni puhuu. Tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä. Helsinki: Maahenki.
Jääskinen, Aune, 2001. Kozelshtshinon Jumalanäidin ihmeitätekevät ikonit Suomessa. Ikonimaalari 2/2001, 15–16.
Kahla, Elina, 2001. Kozelshtshinon ihmeitätekevä Jumalanäidin ikoni. Ikonimaalari 2/2001,12–14.
Juttua on muokattu ja päivitetty 18.2.2026 klo 17:29 poistamalla samana toistunut lause, joka koski Jumalanäidin ikonin katoamista Uspenskin katedraalista. Lisäksi juttu on päivitetty poistamalla maininta jo menneestä tapahtumasta jutun ensijulkaisun aikoihin samoin kuin otsikko on muokattu ajattomaksi.
Koska juttu kertoo tunnetusta Kozelštšanin Jumalanäidin ihmeitätekevästä ikonista, se soveltuu luettavaksi kyseisen ikonin juhlapäivän aikoihin.
