Suomen Puolustusvoimissa kirkollista työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kirkollinen työ avaa kristillisen etiikan näkökulman Puolustusvoimien toimintaan ja koulutukseen. Papisto toimii sotilaiden keskuudessa lähes kaikissa kristillisen kulttuuripiirin armeijoissa.
Puolustusvoimissa palvelevia varten on myös ortodoksisia sotilaspastoreita. Rauhan aikana he ovat sivutoimisia, ja heillä on yleensä virka jossakin siviiliseurakunnassa. Mikäli jouduttaisiin sotaan, niin reservistä käskettäisiin palvelukseen lisää ortodoksisia sotilaspappeja, jotka ovat joko varusmiespalveluksen aikana tai kertausharjoitusten kautta saaneet perehdytyksen sotilaspapin sodan ajan tehtäviin.
Talvi- ja jatkosodassa ortodoksisista sotilaista piti huolta muutama kymmenen ortodoksista sotilaspappia. Yksi heistä oli pappismunkki Paavali, siviilinimeltään Yrjö Olmari. Hänet tultiin tuntemaan myöhemmin arkkipiispa Paavalina.
Sotilaspapit apuna eettisissä ristiriidoissa
Sotilaspapit ovat joutuneet pohtimaan syvällisesti eettistä ristiriitaa tilanteessa, jossa kristitty joutuu tappamaan.
– Sodassa vastakkain ovat suurempi paha ja pienempi paha. Puolustussota oman maan alueella ja heikompien puolustaminen on oikeutettu syy tarttua aseeseen. Tavoitteena on rauhan palauttaminen, linjaa kenttäpiispa Pekka Särkiö.
– Syntiin langenneessa maailmassa kristitty voi joutua tilanteeseen, jossa on puolustauduttava, hän jatkaa.
Raamattu tuntee esivallan, jonka tehtävänä on kantaa miekkaa. Esivallan sanotaan olevan Jumalan palvelija, joka kostaa niille, jotka pahaa tekevät (Paavalin kirje roomalaisille, 13. luku). Maallisessa mielessä esivalta on saanut oikeutuksensa kansalta.
Yksilö ei saa ottaa oikeutta omiin käsiinsä ja tappaa toista ihmistä. Tähän liittyy käsky ”Älä tapa”. Sen sijaan esivallan käskystä ja ihmisten suojelemiseksi tappaminen on mahdollista puolustussodassa, täsmentää kenttäpiispa Särkiö.
Aseita ei pidä siunata
Isä Mikko Sidoroff johtaa päätoimenaan Ortodoksista seminaaria, ja on sivutoimisesti johtava ortodoksinen sotilaspastori Suomen Puolustusvoimissa. Sotilaspapin roolissaan hän on joutunut pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja perustelemaan kristillisen etiikan ja väkivallan käytön ristiriitaa sotaväessä palveleville.
– Me ortodoksit emme tunne oikeutetun sodan käsitettä, mutta heikompia on lupa puolustaa, linjaa isä Mikko.
– Sotilas ja poliisi ovat kunniallisia ammatteja, vaikka tehtävissä ei aina voi välttää väkivaltaa. Heidän tehtävänäänhän on olla oikeuden puolella.
Ukrainassa tämä periaate konkretisoituu parhaillaan ukrainalaisten sotilaiden ollessa valmiita uhraamaan henkensä puolustaessaan läheisiään ja kotejaan oikeuttamatonta hyökkäystä vastaan.
– Sotatilanteessa me sotilaspapit huolehtisimme ihmisistä, jotka ovat joutuneet sekä kohtaamaan väkivaltaa että käyttämään sitä. Kirkko tuo toivoa molemmille, jatkaa isä Mikko.
Sodassa kristitty voi joskus tahtomattaan päätyä tilanteeseen, jossa äärimmäisenä keinona joutuu surmaamaan vihollisen itseään tai tovereitaan puolustaessaan.
– Silloin ortodoksin on syytä pitää katumusaika ja erota ehtoollisyhteydestä tietyksi ajaksi, isä Mikko ohjeistaa.
Poikkeusolojen kenttähartauksissa ja -ehtoollisissa sotilaspapit voivat siunata sotaan lähteviä sotilaita, mutta eivät taisteluvälineitä.
– Siunaaminen on hyväksi sanomista. Aseet eivät tuota siunausta, perustelee isä Mikko.
Toimintakyvyn tukena
Suomen Puolustusvoimissa kirkollinen työ on osa toimintakykysektoria. Toimintakykysektori puolestaan kuluu Pääesikunnan koulutusosaston alaisuuteen. Kirkollisen työn yhtenä tehtävänä on tukea sotilaiden eettistä toimintakykyä ja henkistä kestokykyä poikkeusoloissa.
Eettisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan osaltaan niitä ristiriitatilanteita, joissa kristitty joutuu surmaamaan vihollisen pelastaakseen oman, läheisensä tai palvelustoverinsa hengen. Poikkeusoloissa ihminen voi joutua toimimaan tavalla, joka on vastoin hänen omia arvojaan. Henkinen paine tällaisen koettelemuksen jälkeen voi olla suorastaan musertava.
Eettinen toimintakyky on koetteella myös silloin, kun yksilö on kohdannut poikkeusoloissa järkyttäviä tapahtumia. Sodassa sotilaspapit auttavat taistelijan vaikean paikan yli ja turvaavat siten hänen toimintakykynsä. Sotilaspapit auttavat käsittelemään rankkojakin tunteita, joita sodan olosuhteet ovat nostaneet esiin. Vertaistuen merkitystäkään ei sovi aliarvioida.
Pääkuva ylhäällä: Yksi sotilaspapiston kertausharjoituspäivä alkoi palveluksella Kristuksen kirkastumisen kirkossa Kajaanissa loppukesällä 2019. Harjoitukseen osallistuneet ortodoksiset reservin sotilaspastorit ja -diakonit järjestäytyivät tilaisuuden päätteeksi yhteiskuvaan. Keskellä isä Mikko Sidoroff.