Aamun Koitto -lehden nimiössä palavat tuohukset taustalla ja lehden nimi tummansinisellä fontilla etualalla
Arki & ihmiset

Aamun Koiton printtilehti siirtyy sanomalehtipaperiin, ja muitakin isoja muutoksia täytyy pohtia

Kun säästöpaineet kasvavat, siirtymä pelkkään verkkolehteen tai printti- ja verkkolehden hybridimalliin ovat pohtimisen arvoisia vaihtoehtoja. Seuraavasta printtilehdestä alkaen Aamun Koitto painetaan sanomalehtipaperille. Uutta on myös se, että Tuohustuli-lehti tulee mukaan Aamun Koittoon. 
| Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Tiina Valve, Annakaisa Onatsu

Helmikuun 21. päivään mennessä on määrä olla jaeltuna vuoden 2022 ensimmäinen, muuttunut Aamun Koitto. Painettu lehti siirtyy sanomalehtipaperiin kustannussyistä. Viimeisin kirkolliskokous linjasi, että printtilehti jaetaan vuonna 2022 kaikkiin ortodoksisiin talouksiin.

Suomen kokoisessa maassa jakelukustannukset ovat merkittävä kustannuserä. Näin ollen nyt oli tingittävä paperilaadusta, jotta jokainen ortodoksitalous saisi oman lehtensä suoraan kotiin. Jakelukustannuksiin hupeneekin leijonanosa printtilehden tuotantoon varatuista rahoista, ja polttoaineen ja paperin hinnat ovat nousseet. Lisäksi on huomioitava ekologiset kysymykset.

Toinen selkeä muutos, joka näkyy enemmän vasta seuraavassa, 29. huhtikuuta ilmestyvässä lehdessä, on Tuohustuli-lehden mukaantulo Aamun Koittoon. Tuohustulen painetun osion lopullinen laajuus tai muoto ei ole vielä varmistunut, mutta tilaa on joka tapauksessa rajallisesti. Siksi myös Tuohustuli kehittää verkkosisältöjään. Voit vastata Tuohustulen lukijakyselyyn, johon löydät linkin jutun loppupuolelta.

Ortodoksisen Tuohustuli-nuortenlehden kansikuva
Tuohustuli-lehti alkaa näkyä Aamun Koiton sisällössä kuluvan vuoden toisessa printtilehdessä. Tosin jo ensimmäisestä Aamun Koiton printtilehdestä (1/2022) löytyy puuhatehtävä perheen pienimmille. Ensimmäinen printtilehti jaellaan ortodoksitalouksiin 21. helmikuuta mennessä. Kansikuva: Annakaisa Onatsu
Suomen kokoisessa maassa jakelukustannukset ovat suuret. Näin ollen nyt oli tingittävä paperilaadusta, jotta jokainen ortodoksitalous saisi oman lehtensä suoraan kotiin.

Jos kehitys jatkuu nykyisellään niin kustannusten kasvun, säästötavoitteiden kuin ekologisuuden huomioimisen osalta, siirtymä pelkkään verkkolehteen on varteenotettava vaihtoehto. Mikä lopullisen digiloikan täsmällinen aikajänne olisi, sitä tuskin kukaan osaa vielä sanoa tarkalleen.

Jos printtilehdestä ja kotijakelusta halutaan pitää kiinni, se edellyttää taloudellista panostusta – mutta tällöinkin ekologiset kysymykset jäävät jäljelle. Lopullista digiloikkaa on helppo perustella taloudellisilla ja ekologisilla syillä – luonnon kunnioittaminen ja ympäristönsuojelu ovat arvoja, joihin Suomen ortodoksinen kirkko on sitoutunut.

Yksi ”ylimenokauden” hybridimalli olisi järjestää printtilehden jakelu esimerkiksi nippujakeluna seurakunnille ja sieltä seurakuntalaisille. Tällainen järjestely voisi hyödyttää myös niitä, joilla ei ole tietokonetta tai verkkoyhteyttä.

Lehden taloudellisista resursseista päättää kirkolliskokous, ja lehden toimitusta on kuultu viimeksikin kyseisessä kokouksessa. Säästöpaineet ovat kuitenkin todellisuutta joka saralla. Kirkolliskokous on viime kädessä ylin päättävä elin myös lehden tulevaisuuden suhteen. Valtakunnallinen Aamun Koitto on ilmestynyt verkkolehtenä maaliskuusta 2021, ja se on luettavissa myös näköislehtenä. Verkkolehdellä on lukuisia etuja painettuun lehteen verrattuna: se on nopea, sitä ei tarvitse kuljettaa teitä pitkin Hangosta Ivaloon, sen fonttia voi suurentaa näytöllä, ja sen sisältöä on helppo jakaa sosiaalisen median kanavissa monien saataville.

Varttuneet ovat netissä useasti päivässä

Printtilehden välttämättömyyttä on perusteltu usein sillä, että yli 60-vuotiaat kirkon jäsenet eivät "osaisi" käyttää nettiä. Kuitenkin 82 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä useasti päivässä vuonna 2020. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2020 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta.

Huomionarvoista on myös se, että netin käyttö useasti päivässä yleistyi etenkin tutkimuksen kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, eli 65–74-vuotiaissa kuusi ja 75–89-vuotiaissa seitsemän prosenttiyksikköä. Netin käyttäjien osuus väestöstä kasvoi edellisvuodesta 92 prosenttiin.

Tutkimuksen mukaan 55-64 -vuotiaiden ikäryhmästä nettiä käyttää useita kertoja päivässä 83 %, ikäryhmästä 65-74 -vuotiaat 62 % ja tätä vanhemmastakin ikäryhmästä 30 %. Luvut kasvavat entisestään, jos kysytään vain sitä, moniko ylipäätään käyttää nettiä. Tällöin vastaavat luvut ovat samassa ikäryhmien järjestyksessä vieläkin suuremmat, eli 97%, 88% ja 51%.

Verkkolehtien ja televisioyhtiöiden uutissivujen seuraaminen yleistyi 9 % vuodesta 2019. Muutos oli suurin 65–74-vuotiaiden ja 75–89-vuotiaiden ikäryhmissä.

Vaikuta Tuohustulen sisältöön ja muotoon!

Teksti: Annakaisa Onatsu

Tuohustuli ilmestyy jatkossa osana Aamun Koittoa (numerosta 2/2022 lähtien), sekä verkkolehtenä. Painetun osion laajuus tai muoto ei ole vielä varmistunut, mutta tilaa siinä on joka tapauksessa rajallisesti. Siksi kehitämme verkkosisältöjä, ja niitä tullaan myös päivittämään paljon aiempaa ahkerammin.

Mitä pitäisi olla ehdottomasti mukana painetussa lehdessä? Mitä siinä taas olisi ihan turha julkaista? Oletko keksinyt jotain mahtavaa, joka toimisi Tuohustulen verkkosisältönä?

Pääset kertomaan ajatuksistasi vastaamalla Tuohustulen lukijakyselyyn.

Samalla voit myös ilmoittaa kiinnostuksestasi osallistua lehden tekemiseen ja/tai sisällön ideointiin. Kysely on auki helmikuun 2022 loppuun saakka.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2020. Tilastokeskus