Uusi pyhä on suuri uutinen Suomen ortodoksisessa kirkossa. Sitä tarkemmin Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni vaalii nelihenkisen kanonisaatiotyöryhmänsä työrauhaa. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa mahdollisia uusia pyhiä, ja sen jäseniä ovat tällä hetkellä puheenjohtajana toimivan metropoliitan lisäksi ylidiakoni Jukka Korpela, Lintulan luostarin nunna Ksenia ja tietokirjailija Elina Kahla.
”Piispainkokous edellytti, että pyhäksi esitettävien ehdokkaiden nimiä ei anneta julkisuuteen, jotta työryhmä saa työskennellä rauhassa ja ilman ulkopuolista painostusta", metropoliitta Arseni sanoo.
Kanonisaatiotyöryhmä on kokoontunut viime aikoina varsin tiuhaan tahtiin, viimeksi kirkkaalla viikolla. Seuraava työryhmän kokoontuminen on ajoitettu pidettäväksi 27. huhtikuuta.
”Prosessi on hyvä pitää tiiviinä, sillä silloin asiat säilyvät tuoreena muistissa.”
Useita ehdokkaita
Tällä hetkellä kanonisaatiotyöryhmä harkitsee useampaa henkilöä, joita voitaisiin esittää luettaviksi kirkkomme pyhien joukkoon. Toistaiseksi metropoliitta ei anna tarkempaa aikataulua sille, koska mahdollisten uusien pyhien nimet tulevat julki.
”Tavoite on saada asia työryhmän osalta päätökseen tänä vuonna. Työryhmä ei kuitenkaan ole päättänyt tiettyä päivämäärää, johon tähtäisimme. Haluamme tehdä työmme huolellisesti ja perusteellisesti.”, metropoliitta sanoo.
Prosessi etenee siten, että kanonisaatiotyöryhmä esittää ehdotuksensa piispainkokoukselle, minkä jälkeen asia etenee Konstantinopoliin komission käsittelyyn. Pyhä Synodi hyväksyy tai hylkää Suomen kirkon pyhiksi esitettävät ehdokkaat.
Yhdeksäs kesäkuuta pidetään kirkollishallituksen kokous, ja usein piispainkokous on kokoontunut kirkollishallituksen kokouksen jälkeen. Se on ensimmäinen mahdollinen päivämäärä, jona komission raportti voisi olla piispainkokouksen käsittelyssä. Tosin piispainkokous voi päättää kokoontua myös ilman, että se olisi sidoksissa kirkollishallituksen aikatauluihin. Teoriassa aikaisin ajankohta, jolloin parhaillaan harkinnassa olevat ehdokkaat voitaisiin viedä Konstantinopoliin arvioitaviksi, on syyskuu 2021.
Pyhästä kirjoittanut työryhmässä
Vaikka metropoliitta vaikenee uusien pyhäehdokkaiden nimistä, utelias voi yrittää etsiä viitteitä työryhmän kokoonpanon kautta: Elina Kahla on julkaissut Petsamon marttyyri -teoksen, joka kertoo luostarin viimeisen johtajan, pappismunkki Paisin (Rjabov), tarinan. Isä Paisi täyttää huomattavan monta pyhäksi julistamisen edellytystä.
”Tärkeitä kriteereitä ovat esimerkiksi elämänaikaiset ja kuoleman jälkeen tapahtuneet ihmeet tai marttyyrikuolema uskon takia sekä se, että pyhän muisto on säilynyt elävänä paikallisen kirkkokansan keskuudessa. Pyhäksi esitettävän henkilön ei tarvitse siis olla alun perin kovin laajalti tunnettu muualla.”
Virheettömyys ei ole kriteeri
Metropoliitta huomauttaa, että synnittömyys tai virheettömyys ei ole eikä voisikaan olla pyhäksi julistamisen peruste, sillä ainoastaan Kristus Jumala on virheetön ja synnitön.
”Täällä taistelevassa seurakunnassa me olemme kuin tähdet taivaalla: toiset meistä heijastavat Jumalan pyhyyttä voimakkaammin kuin toiset. Ihmiset pitävän pyhyyden rimaa aivan liian korkealla, koska unohtavan sen tosiseikan, että jokainen meistä heijastaa tietyssä määrin Jumalan pyhyyttä. Siitä muistuttavat myös liturgiassa Pyhää Karitsaa kohottavan papin sanat ´Pyhät pyhille´, missä viitataan meihin jokaiseen.” toteaa metropoliitta Arseni.
”Aiemmin on ajateltu, että pyhän olisi pitänyt olla eläessään lähes täydellinen. Pyhässäkin ihmisessä on inhimilliset heikkoutensa, mutta hän voi silti kuvastaa Jumalan pyhyyttä.”
Kaksi pyhää Johannesta
Ensimmäinen kanonisaatiotyöryhmä perustettiin 2014 metropoliitta Arsenin aloitteesta, ja se kokoontui ensimmäistä kertaa 2015. Piispa Arsenin puheenjohtajuudella toimineeseen työryhmään nimettiin lisäksi rovasti Sergius Colliander ja diakoni Johannes Korpela. Piispainkokous asetti työryhmälle jatkotehtäväksi etsiä pyhäksi luettavia henkilöitä. Jatkotyöhön kutsuttiin tuolloin pastori Marko Mäkinen ja nunna Ksenia. Työryhmä kuuli lisäksi asiantuntijana metropoliitta Panteleimonia.
”Työprosessi oli yksinkertaisuudessaan se, että laadimme nimilistan ehdokkaista ja listasimme ne kriteerit, joita pidetään pyhäksi julistamisen edellytyksinä. Sitten vain ruksimme ne kohdat, jotka kunkin pyhäksi kaavaillun henkilön osalta täyttyivät. Näin tuli täysin selväksi, että kahden silloisen ehdokkaan kohdalta oleelliset kriteerit täyttyivät.”
Skeemaigumeni Johannes ja Johannes Karhapää luettiin pyhien joukkoon 2019 nimillä Pyhittäjä Johannes Valamolainen ja Pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen.
Tuohon saakka Suomen ortodoksinen kirkko oli ainoa paikalliskirkko, jolla ei ollut ainoatakaan kirkon hallinnollisen itsenäisyyden ajalla kanonisoitua ja kansallisuudeltaan suomalaista pyhää. Metropoliitta Arseni huomauttaa, että ”kanonisaatio” on ilmaisuna hiukan ongelmallinen ortodoksinäkökulmasta.
”Kyse ei ole juridisesta prosessista. Ortodoksinen kirkko puhuu ihmisten lukemisesta pyhien joukkoon. Olisihan se täysin mahdotonta, jos kirkollamme ei olisi omia pyhiä: sehän merkitsisi, että Pyhä Henki ei toimisi täällä lainkaan”, metropoliitta Arseni huomauttaa.
Piispainkokous vahvisti vuonna 2014 kanonisointityöryhmän määrittelemät keskeiset pyhyyden kriteerit:
Henkilö on saanut aikaan suuren positiivisen muutoksen, jota voidaan kutsua ihmeeksi.
Henkilö tekee yleisesti ihmeteltävää hyvää.
Henkilö luo lohduttamalla, opettamalla tai ohjaamalla pysyvästi hyvää.
Pyhä on kärsinyt marttyyrikuoleman tai osoittanut kestävyyttä ankarassa vainossa.
Lisäksi pyhän pitää täyttää kummatkin seuraavista vaatimuksista:
Henkilön muisto on säilynyt kristittyjen piirissä, muodostunut pysyväksi ja kunnioitusta herättäväksi.
Kirkko pitää saavutuksia esimerkillisinä ja pyhää niiden vuoksi esirukoilijana.