Halloweenin juhlinta ajoittuu Suomessa lokakuun loppuun. Pyhien päivänä muistellaan vainajia, mutta ortodokseilla vainajien muistelu keskittyy näihin aikoihin erityisesti Dimitrin lauantaihin 19. lokakuuta ja Karjalan valistajien juhlaan 2. marraskuuta.
– Halloween on teema, johon kiertävänä opettajana törmää vuosittain. Tuntuu, että kouluilla askarrellaan loka-marraskuussa vuosi vuodelta enemmän kurpitsalyhtyjä, luurankoja ja lepakoita. Monilla kouluilla on myös halloween-teemaisia diskoja ja naamiaisia, kertoo uskonnonopettaja Inkeri Remsu.
Ortodoksinen kirkko ei suosi halloweenin viettoa. Remsun omina kouluaikoina uskonnonopettajan suhtautuminen halloweenin viettoon oli varsin tiukkaa.
– Hän sanoi suuttuvansa meille ortodoksioppilaille, jos saa tietää kenenkään meistä viettävän halloweenia. Ymmärrän hänen kantansa, mutta olen itse opettajana koittanut suhtautua teemaan avoimemmin. Vain muutamat oppilaat ovat kertoneet, että juhlan viettoon suhtaudutaan heidän kodissaan jyrkästi.
Remsu on ratkaissut asian avoimella keskustelulla oppilaiden kanssa.
– Puhumme oppilaiden kanssa jonkin verran halloweenista ja sen alkuperästä, mutta olen koittanut painottaa, että meillä ortodokseilla on Suomessa samoihin aikoihin ihan oma juhla eli Karjalan valistajien muistopäivä. Halloween-askarteluista ja diskoista olen sanonut, että niihin voi osallistua oman harkinnan mukaan, kunhan muistaa, että halloween ei liity mitenkään ortodoksiseen kirkkoon.
Remsu huomauttaa, että naamiaiset ja muut vastaavan tyyppiset juhlat ovat oppilaille toisaalta myös tärkeää ja mukavaa yhdessäoloa luokkakavereiden kanssa.
– Itsekin pukeuduin viime vuonna koulun naamiaispäivänä Minni Hiireksi, ja saimme oppilaiden kanssa aiheesta hyvän keskustelun siitä, että vaikka halloween ei ole kirkollinen juhla, voi välillä hassutella. Kirkolla on sitten tietysti omat vuotuiset juhlansa, joiden vietto kuuluu ortodoksiseen elämäntapaan.
Halloweeniin kuuluvista "Karkki vai kepponen" -kierroksista Remsu on niin ikään keskustellut oppilaiden kanssa. Kierroksella lapsilla ja nuorilla on tapana paitsi pukeutua melko pelottavaankin naamiaisasuun, myös pyytää makeisia, jotta ovensa avannut ei joutuisi kepposen kohteeksi.
– Olen sanonut, että karkin kerjääminen on Suomessa varsinkin vanhemmille ihmisille vierasta, joten kepposet kannattaa jättää tekemättä. Olen myös muistuttanut kevään virpomisperinteestä, että silloin voi saada herkkuja ilman kerjäämistä, kun on jakanut hyvää mieltä ja kauniisti koristeltuja oksia muistuttaen samalla Kristuksen ratsastamisesta Jerusalemiin.
Toisaalta Inkeri Remsu kummastelee suomalaista suhtautumista halloweeniin etenkin, kun hän vertaa asennoitumista vaikkapa siihen, jos kouluun ilmestyy jotakin uskontoon viittaavaa.
– Joillakin kouluilla ikonin tuominen luokkaan herättää muutamissa opettajissa vastarintaa, mutta tämä amerikkalainen kauhujuhla on otettu avosylin vastaan. Uskonnon näkymisestä kouluissa keskustellaan paljon, mutta halloweeniin ei tunnu liittyvän samanlaista problematiikkaa. Moni tuntuu pitävän halloweenia neutraalina ja kaikille sopivana. Osa opettajista on ollut aidon hämmästynyt, kun olen kertonut, etteivät ortodoksit vietä tätä juhlaa.
Inkeri Remsun kodissa ei vietetä halloweenia.
– Nykypäivän uskonnonopettajana olen varonut ottamasta liian jyrkästi kantaa. Pääasia, että oppilaat tietävät, ettei juhlalla ole mitään tekemistä ortodoksisen kirkon kanssa. Karjalan valistajien juhlan tunteminen on tietysti myös tärkeää.