Valamon luostarin perustajien, pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kenotafi eli muistoarkku on kuulunut Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin vuodesta 1968. Laatokan Valamosta 1939 evakuoitu kenotafi kunnostettiin, koottiin ja sijoitettiin tuolloin RIISAn kokoelmanäyttelyyn, jossa se on ollut esillä siitä lähtien.
Nyt muistoarkku on määrä siirtää Valamon luostariin Heinävedelle syyskuun alussa.
– Olemme erittäin iloisia siitä, että kenotafi lopulta siirretään Valamoon. Siitä on puhuttu ja haaveiltu kauan veljestön keskuudessa. Luostari pyysi virallisesti kenotafin siirtämistä Valamoon vuonna 2020, mutta jo paljon ennen sitäkin asiasta on puhuttu, kertoo Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael.
Kenotafi sijoitetaan luostarin pääkirkon talvikirkoksi kutsuttuun osaan paikalle, missä nykyään on keskusanalogi. Talvikirkko on vihitty pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin muistolle, ja sen temppelijuhlaa vietetään 11. syyskuuta, jolloin muistellaan pyhittäjäisien reliikkien palauttamista Novgorodista Valamoon.
– Tarkoituksena on, että tänä vuonna voisimme viettää tuota juhlaa niin, että kenotafi on silloin jo paikoillaan talvikirkossa. Sopisi erittäin hyvin tuon juhlan teemaan, että kenotafi olisi silloin juuri siirretty Valamoon. Muita juhlallisuuksia ei ole suunnitteilla. Kenotafi on jo itsessään pyhä esine, eikä sitä tarvitse vihkiä käyttöönsä, isä Mikael sanoo.
Kenotafin äärellä tullaan toimittamaan säännöllisesti molebeneja eli rukouspalveluksia.
– Näillä näkymin 11. syyskuuta alkaen lauantaimolebenit toimitetaan vuoroviikoin Jumalansynnyttäjän Valamolaisen ja Konevitsalaisen ikonin edessä sekä talvikirkossa pyhittäjäisien kenotafin edessä. Kesäkauden päivittäisistä molebeneista ainakin yksi moleben viikossa toimitetaan talvikirkossa kenotafin edessä. Kenotafi palaa Valamoon siirtämisen seurauksena takaisin rukouskäyttöön, ja samalla myös talvikirkon liturginen käyttö lisääntyy.
Kenotafi on siis vielä kesän ajan yleisön nähtävillä RIISAssa, missä se on ollut museon johtajan Anne Laitin sanoin erittäin pidetty ja ihailtu osa kokoelmanäyttelyä. Kyseessä on kuitenkin pyhä esine, joka voidaan siirtää jumalanpalveluskäyttöön.
Valamon luostarin johtokunta pyysi vuonna 2020 Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallitukselta kenotafin luovuttamista Valamon luostariin. Säätiön hallitus on tehnyt päätöksen kenotafin siirtämisestä Valamoon kokouksessaan 15.toukokuuta 2025.
– Kenotafi tuo luostarimme perustajat hyvin konkreettisella tavalla läsnä oleviksi luostariimme. Kenotafi on alkujaan sijainnut sen paikan päällä, jossa he ovat perimätiedon mukaan haudattuina. Iloitsemme siitä, että kenotafi siirtyy Valamoon, ja että se palaa rukouskäyttöön, sanoo isä Mikael.
Kenotafin runko on valmistunut vuonna 1823, kannen ikoni 1882 ja kansi 1896. Muistoarkun mitat ovat 228 x 134 x 90 cm. Se on valmistettu kullatusta hopeasta ja se painaa yli sata kiloa.
