Espoon Tapiolan Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko vihittiin vuonna 1998. Kahdeksan vuoden kuluttua kirkossa vihittiin avioliittoon turkkilaissyntyinen Ibrahim ja venäläissyntyinen Marina. Tapiolan ortodoksinen kirkko on ollut tiiviisti mukana Ibrahim ja Marina Gargin elämässä: siellä he tapasivat toisensa Marinan Arkangelista Suomeen suuntautuneen pyhiinvaelluksen aikana, siellä heidät vihittiin ja sinne he veivät omat lapsensa – joista toinen on syntynyt suurena lauantaina. Tapiolan kirkko kuuluu olennaisena osana myös Gargien pääsiäiseen, jossa on turkkilaisia, venäläisiä ja suomalaisia vaikutteita.
Valokuvaaja Marina Gargi on käyttänyt ammattitaitoaan ortodoksisen kirkon hyväksi. Hänen ottamiaan kuvia on julkaistu muun muassa Helsingin ortodoksisen seurakunnan verkkosivuilla. Niitä oli esillä myös Espoon kulttuurikeskuksessa valokuvanäyttelyssä vuonna 2023.
Marina Gargilla on muistoja ortodoksisesta pääsiäisen vietosta lapsuudesta saakka.
– Synnyin nuorille vanhemmille, jotka eivät olleet uskonnollisia. Ollessani vielä lapsi minun äitini alkoi etsiä uskoa. Hän löysi totuuden ortodoksisesta kristillisyydestä ja päätti tulla ortodoksiksi. Liityimme kirkkoon ja meidät kastettiin. Tämä merkitsi meille uutta alkua. Aloimme käydä kirkossa säännöllisesti, ja kirkosta tuli meille ikään kuin toinen perhe. Otimme osaa kirkolliseen elämään, liityimme pyhiinvaelluksille ja kävimme kulttuuritapahtumissa.
– Ensimmäistä kertaa otin osaa pääsiäisyön jumalanpalvelukseen lapsena. Se oli unohtumaton kokemus. Kirkko oli täynnä ihmeellistä suitsukkeen tuoksua ja lukuisten sytytettyjen kynttilöiden loistetta. Siellä oli niin paljon väkeä, että tilaa ei juurikaan ollut, eli se tuntui tungokseen asti täydeltä. Palvelus oli minusta pitkä ja oli hieman haastavaa pysyä hereillä, mutta tunsin jotain erityistä olevan tapahtumassa. Sitten jokainen tervehti toisia sanoilla: “Christos Voskres!” [Христос Воскрес! eli Kristus nousi kuolleista!] Palveluksen jälkeen ihmiset jakoivat keskenään perinteistä pääsiäisruokaa, jonka pappi oli siunannut. Muistan maistaneeni kulitsaa [hiivataikinasta valmistettu pyöreä pullankaltainen leivonnainen] ja pashaa [rahkasta, kermasta, sokerista, munista ja voista valmistettava ruokalaji]. Tunnelma oli täynnä iloa ja lämpöä, ja muisto siitä on säilynyt mielessäni.
Muutettuaan Suomeen Marina liittyi Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Suomalaisessa ja venäläisessä ortodoksisessa pääsiäisessä on paljon samaa, mutta pääsiäisen vieton ajankohta on eri. Venäjällä pääsiäisen ajankohdan määrää juliaaninen kalenteri ja Suomessa gregoriaaninen kalenteri – tosin vuonna 2025 pääsiäinen osuu samalle päivälle sekä gregoriaanisen että juliaanisen kalenterin mukaan.
Marinasta on ollut ilo seurata, miten jo pienet lapset otetaan mukaan kirkossa pääsiäisen viettoon.
– Pääsiäisestä on tullut hyvin erityinen kokemus minulle, etenkin lasten vanhempana. Olen syvästi vaikuttunut siitä, kuinka kirkko ottaa huomaansa kaikenikäiset lapset auttaen heitä ymmärtämään paremmin pääsiäisen merkitystä. Sovintosunnuntaista alkaen ja läpi koko suuren viikon kirkko antaa lapsille monia mahdollisuuksia ottaa osaa palveluksiin ja perinteisiin yksinkertaisella mutta kauniilla tavalla. Kaikille on erittäin koskettavaa nähdä Kristuksen hahmo ristillä keskellä kirkkoa ja se, kuinka hänet otetaan alas ja kannetaan alttarille ikään kuin haudattavaksi. Tuo voimakas ja visuaalinen hetki saa meidät tuntemaan olevamme osa tätä historiaa. Se myös auttaa lapsia ymmärtämään helpommin pääsiäisen merkitystä samalla kun se tekee juhlasta vieläkin erityislaatuisemman.
Sukujuuret Antiokiassa
IT-alalla työskentelevä sekä esimerkiksi Filantropian hallituksen jäsenenä toiminut Ibrahim Gargi syntyi Iskenderunissa (aikaisemmin Alexandretta) Antiokian maakunnassa.
– Sukuni on yksi Antiokian kreikkalaisortodoksisista (Rūm) suvuista. Se on asunut alueella kristinuskon alkuajoista lähtien. Varhaisimmat vuoteni asuin isovanhempieni kanssa. Sitten vanhempani muuttivat Länsi-Saksaan vierastyöläisiksi. Isoisäni oli papin poika. Myös hänen isoisänsä olivat pappeja. He olivat kotoisin Syyriasta.
Syyria kuuluu Antiokian ja koko Idän patriarkaattiin (Rūm Orthodox Patriarchate of Antioch and All the East), kuten myös osa Turkista. Maita 6.2.2023 kohdannut maanjäristys vaurioitti Antiokian kirkkoja vakavasti. Ibrahim kertoo, että hänen kotikaupungissaan vain kaikkein vanhin kirkko säilyi vahingoittumattomana. Esimerkiksi pääkirkko on yhä korjaustöiden alla. Näissä kirkoissa Ibrahim vietti lapsuutensa pääsiäisiä.
– Ortodoksisen perheen lapsena minulla on hyvin eläviä muistoja Iskenderunissa vietetyistä palmusunnuntaista. Niin meidän kirkossamme kuin kaikissa muissakin ortodoksisissa kirkoissa palmusunnuntait ovat kaikkein iloisimpia ja unohtumattomampia pääsiäistä edeltäviä juhlia – etenkin lapsille. Meillä kaikilla lapsilla oli kukkasilla koristeltuja palmunoksia ja kynttilöitä, joita kannoimme käsissämme liturgian aikana. Suuren saaton lapset kantoivat palmunoksiaan ja ihmiset heittelivät kukkia aivan kuin aikoinaan heitettiin Jerusalemiin tulevalle Kuninkaalle Jeesukselle Kristukselle. Osallistuminen tuohon seremoniaan tuotti lapselle paljon iloa ja ylpeyttä.
Suomeen muuttaminen, Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyminen ja perheen perustaminen venäläissyntyisen Marinan kanssa on muuttanut Ibrahimin pääsiäisperinteitä. Ibrahim kuvailee perheensä pääsiäistä yhdistelmäksi suomalaisia ja venäläisiä ortodoksisia sekä antiokialaisia kreikkalaisortodoksisia perinteitä.
Suomalaisiin ortodoksisiin pääsiäisperinteisiin Gargit pääsivät sukeltamaan toden teolla lasten synnyttyä, sillä perhe osallistui Kaunisniemen leirikeskuksen pääsiäisleiriin monena vuonna aina siihen asti, että lapset kasvoivat teini-ikäisiksi.
Pääsiäisajan jumalanpalvelukset kuuluvat edelleen Gargin perheen pääsiäiseen. Erityisen tärkeitä palveluksia ovat sovintosunnuntain liturgia ja kaikki suuren viikon palvelukset pääsiäisyöpalvelus mukaan lukien.
– Sovintosunnuntaina vallitsee syvä nöyrä yhteys seurakuntamme jäsenten kesken. Tunnen siellä aina erityistä lämpöä ja yhteenkuuluvuutta. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen tärkein hetki on se, kun valo murtaa pimeyden.
Turkissa pääsiäistä vietetään juliaanisen kalenterin mukaan eli useimpina vuosina eri aikaan kuin Suomessa. Säätkin ovat erilaisia: Turkissa pääsiäisen aikaan lämpötila ylittää aina +25 astetta, kun taas Suomeen odotetaan vuoden 2025 pääsiäiseksi noin +7 astetta. Myös pääsiäisruoissa on eroja: Turkissa esimerkiksi leivotaan pääsiäiseksi erityisiä pääsiäiskeksejä. Niihin tarvittavia ainesosia ei saa Suomesta, joten Gargit saavat niitä vain vieraillessaan sukulaisten luona Berliinissä. Keksien sijasta juhlapöydässä on muun muassa kulitsaa, pashaa ja koristeltuja tai erivärisiksi maalattuja kananmunia.
Suomalaista ortodoksista pääsiäistä Ibrahim Gargi pitää ihanana ja ainutlaatuisena. Erityisesti hän pitää erikielisistä pääsiäistervehdyksistä.
– Kirkoissamme Turkissa liturgiat pidetään arabiaksi ja kreikaksi, joten me sanomme: “Al Masih Qam! Christos Anesti!” Suurin yllätys minulle oli, että täällä käytetään monia kieliä. Pidin kovasti siitä, kun kuulin ensimmäistä kertaa Suomessa sanottavan turkiksi "Mesih Dirildi".
– Paras aika Suomessa on pääsiäisen aika. Myös kodin siunaukset ovat ihania perheen ja ystävien hetkiä, joita täällä rakastan, Ibrahim toteaa lopuksi.
Pääkuva ylhäällä: Ibrahim Gargi (vas.) ja 21.12.2024 edesmennyt Tapiolan seurakunnan jäsen Joseph Roilidis kuvattua pääsiäisyön palveluksessa, jossa Ibrahim vastasi turkin ja Joseph kreikan kielestä.
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa painetussa Aamun Koitossa 1/2025. Suurin osa painetun lehden jutuista tuodaan myös verkkolehden lukijoiden saataville.
