Ikoneissa pyhän Maria Egyptiläisen tunnistaa harmaista, vapaana laskeutuvista hiuksista, erämaakilvoituksen uurtaneista kasvon uurteista ja alastomasta vartalosta, joka on verhottu hänen elämäntarinansa tallentajan, pyhittäjä Zosimaksen, päällysviittaan.
Ikonin vasempaan alalaitaan on kuvattu Zosimaksen ja pyhittäjä-äidin ensitapaaminen Jordanin erämaassa. Erakkona 43 vuotta kilvoitellut Maria oli alaston, koska vaatteet hänen päältään olivat vuosien kuluessa lahonneet. Marian toiveesta Zosimas heitti päällysviittansa hänelle, jonka jälkeen kilvoittelija kertoi elämästään. Hän oli syntynyt Egyptissä ja karannut kotoaan 12 vuoden iässä Aleksandriaan, jossa vietti vuosia syntistä elämää. Eräänä päivänä hän näki kansanjoukon kiiruhtavan satamaan. Väkijoukko oli matkalla viettämään kunniallisen ja eläväksitekevän ristin juhlaa Jerusalemiin, ja Maria päätti nousta pyhiinvaeltajien mukana laivaan.
Jerusalemissa tapahtui kuitenkin ihme: hän ei pystynyt matkatoveriensa tapaan astumaan sisään kirkkoon, koska tuntematon voima esti hänen sinne pääsyn. Tapahtuma johti vahvaan mielenmuutokseen ja katumukseen, mikä vei Marian lopulta kilvoittelemaan erämaahan.
Erakko pyysi Zosimasta tuomaan hänelle Pyhän ehtoollisen seuraavan vuoden suurena torstaina. Ehtoollisen saatuaan Maria pyysi Zosimasta palaamaan vuoden kuluttua samalle paikalle, jossa he tapasivat ensimmäistä kertaa. Zosimas palasi vuoden kuluttua tapaamispaikalle, mutta löysi erakon makaamassa maassa kuolleena, kädet rinnalle asetettuina. Hiekkaan oli kirjoitettu sanat: ”Isä Zosimas, hautaa tähän nöyrä Maria, joka on kuollut huhtikuun ensimmäisenä päivänä.”
Tästä Zosimas sai tietää, että pyhittäjä-äiti oli kuollut jo vuosi sitten, samana päivänä kuin hän oli saanut ehtoollisen. Hän oli ihmeellisesti kulkenut matkan hetkessä, kun Zosimakselta matkan taittamiseen oli kulunut kaksikymmentä päivää.
Ikoniin on myös kuvattu yksityiskohta, joka toisinaan mainitaan hagiografioissa. Sen mukaan leijona asettui vartioimaan pyhittäjän ruumista ja auttoi Zosimaa kaivamaan haudan kuivaan ja kovaan maahan.
Ikonin yläosassa on pilvien keskelle kuvattu Kristus, jonka kädet on kohotettu siunaukseen. Vasemmassa reunassa on pyhä Andreas Kreetalainen, jonka kirjoittamassa katumuskanonissa on veisuja katumuksen esikuvana pidetylle Maria Egyptiläiselle. Oikeaan reunukseen on kuvattu neitsytmarttyyri Akylina Bybloslainen.
Pyhittäjä Maria Egyptiläisen ikoni (OKM 403) on ajoitettu 1700-luvulle. Ikoni kuului Konevitsan luostarin esineistöön, joka siirtyi museon kokoelmiin luostaritoiminnan lakattua Keiteleen Hiekassa. Ikoniin kuuluu riisa, joka on valmistettu leimaamattomasta hopeasta.
Pyhittäjä-äidin elämäkerta on luettavissa Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta.
Kirjoittaja on Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn intendentti.