Kolme Itämaan tietäjää seuraa joulun tähteä
Ajassa

Betlehem eilen ja tänään – näin nykytutkimus hahmottaa Raamatun kertomaa

Jouluevankeliumista tuttu Betlehem sijaitsee noin viisi kilometriä Jerusalemista etelään Juudean alueella. Tänä päivänä Betlehem kuuluu Palestiinan itsehallintoalueeseen. Asukkaita kaupungissa on hieman alle 29 000. Kaupungin keskustassa sijaitsee Jeesuksen syntymäkirkko, jonka historia ulottuu 300-luvulle.
18.12.2023 - 01:02 | Teksti: Ulla Tervahauta | Kuva: iStock
Kolme Itämaan tietäjää seuraa joulun tähteä

Betlehem on vanha kaupunki, jonka vaiheet ovat historian hämärissä. Varhaisimmat arkeologiset jäljet asutuksesta ajoitetaan 1300-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Jeesuksen syntymän aikoihin Betlehem oli osana Juudean aluetta liitetty osaksi Rooman valtakuntaa. 

Uudessa testamentissa Jeesuksen syntymästä kerrotaan Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien luvuissa 1–2. Vain Luukkaan evankeliumi kertoo Marian ja Joosefin matkasta Nasaretista Betlehemiin.

Luukkaan mukaan Joosefin ja Marian matkan syy on Rooman keisari Augustuksen (63 eKr.–14 jKr.) määräys. Ilmeisemmin kyseessä on ollut väestönlaskenta eli census. Näitä toteutettiin provinssi kerrallaan säännöllisin väliajoin, ja väestönlaskennassa saatuja tietoja käytettiin verotuksessa ja sotilasasioihin liittyen. Tutkijat pitävät ajatusta koko valtakunnan laajuisesta verollepanosta erikoisena. Erikoinen on myös ajatus, että väestönlaskentaa varten tulisi matkustaa toiselle alueelle.

Historiallisesta näkökulmasta kuvauksessa on epätarkkuuksia, eikä evankeliumi tarjoa tarkkoja tietoja Jeesuksen syntymästä. Tavoitteena on pikemminkin antaa tausta Jeesuksen elämälle ja sen merkitykselle. Luukas halusi ankkuroida Jeesuksen syntymän aikaan ja paikkaan sekä Rooman valtakunnan kontekstiin.

Vaikka Luukas ankkuroi Jeesuksen syntymän historiaan ja poliittiseen tilanteeseen, on Betlehem myös teologinen valinta. Tämä käy ilmi Matteuksen evankeliumista, jossa Jeesuksen syntymää kuvataan hyvin eri tavalla kuin Luukkaan evankeliumissa. 

Matteuksen kertomus poikkeaa Luukkaasta

Matteuksen kertomus Jeesuksen syntymästä kiinnittyy vahvasti juutalaiseen perinteeseen. Eroja Luukkaaseen on paljon. Yhteinen piirre on, että Jeesus syntyy Betlehemissä, mutta Matteuksen kertomuksesta syntyy vaikutelma, että Joosef ja Maria ovat alun perinkin asuneet siellä. Vasta tietäjien vierailun jälkeen Joosef saa unessa varoituksen Herodeksen aikeista, joten hän vie Marian ja lapsen turvaan Egyptiin. Sieltä he muuttavat Nasaretiin, sillä Joosef pelkää Herodeksen poikaa Arkelaosta.

Matteus ei mainitse Rooman keisaria vaan kuningas Herodeksen. Herodes Suuri oli Rooman liittolainen, joka hallitsi Juudeaa ja Galileaa vuosina 40–4 eKr. Hänen kuningaskuntansa oli osa Rooman valtakunnan Syyrian provinssia. Herodeksen kuoltua hänen valtakuntansa jaettiin osiin. Juudean hallitsijaksi tuli aluksi Herodeksen poika Herodes Arkelaos (4 eKr.–6 jKr.), jonka jälkeen alue oli suoraan Rooman hallinnon alainen. Quirinius puolestaan toimi Syyrian käskynhaltijana vuodesta 6 jKr. alkaen. 

On ilmeistä, että luvut eivät täsmää. Luukkaan tapahtumat ajoittuvat kymmenen vuotta myöhemmiksi kuin Matteuksen kertomat. Evankeliumit on kirjoitettu useita vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman jälkeen, joten paljon oli jo unohtunut. Jos kirjoitettuja lähteitä vuosikymmenien takaisista tapahtumista oli, ne tuskin olivat evankeliumien kirjoittajien saatavilla. 

Miksi Betlehem?

Neljän evankeliumin valossa on selvää, että Jeesus kasvoi Nasaretissa ja hänen toimintansa keskittyi Galileaan. Miksi Luukas ja Matteus kertovat hänen syntyneen Betlehemissä? Johanneksen evankeliumissa, jossa ei kerrota Jeesuksen syntymästä, on episodi, joka voi paljastaa Betlehemin merkityksen. Ihmiset riitelevät Jeesuksesta ja epäilyksiä herättää juuri hänen galilealaisuutensa. Jotkut sanovat: ”Ei kai Kristus Galileasta tule? Pyhissä kirjoituksissahan sanotaan, että hän syntyy Daavidin sukuun Betlehemin kylässä. Sehän on Daavidin kotipaikka.” (Joh. 7:41–42, suom. UT2020)

Matteuskin viittaa pyhien kirjoitusten lausumiin. Kun idästä saapuu tietäjiä etsimään vastasyntynyttä juutalaisten kuningasta, Herodes tiedustelee ylipapeilta ja oppineilta, missä Kristus syntyisi. Oppineet viittaavat profeetta Miikan kirjaan: ”Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.” (Miika 5:2, 1992 suomennos)

Tutkijoiden keskuudessa syntymä Betlehemissä jakaa mielipiteitä. Useimmat katsovat, että Betlehem on nimetty Jeesuksen syntymäpaikaksi siksi, että pyhien kirjoitusten mukaan Messias syntyy Betlehemissä ja on sukua kuningas Daavidille.

Vanhassa testamentissa Betlehem on Daavidin kotipaikka

Legendaarisesta kuningas Daavidista kerrotaan 1. ja 2. Samuelin kirjassa. Daavid on kotoisin Betlehemistä ja hän on Iisain pojista nuorin, mutta hänestä tulee maineikkain. Daavidista on monenlaisia kertomuksia, joista kuuluisin lienee kertomus siitä, miten hän voittaa filistealaisen Goljatin lingollaan. Lisäksi hän on taitava muusikko, joka saa epävakaan Saul-kuninkaan mielen rauhoittumaan. Saulin lapset rakastavat Daavidia, mutta kuningas epäilee hänen uskollisuuttaan. Daavid on soturi ja lainsuojaton, joka joutuu pakoilemaan Saulia. Daavidin noususta kuninkaaksi ja myöhemmistä vaiheista kertoo 2. Samuelin kirja.

Profeettakirjoissa viitataan tulevaan Daavidin sukuiseen hallitsijaan. Miikan kirjan ohella näin tekee esimerkiksi Jesajan kirja (11:1 ja 10).

Esiäidit ja Betlehem

Paitsi että Betlehem on kuninkaan koti, Betlehemiin liittyy keskeisiä naishahmoja. 1. Mooseksen kirjan 35. luvussa kerrotaan patriarkka Jaakobin ja hänen perheensä matkanteosta. Lähellä Efrataa eli Betlehemiä Jaakobin raskaana oleva vaimo Raakel alkaa synnyttää. Synnytyksestä tulee vaikea, ja vaikka lapsi selviää, Raakel kuolee. Jaakob hautaa Raakelin Betlehemin tien varteen ja pystyttää hänelle muistopatsaan. Kertomus päättyy mainintaan, että ”Raakelin hautapatsas on olemassa vielä tänäkin päivänä”. 

Vaikka Raakelin haudan sijainnista on muitakin käsityksiä, bysanttilaisella ajalla Jerusalemin ja Betlehemin välille rakennettiin Raakelin hautana pidetylle paikalle muistopyhäkkö. Raakelia kunnioitetaan tärkeänä esiäitinä, ja vaikka muistopaikka on rakennettu uudelleen, se on edelleen tärkeä rukouspaikka juutalaisille.

Ruutin kirja kertoo betlehemiläisen Noomin ja tämän miniän Ruutin tarinan. Noomi on muuttanut miehensä ja kahden poikansa kanssa siirtolaiseksi Mooabiin, jossa pojat ovat avioituneet. Miehen ja poikien kuoltua hän päättää palata takaisin kotiin Betlehemiin. Miniä Ruut seuraa anoppiaan, vaikka kahden lesken elämä on epävarmaa. Naiset eivät lopulta joudu köyhyyteen, sillä Noomin sukulaismies Boas ottaa Ruutin vaimokseen. Ruutin ja Noomin suku jatkuu, kun Ruut ja Boas saavat pojan. Kirjan lopussa kerrotaan, että pojasta Obedista tuli Iisain, kuningas Daavidin isän isä. 

Betlehem ja varhaiset kristityt

Evankeliumien kirjoittajille ja muille varhaisille kristityille pyhien kirjoitusten ennustukset ja lupaukset olivat tärkeitä. 100-luvulla elänyt Justinos Marttyyri tunsi Matteuksen ja Luukkaan kertomukset samoin kuin pyhien kirjoitusten viittauksetkin. Justinoksen mukaan Jeesus syntyi luolassa. Myös samoihin aikoihin kirjoitetussa Jaakobin Protevankeliumissa syntymä käynnistyy Betlehemin lähistöllä ja tapahtuu luolassa.

Jos juutalaisille Raakelin hauta oli tärkeä paikka jo antiikin maailmassa, myös kristityille pyhiinvaellus on ollut keskeisessä roolissa jo varhain. 200-luvulla Origenes kertoo, että Betlehemissä näytetään luolaa, jossa Jeesus oli syntynyt. Keisari Konstantinus Suuri ja hänen äitinsä Helena rakennuttivat luolan päälle kahdeksankulmaisen pyhiinvaelluskirkon 300-luvulla. Kun vanha kirkko turmeltui levottomuuksissa, rakennutti keisari Justinianus sen tilalle basilikamuotoisen kirkon 500-luvulla. Syntymäkirkon historia on vaiheikas, ja tänä päivänä se on UNESCOn maailmanperintökohde.

Lopuksi

Kun evankeliumit kirjoitettiin, Jeesuksen elämästä oli kulunut useita vuosikymmeniä. Paljon oli jo ehtinyt unohtua. Kun Luukas ja Matteus kertovat hänen syntyneen Betlehemissä, voi taustalla historian sijaan olla Betlehemin merkitys. Kuningas Daavidin kotipaikka olisi se, mistä myös Messias eli Kristus tulisi. 

Daavidin ohella Vanhan testamentin kirjoitukset liittävät Betlehemiin kaksi tärkeää esiäitiä, Raakelin ja Ruutin. Protoevankeliumissa Marian synnytys käynnistyy tiellä Betlehemin lähellä, joten hänen tarinastaan voi löytää yhteyksiä Raakeliin. Ruut mainitaan Matteuksen evankeliumin alusta löytyvästä Jeesuksen sukupuusta, jonka erikoisena piirteenä ovat siinä mainitut naiset.

Kirjoittaja on Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden dosentti Helsingin yliopistossa