Isä Tuomas Järvelin kaasuautossa
Arki & ihmiset

Kaasua, rovasti Järvelin! Polttoaineeksi vaihtui uusiutuva biokaasu – arjen valinnoilla eletään uskoa todeksi

Kun Taipaleen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Tuomas Järvelin vaihtoi kaasuautoon, päästöt putosivat ja kilometrit halpenivat. Hyvät kokemukset innoittivat myös seurakunnan kanttorin siirtymään kaasuun. Kotimainen biokaasu voisi olla vaihtoehto henkilökunnan liikkumiseen myös muissa seurakunnissa.
| Teksti: Tapio Tiimonen | Kuva: Tapio Tiimonen
Isä Tuomas Järvelin kaasuautossa

Kauniin puisen kansliarakennuksen pihaan on pysäköity Taipaleen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran, isä Tuomas Järvelinin auto. Auton valmistaja on kiinnittänyt takaluukkuun G-Tec-merkinnän, joka on toimittajan vierailun syy. Isä Tuomas on nimittäin leikannut huomattavasti Taipaleen ortodoksisen seurakunnan hiilijalanjälkeä vaihtamalla autonsa polttoaineen uusiutuvaan biokaasuun.

– Ympäristöasioiden huomioiminen on keskeistä kirkon opetuksessa, kun me opetamme maailman pyhittymisestä ja kirkastumisesta ihmisen pelastuksen myötä.

Isä Tuomas kertoo kirkon opetuksen tekemisen eläväksi käytännöksi olevan myös henkilökohtainen tavoite.

– Silloin pitää yrittää myös itse elämässä noudattaa sitä, mitä opettaa. En minä toki ole putipuhdas, muun muassa lentelen lentokoneella lomamatkoilla. Olen vähentänyt lihan syöntiä merkittävästi, vaikken ole kokonaan kasvissyöjä. Toinen merkittävä askel on sitten tämä arkipäivän autoilun ekologiseksi saaminen.

Isä Tuomas kulkee autoilun päästöjä vähentäessään valtavirtaa vastaan ja päätyi sähköauton sijaan kaasuun käytännön sanelemista syistä.

– Koska asun kerrostalossa, jossa ei ole auton latauspisteitä, oli kaasuauto oikeastaan ainoa vaihtoehto.

Henkilöauto on kuitenkin Pohjois-Karjalassa huonojen julkisen liikenteen yhteyksien ja papin työn luonteen vuoksi käytännössä välttämätön kulkupeli.

– Kun tulin Taipaleelle töihin, työmatka muuttui pyöräily- tai kävelymatkasta 64 kilometrin autoiluun.

Mistä kaasuautoilussa sitten tarkemmin sanottuna onkaan kyse?

Kaasuauto on kaikille tutun bensiinikäyttöisen auton tavoin polttomoottoriauto – erotuksena sähkömoottorilla toimivista sähköautoista. Nykyään käytössä olevissa kaasuautoissa moottorit ovatkin usein sellaisia, että niissä voidaan käyttää polttoaineena myös bensiiniä. Kaasuautossa tosin on erillinen kaasusäiliö ja polttoainejärjestelmä kaasua varten. Niinpä osa bensiinikäyttöisistä autoista voidaankin omistajan niin halutessa muuttaa käyttämään kaasua polttoaineena. Käytettävä kaasu puolestaan on joko maan uumenista porattavaa fossiilista maakaasua tai uusiutuvaa, usein biojätteistä tai karjan lannasta valmistettua biokaasua.

Haittapuolia on vaikea keksiä

Isä Tuomas tuntuukin näkevän biokaasua käyttävän kaasuautoilun varteenotettavana vaihtoehtona globaaleihin ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, joita ortodoksinen kirkko katolisen luonteensa vuoksi kohtaa.

– Suomessa on kokonaan luovuttu maakaasun käytöstä henkilöautoissa.

Sähköautoon siirtyminen tarkoittaa auton vaihtamista, ja samalla suurta investointia.

– Sähköautoiluun siirtyminen tarkoittaisi koko autokannan uusimista. Eihän kaikilla ole varaa ostaa uutta autoa!

Sen sijaan isä Tuomas muistuttaa siitä, että jo olemassa oleva auto voi olla mahdollista muuttaa käyttämään kaasua polttoaineena.

– Monella olisi varaa muuttaa autoilu ekologisemmaksi tekemällä autoon kaasumuutos ja hommaamalla siihen kaasusäiliö.

Hän näkeekin biokaasun tuotannon myös mahdollisuutena, etenkin maailman köyhemmillä alueilla.

– Yhteiskunta tuottaa koko ajan jätettä ympäri maailmaa, josta voidaan valmistaa biokaasua.

Vuodessa noin 40 000 kilometriä ajava isä Tuomas laskeskelee vähentäneensä reilut 4 500 kiloa hiilidioksidipäästöjä aikaisempaan, bensiinikäyttöiseen autoonsa verrattuna. Keskivertosuomalainen tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 9 600 kiloa vuodessa, joten vähennys on huima. Käytännön elämään muutos ei kuitenkaan ole juurikaan vaikuttanut.

– Niin pieni teko, ja vaivaa ei oikeastaan ollenkaan.

Haittapuolia polttoaineen vaihdosta ei meinaa löytyä.

– Miinuksia en hirvittävästi löydä. Ainut miinus on, että töihin lähtiessä pitää hieman useammin käydä tankkaamassa. Tuossa autossa kaasulla toimintasäde on maatieajossa 500–600 kilometrin luokkaa, mutta kun tässä työssä ajo on seka-ajoa, joten ihan siihen ei pääse.

Kokeneena kirkkoherrana isä Tuomas kehottaa seurakuntia miettimään kaasuautoja eräänä vaihtoehtona työntekijöiden liikkumisvälineinä, etenkin leasing-autojen kohdalla.

– Suurin osa seurakunnista on alueilla, joissa kaasuasemia löytyy hyvin. Oikeastaan tämä Itä-Suomen kolkka ja Lappi ovat sellaisia, joissa niitä ei vielä paljon ole. Suurin osa jäsenistä on alueilla, joissa asemia reilusti. Seurakuntien kannattaisi kyllä harkita kaasuautoja, jos se leasing-autoja harkitsee. Kannattaa myös tehdä laskelmia, sillä käyttökustannukset ovat matalammat.

Taipaleella hyvät kokemukset isä Tuomaksen autosta innoittivat myös kanttori Päivi Hännisen vaihtamaan kaasuautoon.

– Jos vanhan Taipaleen aluetta ajattelee, niin kaksi kolmesta seurakunnan työntekijästä ajaa kaasulla.