Vuoden 2023 kirkolliskokouksen asialista oli harvinaisen pitkä, sillä aloitteita oli tehty kaikkiaan 17 kappaletta.
Kirkolliskokouksessa esillä olleista asioista pisimpään valmistelussa on ollut Suomen ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutoksia koskeva esitys, jonka työstäminen on kestänyt eri muodoissaan useita vuosia.
Kirkolliskokous ei hyväksynyt lakimuutosta esitetyssä muodossa eikä myöskään lakivaliokunnan muutosesityksiä. Toistaiseksi Aamun Koitto ei ole onnistunut varmistamaan tarkempia tietoja sen suhteen, miten lakimuutoksen on tarkoitus edetä jatkossa.
Kirkkoa koskevan lainsäädännön uudistuksen tarkoitus oli helpottaa esimerkiksi kirkon oman kanonisen lain, yleisen hallintolain ja työlainsäädännön yhteensovittamista.
Kirkolliskokous ilmaisi selkeästi haluavansa tukea ukrainalaisia sotapakolaisia, joten heidän parissaan tehtävään työhön osoitettiin 60 000 euroa, mikä tekee yhteensä 130 000 euroa vuonna 2024. Kirkollishallitus sopii Filantropia ry:n kanssa ukrainalaisten sotapakolaisten auttamisen hankkeesta vuosina 2024–2027 siten, että Filantropia ry. toimii kirkon keskushallinnon ja seurakuntien työntekijöiden sekä koko yhteistyöverkoston pääkoordinaattorina. Vuosille 2025–2027 taloussuunnitelmaan varataan hankkeeseen 130 000 euron vuosittainen määräraha.
Kiinteistömassaa alas
Peruskorjausavustusta vähennettiin 30 000 euroa, jolloin summa on yhteensä 220 000 euroa vuonna 2024 sekä konservointiavustusta 20 000 euroa, jolloin summa on tulevana vuonna yhteensä 50 000 euroa.
Kirkko myöntää seurakunnille peruskorjausavustuksia, joiden kokonaissumman päättää vuosittain kirkolliskokous. Tästä lähtien peruskorjausavustus ohjataan ensisijaisesti ennen vuotta 1917 rakennetuille, lailla suojelluille kirkkorakennuksille.
Talousvaliokunta painotti erityisesti, että seurakuntien tulee jatkaa kiinteistömassan vähentämistä kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskulujen hillitsemiseksi.
Leikkuri iski myös julkaisutoimintaan, josta napsaistaan 10 000 euroa pappien käsikirjoihin varatusta rahasta.
Alijäämäisiä vuosia
Jotta tulot ja menot saataisiin tasapainoon, kirkolliskokous päätti kahden prosentin budjettileikkauksesta lähes jokaiselle kustannuspaikalle.
Tavoitteena on säästää ensi vuonna kaikkiaan 100 000 euroa. Kuitenkin kustannuspaikkavastaavalla on harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin. Vastaavasti kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 20 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin.
Talousarviovuoden 2024 tulos on 106 300 euroa alijäämäinen, eivätkä lähivuodet näytä juurikaan valoisammilta tässä suhteessa: taloussuunnitelmavuodet 2025 ja 2026 ovat alijäämäisiä 138 300 euroa.
Nykyinen kalenteri pysyy
Kirkolliskokous hylkäsi odotetusti aloitteen yhteisestä ortodoksisesta pääsiäisestä. Äänestyksen jälkeen aloite hylättiin äänin 31–4 yhden äänestettyä tyhjää. Aamun Koitto uutisoi jo aiemmin kirkolliskokousaloitteesta, jossa ehdotettiin Suomen ortodoksisen kirkon siirtymistä noudattamaan ”vanhan” juliaanisen kalenterin ajankohtaa pääsiäisen ja siihen liittyvän jumalanpalveluselämän kohdalla.
Monikulttuurisen työn projektille 2024–2026 määrärahasta kirkolliskokous linjasi, että seurakuntien omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 20 % eli 2 500 euroa vuosittain seurakuntaa kohden.
Kirkolliskokous päätti myös, että ympäristöohjeisto päivitetään. Sen tulee sisältää käytännön toimenpideohjelma ja seurantamittarit seurakuntien, luostareiden ja järjestöjen käyttöön sekä pitkän linjan vihreän siirtymän strategiset tavoitteet. Päivitetty ympäristöohjeisto ja suunnitelma sen käyttöönotosta esitellään vuoden 2024 kirkolliskokouksessa.
Kuvituskuva ylhäällä: Uspenskin katedraali valaistuna Ukrainan lipun väreillä 2022.