Musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordell: Kristinuskon tunteminen on keskeinen osa yleissivistystä

Monelle meistä musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordellin rauhallinen radioääni on tuttu ja mieluisa. Yle Radio 1:ltä viikoittain kuuluva klassiseen musiikkiin erikoistunut ohjelma Riston Valinta on saavuttanut suuren suosion. Musiikin lomassa vilahtelee viittauksia ortodoksiseen uskoon ja kristinuskoon ylipäänsä. Välillä kristinuskon ”tuputtamisesta” tulee kielteistä palautetta.

– En yritä käännyttää ketään, mutta kristinuskon tunteminen on keskeinen osa yleissivistystä ja luo kontekstin musiikkiin, toteaa toimittajakonkari.

Aiemmin Nordell palveli klassisen musiikin kuuntelijoita ohjelmallaan Luostarin puutarhassa. Molemmat ohjelmat ovat koulutusrahasto KOURAn palkitsemia. Vuodesta 1988 jatkuneen Yleisradio-uransa aikana 65-vuotias musiikin maisteri on ehtinyt toimittaa montaa muutakin musiikkiohjelmaa.

– Puhun ohjelmissani paljon kristillisestä kulttuurista yksinkertaisesti siksi, koska kristinusko on tuottanut suuren määrän länsimaista kulttuuria.

Vihkiminen arkontiksi oli harvinainen tunnustus

Ortodoksisen kirkon jäsen Nordell on ollut kaksitoista vuotta, mutta on jo saavuttanut hyvin harvinaisen tunnustuksen. Vieraillessaan Suomessa vuonna 2023 ekumeeninen patriarkka Bartolomeos huomioi Nordellia arkontin arvonimellä (arkon). Se on Ekumeenisen patriarkaatin korkein mahdollinen arvonimi maallikkojäsenelle. Arkontin arvonimen on saanut Suomessa kautta aikojen alle kymmenen henkeä.

– Patriarkan puheesta kävi ilmi, että sain tämän harvinaisen tunnustuksen ortodoksisen kirkon hyväksi tekemästäni työstä toimittajana. Olen antanut ortodoksisen uskon kuulua ohjelmissani.

Arkontit ovat tavallaan ortodoksisen kirkon ”suurlähettiläitä”. Risto Nordell tuntee itsensä nöyräksi näin korkean huomionosoituksen edessä.

– Ymmärrän hyvin, että varsin tuoreen ortodoksin vihkiminen arkontiksi herätti keskustelua ja hämmennystäkin. Arkonttina en kuitenkaan ole himpun vertaa muita parempi kristitty.

Huomattavan kokenut sanankäyttäjä oli vakavan paikan edessä, kun tuli kiitospuheen aika.

– Minua totisesti jännitti pitäessäni kiitospuhetta patriarkalle. Minulla oli vielä kunnia keskustella hänen kanssaan.

Risto Nordell ja Aleksi Härkönen saavat rkontin arvon 2023 Uspenskissa — Vieraillessaan Suomessa syyskuussa 2023 ekumeeninen patriarkka Bartolomeos huomioi Risto Nordellia ja Aleksi Härköstä (taaempana oik.) arkontin arvonimellä (arkon). Se on Ekumeenisen patriarkaatin korkein mahdollinen arvonimi maallikkojäsenelle. Kuva: Pentti Potkonen

Rokkibändistä klassisen musiikin uralle

Vaan paljon ehti tapahtua ennen kuin koulun bändissä rokkia soittavasta salolaisesta teinistä tuli klassisen musiikin ja kulttuurin pitkäaikainen ammattilainen sekä korkeasti palkittu ortodoksi.

– Alkusysäys klassiseen musiikkiin oli Salon musiikkikaupasta ostamani Sibeliuksen ensimmäisen sinfonian levytys.

Nuorukainen lähti Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan solistista laulua. Äänialakseen musiikkimies toteaa naurahtaen ”tunkkaisen bassobaritonin”.

– Huomasin, että leipä ei tule pöytään laulamalla. Minulla on myös yksinlaulun lehtorin pätevyys, mutta opettajan pesti maaseudulla ei olisi tuntunut omalta.

Musiikin parista löytyi elämäntyön ohella myös vaimo.

– Eräässä kuorokaronkassa satuin istumaan viehättävän nuoren sopraanon viereen, jonka lauluun olin kiinnittänyt huomiota produktiossa, jossa molemmat lauloimme.

Vuoden 1985 karonkasta alkoi yhä jatkuva kahden nuoren tarina, ja pariskunnalla on kaksi aikuista lasta.

Pitkä ura Yleisradiossa

Opiskelujensa loppuvaiheessa Nordell kirjoitti Helsingin Sanomiin ja Suomen kuvalehteen musiikkiarvosteluja. Ura Yleisradiossa urkeni viransijaisuuden kautta vuonna 1988 jo hieman ennen valmistumista Sibelius-Akatemiasta.

– Aluksi tein freelancerina Äänirauta -ohjelmaa. Kuoro- ja harrastemusiikin toimittajana arvioin Yleisradioon lähetettyjä kuorojen demonauhoja.

Radiotyö on ehtinyt mullistua melkoisesti Nordellin toimittajan uran aikana. Radiotalossa käydään lähinnä tekemässä lähetykset tai joissakin palavereissa.

– Kun aloin toimittaa Luostarin puutarhassa -ohjelmaa, se oli ensimmäinen yhden toimittajan oma klassisen musiikin ohjelma. Tein ohjelmaa kymmenen vuotta.

Pitkän ohjelmarupeaman jälkeen kesti vain kolme viikkoa, kun alkoi edelleen jatkuva ja hyvin suosittu Riston Valinta.

– Toimitan Riston Valintaa nyt 17:ttä vuotta. Saan ohjelmastani kuuntelijoilta toistuvasti niin hyvää palautetta, että minua välillä suorastaan nolottaa.

Ohjelmassaan Nordell soittaa klassista musiikkia kaikilta aikakausilta, vaikka keskiajan, renessanssin ja barokin musiikki on lähinnä sydäntä.

– Bachissa on koko elämä – huumori ja vakavuus, maallisuus ja hengellisyys. Hänen musiikkiaan ottaisin mukaani autiolle saarelle. Myös kirkkomusiikin suuri vaikuttaja Palestrina (Giovanni Pierluigi da Palestrina) on lähellä sydäntäni.

Musiikin lomassa Nordell haastattelee kiinnostavia ihmisiä ja puhuu paljon muustakin kuin musiikista. Kuuntelijoille ovat tulleet tutuiksi niin Rooma, Espoon kalavedet kuin ne lukuisat Itämeren satamatkin, joihin veneharrastaja on seilannut pienellä moottoripurjehtijallaan yhdessä vaimonsa kanssa.

– Musiikissa on läsnä koko elämän kirjo. Ohjelmissani yhdistän klassista musiikkia tavalliseen elämään. Musiikin kautta voin puhua vaikkapa juurileivonnasta tai kalastuksesta.

Konkarin työaika on vapaasti sijoitettavissa, ja etätyö tuli koronan aikana perusoletukseksi.

– Voin laatia ohjelmakäsikirjoitusta vaikkapa sunnuntaina ja lähteä sitten maanantaina siikoja narraamaan Espoon lähivesille. Työ ja vapaa-aika voivat olla suloisesti sekaisin.

Risto Nordell esittelee jättimäistä kalaa — Tämän kuvan nähtyään lienee selvää, mikä on Risto Nordellin rakas harrastus – tai yksi niistä.

Tie ortodoksisuuteen aukeni

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun saakka Risto Nordell oli tavallinen luterilainen. Raamattu ja kristinusko tulivat tosin tavallista tarkemmin tutuiksi laulunopiskeluun liittyen.

– En tuntenut erityistä tarvetta harjoittaa uskontoa. Lähinnä jouluisin kävin kirkossa.

Merkittävä käännekohta oli kuuntelijalta saatu Pyhää Kristoforosta esittävä ikoni.

– Hämmästyin kovasti, että mitä ihmettä tällainen koiranpäinen ihminen oikein merkitsee?

Niinpä kunnon toimittaja alkoi selvittää asiaa.

– Luin ja luin ja luin. Pohdin, että keitä nämä ortodoksit oikein ovat?

Kirjoista ei kuitenkaan löytänyt kaikkia vastauksia, vaan heräsi tarve osallistua ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Syksyinen mökkireissu vuonna 2011 muuttuikin kirkkomatkaksi.

– Huomasin netistä, että Turun ortodoksisessa kirkossa on vigilia kello 18. Lähdin sinne aivan spontaanisti.

Kun pyhyys koskettaa

Ortodoksinen musiikki ja kulttuuri eivät olleet ennalta tuttuja, mutta utelias kirkkovieras tunsi sellaisen pyhyyden kosketuksen, jollaista ei ollut luterilaisessa kirkossa koskaan kokenut.

– Kuulin kaunista laulua, ja ympärilläni leijaili hyvä tuoksu. Valtava, selittämätön hyvä olon tunne täytti minut.

Tutustuminen ortodoksisuuteen jatkui Helsingissä Uspenskin katedraalin vigilioissa.

– Liturgioissa kurkistelin aluksi ujosti pylvään takaa, kun muu kirkkoväki meni ehtoolliselle.

Ensikosketuksen jälkeen Nordell jatkoi aktiivisesti käyntejään jumalanpalveluksissa ja koki lopulta koko kirkkovuoden ortodoksien parissa. Merkityksellinen oli myös munkki Serafim Seppälän kirja Tie ylösnousemukseen, jonka ortodoksisuuteen utelias toimittaja sai munkin serkulta.

– Syksyllä tulee täyteen kaksitoista vuotta ortodoksina. Minut mirhavoideltiin Ristin ylentämisen juhlassa vuonna 2012. Kumminani oli Seija Lappalainen.

Aktiivisena ortodoksina

Ortodoksiseen kirkkoon liittymistään Nordell luonnehtii valtavaksi murrokseksi. Liittyminen tuntui kotiinpaluulta.

– Kilvoittelijana olen huono, mutta aktiivinen. Yritystä on, mutta tulos ei välttämättä ole aina hyvä. Huomaan sen esimerkiksi paaston aikana. Huominen voi onneksi aina olla tätä päivää parempi.

Kahdentoista ortodoksina eletyn vuoden aikana Nordell on ehtinyt tehdä ja kokea kirkon piirissä paljon. Tuoreelle ortodoksille alkoi heti kasaantua kirkollisia luottamustoimia Valamon ystävien puheenjohtajuudesta Ortodoksiviestin toimitusneuvostoon sekä Helsingin seurakunnanneuvostosta Valamo-säätiön valtuuskuntaan ja aina kirkolliskokousedustajaksi asti.

– Kokemattomalle ortodoksille vyöryi liikaa asioita päälle, etenkin liikaa erilaisia maallisia kähinöitä.

Luottamustoimista luopuminen antaa enemmän aikaa olla tavallinen kirkon jäsen.

– On mukavaa olla vain tavallinen Risto, joka käy usein kirkossa.

Katse tulevaan

Eläkkeellelähtösuunnitelmien sijasta konkaritoimittajan päässä muhii uusia ohjelmaideoita.

– Suunnittelen Neitsyt Maria -teemailtaa, joissa häntä käsiteltäisiin kuvataiteen, musiikin ja teologian näkökulmasta. Ilman hänestä tehtyä taidetta länsimaisessa kulttuurihistoriassa olisi valtava aukko.

(Toim. huom. Tapahtumasarjan ensimmäisessä osassa Nordell esitteli maaliskuussa Jumalansynnyttäjälle sävellettyä musiikkia ortodoksisessa, luterilaisessa ja katolisessa perinteessä Uspenskin katedraalin kryptassa.)

Kokenut toimittajakin menee mietteliääksi sen kysymyksen edessä, mitä elämäntyö musiikin parissa on antanut.

– Olen saanut ymmärryksen kulttuurin merkityksestä. Musiikki on koko elämässä läsnä. Sitä kuunnellen en jää koskaan välinpitämättömäksi.

Seppo Simola on historiaan erikoistunut vapaa kirjoittaja.