Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni Valamon luostrin pihamaalla talvella 2021
Arki & ihmiset

Kalenterikysymys jakaa mielipiteitä: metropoliitta Arsenilla ja Valamon luostarin johtaja Mikaelilla eri näkemykset

Kirkolliskokouksessa nousi maanantaina esille kalenterikysymys, joka liittyy pääsiäisen ajankohtaan.
28.11.2023 - 10:51 | Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Kaj Appelberg
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni Valamon luostrin pihamaalla talvella 2021

Puheenvuoron aiheesta käytti aluksi Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni. Isä esipaimen siteerasi Nikean metropoliitta Johanneksen muistelmateoksesta kohtaa, jossa tämä totesi mahdollisen juliaaniseen kalenteriin siirtymisen aiheuttavan kirkossamme hajaannusta.

– Ajattelen juuri samoin. Oma näkemykseni on, että aloite on hylättävä ja nykyinen kalenteri säilytettävä. Mikään paikalliskirkko, keskeisimpänä oma patriarkaattimme, ei ole kyseenalaistanut käyttämäämme kalenteria. Se ei siis ole ongelmallinen muille ortodoksisille kirkoille, joten miten se voisi olla sitä meille?

Nyt käytävä keskustelu liittyy siihen, tulisiko siirtyä noudattamaan juliaanisen kalenterin ajankohtaa pääsiäisen ja siihen liittyvän jumalanpalveluselämän kohdalla.

Lopuksi metropoliitta Arseni totesi, että koska kysymys ajanlaskusta on kanoninen, niin päätösvalta asiasta on piispainkokouksella.

Kalenteriasia on noussut aina aika ajoin esille – tällä kertaa käsillä olevan kirkolliskokousaloitteen myötä. Aloitteen mukaan Suomen ortodoksisen kirkon tulisi siirtyä käyttämään juliaanista kalenteria (”vanha ajanlasku”) pääsiäisen ajankohdan määrittelyssä. Tällä hetkellä valtaosa maailman ortodokseista viettää pääsiäistä edelleen juliaanisen kalenterin mukaan.

Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi jo noin sata vuotta sitten käyttämään gregoriaanista kalenteria kirkollisten juhlapyhien osalta. Tästä syystä luterilainen ja ortodoksinen pääsiäinen ovat Suomessa asettuneet samaan ajankohtaan.

Valamon luostari johtaja arkkimandriitta Mikael luostarin pääkirkossa 2023
Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael puolusti kantaansa osin humoristisinkin sanakääntein.
Kuva: Pentti Potkonen

”Emme ole laatimassa horoskooppeja”

Täysin vastakkaista kantaa kalenteriasiassa edustaa Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael, joka on toinen edellä mainitun aloitteen tekijöistä Irina Tchervinskij-Matsin ohella. He kannattavat "vanhaan" eli juliaaniseen kalenteriin siirtymistä.

Isä Mikael ei kaihtanut perusteluissaan huumoriakaan.

– Globaalissa maailmassa me emme voi kyyristyä omaan nurkkaamme. Vuonna 1921 kirkolliskokous teki valtiovallan painostuksesta päätöksen siirtymisestä gregoriaaniseen kalenteriin, ja nyt me pyrimme tämän epäkohdan korjaamiseen.

Arkkimandriitta Mikael huomautti myös, että tällä hetkellä enemmistö maassa asuvista ortodokseista on kotoisin muualta kuin Suomesta. Ukrainalaispakolaisia on tullut maahamme tähän mennessä 62 500 henkilöä, ja heidät tulisi integroida kirkkoomme – ja siinä suhteessa kalenterikysymys voi olla suuressa roolissa.

Nykyisen käytännön kannattajat vetoavat muun muassa vapaapäiviin, jotka siirryttäessä ”vanhaan kalenteriin” ajoittuisivat eri tavalla kuin ei-ortodoksisella valtaväestöllä. Ongelma olisi varsin konkreettinen etenkin perheissä, joissa kaikki eivät ole ortodokseja.

– Ongelma on helposti ratkaistavissa muuttamalla palvelusten toimittamisaikoja siten, että töissä käyvät ehtisivät niihin. Periaatteet pääsiäisen ajankohdalle laadittiin alun perin siksi, että kaikki viettäisivät pääsiäistä yhtä aikaa eivätkä silloin, kun taivaankappaleet ovat tietyssä asennossa. Me emme ole laatimassa horoskooppeja, harjoittamassa okkultismia tai lähettämässä raketteja avaruuteen, isä Mikael lateli.

Isä Mikaelin näkemyksen mukaan kyse on viime kädessä kirkkomme yhdistämisestä tiiviimmin yhteen muun ortodoksisen maailman kanssa, ei sen ”venäläistämisestä”.

– Kalenteriasia on ikävä kivi kengässä, joka vaikeuttaa muualta tulleiden ortodoksien sopeutumista Suomeen.

Hänen mielestään Suomen ortodoksisen kirkon 100-vuotisen autonomian juhlavuosi olisi hyvä hetki irrottautua 1921 päätöksestä.

– Olisi loogista, että päätös tehtäisiin nytkin kirkolliskokouksessa.

”Selän kääntämistä patriarkkamme ohjeille”

Gregoriaanisen kalenterin kannattajilla on myös painavat perusteet. Myöskään rovasti Teo Merras ei säästellyt sanojaan puolustaessaan nykyistä ajanlaskua.

– Aloite tulee ehdottomasti hylätä. Vanhan ajanlaskun mukaisen pääsiäisen ajankohta on yksinkertaisesti väärä, totesi isä Teo painokkaaseen sävyyn.

– Toki piispainkokous voi halutessaan ottaa asian käsittelyyn, mutta tässä unohdetaan nyt se, että sata vuotta sitten tilanne oli täysin erilainen. Jos siirtyisimme vanhaan kalenteriin, ottaisimme roiman harppauksen ajassa taaksepäin ja työntäisimme pään pensaaseen,

Isä Teon mielestä perusteita nykyiselle, hyvin toimivalle järjestelmälle on paljon. Varmemmaksi vakuudeksi hän muistutti Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen nimenomaisista ohjeista sen suhteen, että kirkkomme tulee vaalia innovatiivisuuden, avoimuuden ja nuoruuden henkeä.

– Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos korostaa asioiden tarkastelemista eri näkökulmista ja nostaa erityisesti esille tieteen saavutusten hyväksymisen, isä Teo muistutti.

– Jos otamme lähtökohdaksi sen, miten muualla tehdään, käännämme selkämme patriarkkamme ohjeille. Suomen ortodoksien läheiset ovat kuitenkin useimmiten toisia Suomessa asuvia ihmisiä, ja suuri osa heistä elää perheissä, joissa vähemmistö on ortodokseja. Ovatko muiden maiden ortodoksit tärkeämpiä kuin omat läheisemme, kysyi isä Teo.

– Patriarkan mainitsema nuoruuden henki pitää sisällään ennakkoluulottomuuden ja sen, että emme haikaile menneiden aikojen toimintatapoja. Suomen ortodokseilla pitää olla yhteinen missio, meidän täytyy hyödyntää uusinta tietoa ja hyväksyä tosiasiat pääsiäisen tarkasta ajankohdasta.

Lopuksi isä Teo vetosi siihen, että meidän tulee arvostaa myös omaa tapaamme toimia kirkkona.

– Meidän pitäisi olla pää pystyssä ja arvostaa omaa perinnettämme ja saattaa myös maailman muut ortodoksit ymmärtämään meidän ajattelutapaamme.

Isä Teo sai taustatukea isä Jaakko Vainiolta, joka on myös Ortodoksisten pappien liiton puheenjohtaja.

– On tärkeää, että tällaisesta kirkkomme käytännön elämään hyvin merkittävällä tavalla liittyvästä asiasta päättää 36 kirkolliskokousedustajaa yhdessä, minkä jälkeen piispainkokous varmistaa, että tehty päätös on kirkon dogmien ja kanonien mukainen. Olisi kirkkomme tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa, mikäli näin merkittävä kysymys olisi kirkollishallituksen esityksen mukaisesti ratkaistavissa piispainkokouksen määräenemmistöllä, toisin sanoen: kahden hiippakunnan piispan halutessa muuttaa pääsiäisen viettämisen ajankohtaa voisi muutos tulla toteutetuksi. Pääsiäisen viettämisen ajankohdan muuttamisesta päättäminen on luonteeltaan sellainen asia, että siitä on päätettävä sekä kirkolliskokouksen että piispainkokouksen enemmistöllä, ei pelkästään piispainkokouksen päätöksellä, isä Jaakko totesi.

Kirkolliskokous jatkuu torstaihin 30. marraskuuta saakka.

Juttua on täsmennetty 28.11.2023 klo 14:48 lisäämällä alkupuolelle lause: Nyt käytävä keskustelu liittyy siihen, tulisiko siirtyä noudattamaan juliaanisen kalenterin ajankohtaa pääsiäisen ja siihen liittyvän jumalanpalveluselämän kohdalla. Samoin on vaihdettu ilmaisu "nykyisen kalenterin kannattajat" muotoon "nykyisen käytännön kannattajat".

Kuvituskuva ylhäällä: Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni.
– Mikään paikalliskirkko, keskeisimpänä oma patriarkaattimme, ei ole kyseenalaistanut käyttämäämme kalenteria. Se ei siis ole ongelmallinen muille ortodoksisille kirkoille, joten miten se voisi olla sitä meille?