Moni tuntee termin ”viidestä vanhasta patriarkaattia” ja osaa luetella ne: Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem sekä Rooma, joka suuren skisman jäljiltä tunnetaan roomalaiskatolisena kirkkona. Neljä patriarkaattia näistä neljästä toimii edelleen nimeään kantavista kaupungeista käsin, mutta Antiokian patriarkaatin keskus sijaitsee poikkeavasti Syyrian Damaskoksen kaupungissa. Äskettäin tapahtunut ja maailmanlaajuisesti uutiskynnyksen ylittänyt presidentti Bašar al-Assadin hallinnon kaatuminen tarkoittaa muutosten aikaa myös Damaskoksessa. Syyriassa vuodesta 2011 jatkunut sisällissota ei sekään välttämättä ole vielä tullut päätepisteeseensä.
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ja Moskovan patriarkaatti ovat Suomessa tutumpia ortodoksisia paikalliskirkkoja, kun taas Antiokian patriarkaatti on monelle vieraampi ja vähemmän tunnettu. Hienoisesta varjoon jäämisestä huolimatta Antiokian patriarkaatti on kirkollisesti hyvin merkittävä, minkä lisäksi sillä on kunnias historia.
Patriarkka Johannes X:n johtama Antiokian ja koko Idän patriarkaatti toimii Lähi-idässä ja sen keskeistä toiminta-aluetta ovat Syyria, Libanon, Irak, Iran ja osa Turkista – kuten myös Arabian nimimaa. Tämän lisäksi patriarkaatilla on huomattavasti diasporassa eläviä jäseniä muun muassa Australiassa, Euroopassa ja Pohjois- sekä Etelä-Amerikassa. Kirkkojen maailmanneuvosto onkin vuonna 2019 arvioinut, että jäsenistöä olisi tuolloin ollut kaiken kaikkiaan noin 4,3 miljoonaa henkeä.
Antiokia on Pietarin ja Paavalin perustama kristinuskon keskus
Alun perin nykyisen Turkin alueella sijaitsevaan Antiokian kaupunkiin kehittyi jo kristinuskon varhaisessa vaiheessa merkittävä seurakunta ja uskonnollinen keskus, jonka perustajahahmoina pidetään apostoleja Pietaria ja Paavalia. Tarkemmin seurakunnan synnystä kerrotaan Apostolien teoissa (Ap.t. 11:19-27). Jopa termi kristitty on Raamatun mukaan otettu ensimmäisenä käyttöön juuri Antiokiassa (Ap.t. 11:26).
Antiokia muodostui merkittäväksi teologiseksi keskukseksi, ja eräs kirkon kannalta merkittävä Antiokian kasvatti oli muuan pyhä Johannes Krysostomos, joka on tunnettu muun muassa nimeään kantavasta liturgiasta ja toiminnastaan Konstantinopolin patriarkkana.
Patriarkaatin historiaan mahtuu monia käänteitä, kuten evakkoaika Konstantinopolissa. Roomalaiskatolilaiset latinalaisruhtinaat karkottivat patriarkan vallattuaan Antiokian kaupungin Seldžukkien valtakunnalta ristiretkien seurauksena. Vaikka patriarkaatti lopulta pääsi palaamaan takaisin Antiokiaan, se siirtyi patriarkka Ignatius II:n (patriarkkana v. 1342–1386) aikana nykyiseen kotikaupunkiinsa Damaskokseen.
Historian kyllästämä Damaskos Raamatun tapahtumapaikkana
Antiokian patriarkan kotikatedraali ja patriarkaatin keskus on pyhän Marian katedraali, joka sijaitsee saman kadun varrella kuin se Juudaan talo. Sieltä pyhä apostoli Ananias Raamatun mukaan löysi sokeutuneen Sauluksen, joka tultaisiin myöhemmin tuntemaan apostoli Paavalina (Ap.t. 9:10-18).
Patriarkaatin ydinalueelta Syyriasta on lähtenyt paljon pakolaisia pitkään jatkuneen sisällissodan vuoksi, ja erityisesti kristityt vähemmistöt ovat hakeutuneet länsimaihin. Syyriassa kristittyjen osuus väestöstä on laskenut sotaa edeltäneestä noin 12:sta prosentista nykyiseen alle 2 % osuuteen koko Syyrian väestöstä.
Venäjän ja Moskovan patriarkaatin vaikuttamisen kohteena
Moskovan patriarkaatti on viime aikoina pyrkinyt vaikuttamaan ulkomailla muiden paikalliskirkkojen toimintaan. Myöskään Antiokian patriarkaatti ei ole säästynyt vaikutusyrityksiltä. Aamun Koitto on kertonut aikaisemmin esimerkiksi Moskovan patriarkaatin toimista Aleksandrian patriarkaatin alueella Afrikassa.
Myöskään Antiokian patriarkaatti ei ole säästynyt vaikutusyrityksiltä. Moskovan patriarkaatti on pyrkinyt vaikuttamaan Antiokian patriarkaattiin ja pitämään suhteita läheisinä.
Esimerkiksi joulukuussa 2024 Moskovan patriarkka Kirill toivoi puhelinkeskustelussaan Johannes X:n kanssa, että patriarkaattien viime vuosina rakennetut suhteet säilyvät läheisinä myös tulevaisuudessa sekä ilmaisi tukensa Antiokian patriarkaatille.
Antiokian patriarkaatti on saanut Moskovasta huomiota myös maallisen vallan edustajilta, sillä esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putin on Syyriaan suuntautuneella valtiovierailullaan tavannut Antiokian patriarkaatin edustajia ja patriarkkaa.
Vaikka Syyrian kristittyjen tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat, on kansainvälisen yhteisön huomio eräs parhaista vähemmistöä suojaavista elementeistä uuden hallinnon muodostuessa. Esimerkkiä tästä on näyttänyt Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos, joka toi esille Syyrian kristittyjen tarpeen suojelulle Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kanssa joulukuussa 2024 käymissään keskusteluissa. Turkki on ollut merkittävä alueellinen toimija Syyrian sisällissodan aikana.
Pääkuva ylhäällä: Venäjän presidentinhallinnon julkaisema kuva vuodelta 2020, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Syyriassa. Kuvassa myös Antiokian patriarkka Johannes X ja Syyrian syrjäytetty presidentti Bašar al-Assad. Taustalla nähdään sotilasunivormussa silloinen Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu.