Ortodoksinuoret kulkevat talvisessa ristisaatossa vuoden 2013 kristinoppileirillä Kaunisniemessä
Arki & ihmiset

Ortodoksinuoret tulevaisuudesta: "Kaikki sujuu niin kuin Jumala on suunnitellut"

Nykyaikaan mahtuu paljon uhkakuvia, joista tuorein lienee sodan uhka Ukrainan tilanteen kiristyessä. Myös ilmastonmuutos ja koronapandemia ovat aiheuttaneet huolta. Millä tavalla ortodoksinuoret näkevät tulevaisuuden? Mitä usko heille merkitsee?
31.01.2022 - 09:40 | Teksti: Miika Immonen | Kuva: Helsingin ortodoksien seurakunnan kuva-arkisto, Helga Visuri, Teppo Rantanen ja Milka Turunen

Aamun Koiton haastattelemien nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta leimaa kaksijakoisuus: toisaalta uhkakuvia on paljon, mutta myös valoisia kehityskulkuja löytyy.

– Nuorten mielestä tulevaisuus on ahdistava, kun ei tiedä, mitä se tuo tullessaan, mutta samalla siinä on myös toivoa. Toivoa elämään tuovat ystävät ja läheiset, kertoo 17-vuotias Joensuussa asuva lukiolainen Milka Turunen.

Turun ortodoksisen seurakunnan jäsen 17-vuotias Aino Rantanen asuu Salossa ja käy lukiota Halikossa. Hän näkee tulevaisuuden myös valoisana.

– Olemme kehittyvässä vaiheessa. On teknologista kehitystä, jonka ansiosta ihmisiin on nykyään paljon helpompi olla yhteydessä. Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä, ja nuoria kannustetaan eteenpäin. Epäkohtiin halutaan puuttua, vähentää kaikenlaista syrjintää ja rasismia maailmassa, minkä lisäksi edistetään ihmisoikeuksia. Tässä mielessä tulevaisuus näyttää valoisalta. Ihmisillä on yhteyksiä ympäri maailmaa, Aino pohtii.

Ortodoksinuori Aino Rantanen katsoo kameraan hymyillen
Aino Rantanen on tyytyväinen Suomen koulutusjärjestelmään ja siihen, että nuoria kannustetaan eteenpäin. Kuva: Teppo Rantanen

Korona on erityisesti lasten ja nuorten sukupolvikokemus. UNICEF uutisoi, että koronapandemia on sen 75-vuotisen historian suurin lasten oikeuksien kriisi.

– Korona-aika on jatkunut jo pitkään, uusia muunnelmia tulee, eivätkä ihmiset oikein viitsi noudattaa rajoituksia tai ottaa rokotetta. Huolestuttaa, että päästäänkö koronasta koskaan ohi, miettii Aino.

– Epäkohtiin halutaan puuttua, vähentää kaikenlaista syrjintää ja rasismia maailmassa, minkä lisäksi edistetään ihmisoikeuksia. Tässä mielessä tulevaisuus näyttää valoisalta, Ihmisillä on yhteyksiä ympäri maailmaa.

Koronan lisäksi ilmastonmuutos, levottomuudet maailmalla ja epäoikeudenmukaisuus huolettavat nuoria. Kaikilla ei ole myöskään yhdenvertaisia mahdollisuuksia omassa elämässään. Nuorille toivoa antaa kuitenkin tieto siitä, että ihmiskunta haluaa puuttua näihin ongelmiin, ja että paremman tulevaisuuden eteen toimitaan aktiivisesti.

Roosa Visuri on 17-vuotias lukiolainen Oulusta. Hän ajattelee poliittisella kentällä olevan vaarallistakin peliä, joten tilanne yhteiskunnassa ei ole helppo. Visuri ajattelee kirkon tarjoavan yhteisön, johon voi turvautua, kun alkaa ahdistaa uutisia seuratessa. Hän toivoo, että ihmiset heräisivät ilmastonmuutokseen laajemmin.

– Mun ikäpolvelle on koulusta riippuen asiantuntijat käyneet kertomassa, mitä voi tehdä. Ilmastonmuutos tulee lähes jokaisessa oppiaineessa esille, ja sitä käydään syvällisesti läpi, Roosa miettii.

Visuri pitää nykynuoria fiksuina. He miettivät esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta hyviä, kestäviä ratkaisuja, joita he voivat itse tehdä.

– Meitä opetetaan, kuinka voimme vaikuttaa omilla teoillamme. Mulla on luotto meihin nuoriin, Roosa toteaa.

Koronan lisäksi ilmastonmuutos, levottomuudet maailmalla ja epäoikeudenmukaisuus huolettavat nuoria. Kaikilla ei ole myöskään yhdenvertaisia mahdollisuuksia omassa elämässään. Nuorille toivoa antaa kuitenkin tieto siitä, että ihmiskunta haluaa puuttua näihin ongelmiin, ja että paremman tulevaisuuden eteen toimitaan aktiivisesti.

Mediassa ilmastokriisin on ohittanut korona ja siitä keskustellaan paljon enemmän.

– Koronasta ohi pääseminen mahdollisimman pienillä haitoilla auttaa ihmisiä tulevaisuuden tuomissa muissa haasteissa ja antaa toivoa selviytyä. Tulevaisuudessa ei ole mitään pelättävää. Kirkko on yhteisö, joka auttaa olemalla läsnä, että nuorten ei tarvitse olla yksin ongelmien kanssa, sillä apua on aina tarjolla. Olen saanut kirkolta paljon tukea ja myös töitä näin korona-aikana. Kirkon järjestämistä tapahtumista olen saanut hyviä ystäviä, jotka ovat tukeneet ja auttaneet, Milka Turunen kertoo.

Ortodoksinuori Milka Turunen lähikuvassa
– Toivoa elämään tuovat ystävät ja läheiset, sanoo Milka Turunen. Kuva: Milkan oma albumi

Aino Rantanen kokee Turun seurakunnassa toimivan TNO:n (Turun nuoret ortodoksit) toiminnan hyvänä. Se on seurakunnan uusi toimintamuoto, joka toimii nuorten vapaaehtoispohjalta.

– TNO kutsuu nuoria tulemaan yhteen, tutustumaan muihin ortodoksisiin nuoriin ja olemaan heihin yhteydessä, kertoo Aino.

– Meitä opetetaan, kuinka voimme vaikuttaa omilla teoillamme. Mulla on luotto meihin nuoriin.

Aino Rantanen nostaa esille nuorten elämästä ongelmana koulujen haluttomuuden järjestää ortodoksisen uskonnon opetusta.

– Uskonnonopetuksen toteutusta voisi parantaa, sillä onhan Suomen ortodoksinen kirkko toinen maamme valtionkirkoista. Toivon, että nuorille ja lapsille suunnattua ortodoksisuuteen liittyvää toimintaa voisi olla kirkossa enemmän. Salon alueella uskonnonopetuksen tilanne on aika huono, Aino sanoo.

Hän kertoo menneensä kriparille kotiin tulleen kirjeen ansiosta, ja papin oppituntien saaneen hänet kiinnostumaan ortodoksisuudesta.

– Opiskelen ortodoksista uskontoa nyt itsenäisesti, jotta voin kirjoittaa sen yhtenä aineena.

Oikeus oman uskonnon opetukseen

Lapsilla ja nuorilla on perustuslaillinen oikeus saada oman uskonnon opetusta, jos kunnassa on vähintään kolme ortodoksiseen kirkkoon kuuluvaa oppilasta. Kirkko tunnistaa haasteet uskonnonopetuksessa, ja tähän tarpeeseen vastaa Suomen ortodoksisen kirkon kasvatuksen sekä koulutuksen verkkosivusto, jonka tarkoituksena on tukea ja kehittää kirkon opetustarjontaa.

Roosa Visuri ajattelee, että ortodoksinen kirkko Suomessa on todella yhteisöllinen.

– Kirkkoon voi vain mennä, ja siellä on aina joku, jolle voi jutella sekä puhua. Oulussa on tosi usein nuorten iltoja, ja niihin on matala kynnys mennä viettämään aikaa muiden ortodoksinuorten kanssa. Ei tarvitse jäädä yksin kotiin, toteaa Roosa.

Nuorten kommenteista heijastuu, että kirkko tukee nuoria olemassaolollaan. Pienen kirkon vahvuus on tiivis yhteisöllisyys.

– Kirkkoon voi mennä ihan missä tilanteessa tahansa. Vaikka olisi tehnyt mitä tahansa, kirkkoon voi aina mennä puhumaan jollekin, Roosa miettii.

– Kirkkoon voi vain mennä, ja siellä on aina joku, jolle voi jutella sekä puhua. Oulussa on tosi usein nuorten iltoja, ja niihin on matala kynnys mennä viettämään aikaa muiden ortodoksinuorten kanssa. Ei tarvitse jäädä yksin kotiin.

– Kirkko antaa toivoa, kun voi koronarajoitusten salliessa mennä vigiliaan tai liturgiaan ja saa olla kirkossa rauhassa ilman, että täytyy olla muuhun maailmaan mitenkään yhteydessä. Se antaa vakautta elämään. Kirkko on paikka, jossa voi vain olla, kuunnella Jumalan sanaa ja rauhoittua, niin se antaa toivoa, ilmaisee Aino Rantanen.

Kirkko tarjoaa turvaa ja tukea

Kirkko ei auta automaattisesti, mutta se tarjoaa nuorille itselleen mahdollisuuden lähestyä ja pyytää sieltä apua.

– Kirkon työntekijät ovat olleet hyvin tavoitettavissa, Milka Turunen sanoo.

Aino Rantanen ajattelee samoin:

– On mukavaa, että papit ja muut työntekijät haluavat kysellä nuorten kuulumisia palvelusten yhteydessä. On kiva, kun kirkko pyrkii pitämään yhteyden seurakuntalaisiin muun muassa palvelusten striimausten kautta sekä järjestämään palveluksiin osallistumisen rajoituksien salliessa. Olen iloinen, että koronasta huolimatta kriparit on voitu järjestää rajoitukset huomioiden. On hyvä, että oma seurakunta on siirtänyt leirien ajankohtaa, jos rajoitukset olisivat estäneet muuten niiden järjestämisen. Rajoituksista huolimatta kirkko kutsuu nuoria osallistumaan toimintaan ja järjestämään sitä myös itse, Aino sanoo.

– Kirkkoon voi mennä ihan missä tilanteessa tahansa. Vaikka olisi tehnyt mitä tahansa, kirkkoon voi aina mennä puhumaan jollekin.

Suomen ortodoksinen kirkko antaa nuorille tilaa kasvaa.

– Kirkko antaa nuorille laajasti mahdollisuuden tehdä itse päätökset. Se ei painosta tai työnnä tiettyyn suuntaan, vaan antaa nuorille mahdollisuuden valita oman elämän suunnan. Nuoret eivät koe oloaan pakotetuksi tai ylemmän tahon ohjaamiksi, Aino pohtii.

Yhteiskunnassa keskustellaan lasten ja nuorten kuulemisesta päätöksenteossa.

– Jos on nuoriin liittyviä päätöksiä, niin nuorten mielipidettä kysellään. Papit ja valtuuston jäsenet kuuntelevat nuorten näkemyksiä. Seurakunnat voisivat enemmän markkinoida nuorille kirkon tarjoamaa apua ja tukea. Toivon kirkon tulevan lähelle tavallisia jäseniään, mutta säilyttävän samalla perinteensä. Toivon myös nuoria enemmän osallistumaan kirkon toimintaan ja kaikkien pysyvän terveenä sekä saavan jostakin voimaa elämäänsä, toteaa Aino.

– On mukavaa, että papit ja muut työntekijät haluavat kysellä nuorten kuulumisia palvelusten yhteydessä.

Ortodoksinuori Roosa Visuri katsoo hymyillen kameraan
Roosa Visuri arvostaa sitä, että kirkossa on tarjolla keskusteluapua tarvitseville. Kuva: Helga Visuri

Roosa Visuri kokee myös, että kirkko kuuntelee nuoria ja heidän mielipidettään.

– Pari vuotta sitten koronan ilmaannuttua mietittiin, järjestetäänkö kristinoppileiriä. Kirkossa kuunneltiin nuorten mielipidettä siitä, että kripari on ainutlaatuinen kokemus, ja niin kripari järjestettiin päiväleirin muodossa. Ei pystytty tekemään ihan normaalia, mutta siinäkin kirkko yritti tämmöisissä pienemmissä päätöksissä kuulla nuoria, pohtii Roosa.

Milka toivoo, että kirkko pysyisi lähes ennallaan; kannustavana ja mahdollisuuksia tuovana yhteisönä.

– Tulevaisuus on meidän käsissämme, ja meidän tulee tehdä siitä oman näköisemme, rohkaisee Milka.

– Toivon kirkon tarjoavan mahdollisuuksia keskusteluapuun matalalla kynnyksellä ja saumattomasti, ettei tarvitsisi jännittää sitä. Keskustelua voisi käydä papin tai muiden nuorten kanssa. Kirkon piirit ovat hyvin tiiviit, ja moni tuntee toisensa, joten kynnys kirkkoon on jo nyt matala, arvioi Roosa.

– Toivottavasti kirkko olisi tulevaisuudessakin maanläheinen ja helposti tutustuttava – paikka, jossa on muita ortodokseja. Heidän kanssaan voi jutella, käydä kirkossa sunnuntaisin ja jäädä kahvittelemaan muiden kanssa. Toivon, että kirkko pysyy aika lailla samalla linjalla missä se on nytkin: että nuorille järjestetään tapahtumia ja lapsille lasten leirejä – kaikkia tämmöisiä hauskoja juttuja. Toivon, että kirkko säilyisi saman tyylisenä kuin mitä se on jo nyt.

– Korona-ajasta ja ilmastonmuutoksesta kyllä selvitään. Kun me toimitaan yhdessä, kaikki sujuu niin kuin Jumala on suunnitellut, rohkaisee Roosa.

Nuoret toivottavat hyvää paastoa ja iloista pääsiäisen odotusta kaikille Aamun Koiton lukijoille!

Pääkuva ylhäällä: Ortodoksinuoret kulkevat ristisaatossa vuoden 2013 kristinoppileirillä Kaunisniemessä.