Ukrainan sodan vuosipäivän jumalanpalveluksiin tarkoitettu ja arkkipiispa Elian hyväksymä rukous on nostattanut kohua mediassa samoin kuin Aamun Koiton lukijoiden keskuudessa.
Lyhykäisyydessään kysymys on siitä, että metropoliitta Arseni kielsi oman hiippakuntansa seurakuntia lukemasta kirkkomme kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n laatimaa rukousta.
Rukous on tarkoitettu luettavaksi Ukrainan sodan vuosipäivän jumalanpalveluksissa joko sunnuntaina 23.2. tai sodan alkamisen vuosipäivänä 24.2.2025. Rukouksessa pyydetään muun muassa Jumalalta suojelusta ”paljon kärsivälle Ukrainalle”. Metropoliitta Arsenin mielestä rukous olisi poliittinen kannanotto.
Erilaiset linjat hämmentävät
Aihe on herättänyt keskustelua myös Aamun Koiton Facebook-sivuilla, missä on tuotu esiin tyrmistystä metropoliitta Arsenin näkemyksestä, joskin ymmärtäjiäkin löytyi.
Monet toivat esiin pettymystään kohun syntymisestä. Kummeksuntaa aiheutti muun muassa se, että mikäli jollakulla piispalla oli jotain huomauttamista rauhanrukouksen sisällön suhteen, asian olisi voinut ottaa esille jo aiemmin.
”Harmittaa seurakuntalaisena tämä tilanne. Vähemmistökirkkona olemme aina median suurennuslasin alla. Jo edellisen arkkipiispan aikana tätä tapahtui liiankin usein mediassa. Olisin toivonut, että korkeasti kunnioitetut esipaimenet olisivat keskustelleet rukouksesta keskenään ja tehneet yhteisen mahdollisen päätöksen”, kuuluu erään kommentoijan toive.
Toinen keskustelija korostaa, että ortodoksikristityn luovuttamattomiin arvoihin kuuluu, että vääryyden edessä ei taivuta eikä siitä pidä vaieta sillä virheellisellä perusteella, että vääryyden tuomitseminen olisi poliittinen kannanotto.
Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Ioannis Lampropoulos ei myöskään jaa blogitekstissään metropoliitta Arsenin näkemyksiä, vaan tuo esiin, että Suomen ortodoksisen kirkon piispojen tulisi olla kuuliaisia paitsi ekumeeniselle patriarkka Bartolomeokselle, joka tunnetaan Ukrainan tukijana, viime kädessä itselleen Kristukselle.
Suomen ortodoksinen kirkko on yksiselitteisesti tuominnut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan ja tekee kaiken aikaa töitä ukrainalaisten auttamiseksi.
”Emme voi heittäytyä tietämättömiksi”
Arkkipiispa Elia julkaisi viipymättä oman näkemyksensä Ukraina-rukouksen käyttöä koskien. Hänen viestinsä välittyi muun muassa Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivujen ja oman some-tilinsä kautta.
Isä esipaimen muistutti, että Suomen ortodoksinen kirkko on tukenut ukrainalaisia heti sodan alkamisesta lähtien. Tuolloinen arkkipiispa Leo tuomitsi sodan heti sen alettua ja vetosi useaan otteeseen Moskovan patriarkka Kirilliin, joka on asettunut tukemaan Venäjän valtionhallintoa ja hyökkäyssotaa Ukrainaan.
Kuten ekumeeninen patriarkka Bartolomeos, myös Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous – johon luonnollisesti kuuluu myös metropoliitta Arseni – on tuominnut sodan ja Venäjän ortodoksisen kirkon aktiivisen roolin Venäjän valtiollisten intressien tukijana.
Arkkipiispa Elia ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että Filantropia ry tuotti seurakuntien käyttöön monikielisen rukouspalveluksen toimitettavaksi sodan vuosipäivänä. Hän korosti, että vääryyden tuomitseminen ei ole poliittinen kannanotto, vaan kirkon velvollisuus.
”Meidän on jatkossakin rukoiltava erityisesti heikommassa asemassa olevien puolesta – se on kirkon olemuksesta nouseva velvollisuus ja erityistehtävä, ei poliittinen kannanotto.”
Lisäksi arkkipiispa huomautti, että monet kirkkomme venäläistaustaiseen vähemmistöön kuuluvista kärsivät itsekin sodan seurauksista. Seurakuntayhteisön ja jumalanpalvelusten tulee tarjota myös heille turvallinen hengellinen koti, jossa he tuntevat olonsa yksiselitteisen tervetulleiksi.
”Se ei voi kuitenkaan tapahtua niin, että kirkko tekeytyy tietämättömäksi siitä, mitä maailmassa tapahtuu”, arkkipiispa korosti.
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni perusteli myös näkemystään sillä, että seurakunnissa on pyrittävä välttämään ukrainalaisten ja venäläisten vastakkainasettelua, jota tällaisen rukouspalveluksen toimittaminen hänen mukaansa mahdollisesti ruokkisi.
Lisäksi metropoliitta sanoi pitävänsä ongelmallisena myös sitä, että rukous ei ole piispainkokouksen hyväksymissä liturgisissa kirjoissa vaan hyväntekeväisyysjärjestön laatima.
Asiasta uutisoivat ensimmäisinä STT ja Yle.