Pyhän Markuksen luostarin ortodoksimunkki Boulus Jerusalemissa kirkossa
Maailmalta

Munkki Boulus asuu paikassa, missä Kristus nautti viimeisen ehtoollisen ja ilmestyi opetuslapsilleen

”Tämä on Marian, evankelista Markuksen äidin, talo ja Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen ehtoollisen pitopaikka." Näin lukee tekstissä, joka riippuu kehystettynä Jerusalemin Pyhän Markuksen luostarin kirkon seinällä.
06.09.2021 - 14:23 | Teksti: Marko Mannila | Kuva: Marko Mannila

Pyhän Markuksen luostaria pitää hieman etsiä Jerusalemin vanhasta kaupungista. Ensin on kuljettava Jaffa-portista sisään armenialaiseen kortteliin, sitten Daavid-katua Pyhän Markuksen kadulle, ohi tuhat vuotta vanhojen rakennusten, ja lopulta katetun kivikujan portaita ylös Ararat-kadulle.

Syyrian ortodoksisessa Pyhän Markuksen luostarissa on vastassa munkki Dayroyo Boulus, yksi luostarin neljästä työntekijästä, eli piispasta ja kolmesta munkista.

Boulus esittelee pienehköä, mutta hyvin upeaa kirkkoa. Alttarilla on taidokkaita kullattuja ornamentteja, kuva Jeesuksesta ristillä ja lattialla itämäisiä mattoja.

– Meillä on täällä arameankielinen jumalanpalvelus kaksi kertaa päivässä, aamulla seitsemältä ja viideltä illalla, Boulus sanoo.

Ortodoksimunkki Boulus Pyhän Markuksen luostarissa Jerusalemissa luostarin kirkossa
Munkki Dayroyo Boulus on Pyhän Markuksen luostarin harvalukuisen veljestön jäsen.

Lattiassa on luukku, joka johtaa hautakammioihin. Sinne on haudattu kirkon aikaisempia munkkeja istuvaan asentoon, omille tuoleilleen.

Kirkon takaosassa, penkkien sivussa, on kastemalja. Vastakkaisella seinällä, lasin alla on vuonna 1940 löydetty kirjoitus. 500-luvulta peräisin olevassa tekstissä lukee:

”Tämä on Marian, evankelista Markuksen äidin, talo ja Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen ehtoollisen pitopaikka.”

Pyhän Markuksen luostarin kellaritila Jerusalemissa
Alttari Pyhän Markuksen luostarin kellaritiloissa. Jotkut uskovat, että viimeinen ehtoollinen nautittiin täällä. Joidenkin traditioiden mukaan taas tämä tapahtui saman rakennuksen yläsalissa.

Penkkien takaa johtaa portaat alas kirkon kiinnostavimpaan osaan. Monet uskovat, että juuri tässä kellarissa Jeesus opetuslapsineen nautti viimeisen ehtoollisen. Joidenkin traditioiden mukaan Jeesus Kristus asetti ehtoollisen talon yläkerran suuressa huoneessa, missä hän myös ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi apostoleille.

Marian talossa tapahtui myös Pyhän Hengen vuodattaminen helluntaina. Tällä hetkellä kellari on pimeä, sillä sähköjohtoja remontoidaan. Tila on muuten tyhjä, paitsi perällä on pieni valkoinen alttari.

– Täällä on ollut vieraita viimeksi lokakuussa 2019. Koronan aikana ei ole ollut kävijöitä, Boulus sanoo.

Kirkon yläpuolella sijaitsevat henkilökunnan asunnot, vierashuoneet sekä seurakuntasali tyylikkäine, koristeltuine tuoleineen ja maalauksineen.

Jumalanpalvelukset arameaksi

Pyhän Markuksen luostarin jumalanpalvelukset ovat yleensä arameaksi, jota kutsutaan myös Jeesuksen kieleksi. Munkki Boulus opetteli kielen Saidnajan luostarissa Syyriassa.

– Opiskelin kielen kuudessa kuukaudessa, hän kertoo.

Eräs syy nopeaan oppimiseen on se. että Bouluksen äidinkieli arabia on aramean sukulaiskieli.

Boulus näyttää kirjoja, johon hän on taidokkaasti korutekstannut raamatunlauseita ja rukouksia. Hänellä on käytössä kalligrafiakyniä ja erikoismustetta. Kirjoittamisen ohella Boulus opettaa arameaa. Oppitunnit ovat torstaisin, ja niillä käy parikymmentä oppilasta. Kirkon neljä työntekijää keskustelee keskenään arameaksi.

Ortodoksimunkki Boulus näyttää kirjoja, johon hän on taidokkaasti korutekstannut raamatunlauseita ja rukouksia.
Boulus näyttää kirjoja, joihin hän on korutekstannut raamatunlauseita ja rukouksia.

Aramea kuuluu seemiläisiin kieliin. Ensimmäiset aramean kielen kirjoitukset ovat 900-luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Osia Vanhasta testamentista on kirjoitettu arameaksi. Kieli oli laajasti puhuttu Jeesuksen syntymän aikoihin, ja sen uskotaankin olleen Jeesuksen äidinkieli.

Aramean kielestä on vuosien saatossa syntynyt useita muotoja, kuten esimerkiksi syyrian kieli, mandealainen aramea ja nykyaramea. Puhujia kielen eri muodoilla lasketaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa.

Päätös tulevasta jo 12-vuotiaana

34-vuotias Boulus syntyi Jerusalemissa Khadar-nimisenä. Hänen perheensä oli uskonnollinen, ja kaksitoistavuotiaana Khadar päätti ryhtyä munkiksi. Vuonna 2009 toive toteutui, ja seuraavana vuonna hänen vihittiin myös papiksi. Nimi oli muuttunut Dayroyo Boulukseksi. Sukunimi kääntyy suomeksi Paavaliksi.

– Minulta kysytään usein, olenko irakilainen vai syyrialainen. Kysyjä hämmästyy, kun kerron olevani palestiinalainen. Olen nimittäin kirkon ensimmäinen palestiinalainen pappi.

Vuonna 2011 Boulus lähti Ruotsiin, sillä kirkko tarvitsi siellä nuoristyöntekijää. Syyrian ortodoksisella kirkolla on Ruotsissa 45 seurakuntaa ja 200 000 jäsentä, etupäässä Turkista ja Syyriasta muuttaneita. Asemapaikaksi tulivat Norrköping ja Södertälje. Hänen piti nopeasti opetella ruotsia. Kieli sujuu vieläkin.

– Ruotsalaiset kutsuvat minua Dayroyoksi, hän hymyilee.

Nykyiseen toimeensa Boulus tuli vuonna 2014, kun ikääntyvä piispa tarvitsi apua. Hänellä ei ole tällä hetkellä muita urasuunnitelmia.

– Jonkun toisen pitäisi tulla tilalle, että voisin lähteä tästä tehtävästä.

Pyhän Markuksen luostarin kirkkosali Jerusalemissa
Pyhän Markuksen luostarin kirkkosali Jerusalemissa.

Vanha teksti Pyhän Markuksen luostarin seinällä Jerusalemissa
Tiettävästi 500-luvulta peräisin oleva teksti Pyhän Markuksen luostarin kirkon seinässä. Teksti kertoo talon kuuluneen pyhälle Maria Jerusalemilaiselle, joka tunnetaan evankelista Markuksen äitinä.

Pääkuva ylhäällä: Syyrian ortodoksisen Pyhän Markuksen luostarin munkki Dayroyo Boulus,