Filantropian syyrialaisen kumppanijärjestön, GOPA-DERD:n* johtaja arkkimandriitta Meletius ja varajohtaja Sara Savva vierailivat Suomessa marraskuussa, ja matkansa aikana he ehtivät piipahtaa kaikkien hiippakuntien alueella. Vieraat osallistuivat muun muassa syyrialaiseen iltaan Rovaniemellä, vigiliaan Uspenskin katedraalissa ja arabiankieliseen liturgiaan Kotikirkossa Helsingissä ja tapasivat arkkipiispa Leon Valamon luostarissa.
– On suorastaan paradoksaalista, että voi tuntea niin suunnatonta lämpöä yhdessä maailman kylmimmistä maista. Tunnemme uskonveljiemme ja -sisartemme rakkauden sekä heidän tukensa – meitä ei ole jätetty yksin, arkkimandriitta Meletius sanoo.
Maailmanpoliittinen tilanne ja Ukrainan sota heijastuu koko ortodoksiseen maailmaan, mutta Syyria on elänyt keskellä sotaa jo 12 vuotta.
– Jokaisessa maassa kirkolla on omat taistelunsa ja haasteensa, ja meidän on valittava oikeanlaiset ”aseet” selättääksemme ongelmat. Tilanne Syyriassa on hyvin vaikea, sillä pitkään jatkunut sota on tuhonnut maan talouden, ja suurin osa kansasta elää köyhyydessä.
Ja köyhyydellä isä Meletius tarkoittaa todellista köyhyyttä: autoihin ei ole polttoainetta, sairaille ei ole lääkkeitä – etenkään syöpälääkkeitä – ja monissa perheissä ei ole varaa syödä kahta ateriaa päivässä. Yli 90 prosenttia syyrialaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
Sodan lisäksi Syyriaa ovat kurittaneet Euroopan unionin ja muun läntisen maailman talouspakotteet sekä valtaisa inflaatio: tällä hetkellä yksi dollari vastaa 14 000 Syyrian puntaa, kun aiemmin dollarilla sai 50 Syyrian puntaa.
Syyria-pakotteet on kohdistettu Assadin hallintoon ja sen kannattajiin sekä hallinnosta hyötyviin talouden aloihin. Kuitenkaan pakotejärjestelmä ei kieltäisi EU:ta viemästä maahan elintarvikkeita, lääkkeitä tai terveydenhuollon laitteita eikä se virallisesti kohdistu Syyrian terveydenhuoltojärjestelmään.
Voimia tavallisilta ihmisiltä
Helmikuun 2023 alussa tapahtunut maanjäristys lisäsi entisestään Syyrian väestön kärsimystä.
Isä Meletius arvioi, että koettelemusten vuosien aikana kirkko on auttanut kansalaisia enemmän kuin hallitus.
– Kaikki eivät luota hallitukseen, mutta kirkkoon luotetaan. Joillekin alueille hallituksen edustajat eivät voi mennä lainkaan, mutta me pääsemme näillekin alueille viemään tarvikkeita ja apua. Meillä on ollut alusta saakka sama periaate saman kuin laupiaalla samarialaisella, eli me autamme kaikkia vakaumukseen katsomatta.
Haastavien olosuhteiden keskellä toivon ja voimavarojen ylläpitäminen ovat elintärkeitä.
– Saamme toivoa tavallisilta ihmisiltä, sillä syyrialaiset ovat hyvin sinnikkäitä. Pitkittyneestä sodasta huolimatta he jaksavat vielä hymyillä ja auttaa lähimmäisiään. Itsekin saan voimaa heiltä: jos he selviävät, minäkin selviän, varajohtaja Sara Savva sanoo.
Myös autettavien osoittama luottamus on tärkeä voimavara.
– He luottavat meihin, koska me pidämme lupauksemme. Syyriassa tavalliset ihmiset toivovat rauhaa ja turvallisuutta; he toivovat voivansa lähettää lapsensa kouluun, maksaa vuokransa ja elää aivan tavallista elämää – he eivät haaveile luksuksesta, vaan normaalista elämästä, Savva tähdentää.
Molemmat kiittävät Filantropian sitoutuneisuutta auttamiseen Syyriassa, missä järjestö on ollut mukana nyt viiden vuoden ajan – ja hankkeelle toivotaan jatkoa.
– Haluamme näyttää lahjoittajille Suomessa, että tällä työllä on merkitystä – ja samalla haluamme kiittää heitä. Pyydämme suomalaisilta myös hengellistä tukea ja esirukouksia.
Vaikka Syyriassa ollaan tietoisia Ukrainan sodasta ja kiristyvästä tilanteesta Euroopassa – Lähi-idästä puhumattakaan – syyrialaiset kamppailevat ensisijaisesti omien, jokapäiväisten ongelmiensa kanssa.
– Pitkittynyt sota on aiheuttanut sen, että Syyriassa ihmisillä on voimia keskittyä vain selviämiseen päivästä toiseen. Hyvä esimerkki tästä on koronapandemia, josta Syyriassa ei juuri jaksettu välittää tai pelätä sitä – tai edes suojautua taudilta. Syyriassa oli jo tuolloin paljon vakavampia terveysriskejä muun muassa puutteellisen terveydenhuollon tai lääkepulan takia. Toivomme, että Syyriaa ei unohdeta.
Toki syyrialaiset tuntevat myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan, sillä he tietävät, millaista on elää sodan jaloissa. Sitä paitsi avuntarvitsijoiden joukko ei suinkaan vähene, vaan kasvaa: heitä on tällä hetkellä 15,3 miljoonaa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 14,6 ja sitä edellisenä 13,5 miljoonaa. – Me pystyimme auttamaan viime vuonna 2,5 miljoonaa ihmistä suoraan ja epäsuorasti neljää miljoonaa.
Yhtenäisyyttä etsimässä
Oman maansa tilanteen ohella isä Meletius kantaa huolta myös ortodoksien yhtenäisyydestä globaalilla tasolla.
– Ortodoksisuuden tilanne ei ole hyvä tällä hetkellä. Minusta politiikka sotkeutuu nyt ortodoksiseen hengellisyyteen, eikä niin pitäisi olla. Ortodoksien pitäisi keskustella keskenään, sillä yhtenäisyys on voimamme. Lisäksi meidän pitäisi kuunnella toisiamme paljon enemmän, ja nyt emme kuuntele. Jos alamme kuunnella toisiamme, kirkkomme voi eheytyä – mutta jos emme muuta suuntaa, lopputulos ei tule olemaan hyvä. Ortodoksinen kirkko on selvinnyt jo yli 2000 vuotta eikä kukaan voi horjuttaa sitä juuriaan myöten – mutta siitä huolimatta on korkea aika sille, että maailman ortodoksit alkaisivat tehdä yhteistyötä.
Savva muistuttaa, että apostolit Pietari ja Paavali perustivat Antiokian patriarkaatin.
– Apostolit varmastikin ajattelivat, että kirkko yhdistää ihmisiä. Uskon, että kirkkomme täytyy yhdistyä – se on uskovien ainoa todellinen turvasatama. Kristuksen risti on yksi, ja meidän tulee olla yhtä. Meidän pitäisi ajatella kuten Herramme, eli laittaa kirkkomme etu ensi sijalle, ei politiikkaa.
Antiokian ja koko Idän patriarkaatti on yksi viidestä alkuperäisestä ns. vanhasta patriarkaatista. Neljä muuta ovat Rooman, Konstantinopolin, Aleksandrian ja Jerusalemin patriarkaatit. Näistä yhdestä (Rooma) muodostui paavin johtama roomalaiskatolinen kirkko.
*The Department of Ecumenical Relations and Development. The Greek Orthodox Patriarchate of Antioch and all the East
Pääkuva ylhäällä: GOPA-DERD:n johtaja, arkkimandriitta Meletius ja varajohtaja Sara Savva Valamon luostarin pääkirkossa marraskuussa 2023. Kuva: Filantropia