Rikos_ja_prosessioikeuden_professori_Matti_Tolvanen
Ajassa

Ikävä mediahuomio kääntyy vahvuudeksi

Avoimuus, kunnioitus ja yhteisöllisyys – sekä kirkkomme traditio. Niitä tarvitsemme nyt ja aina.
12.03.2021 - 16:51 | Teksti: Hannele Meskus, Matti Tolvanen | Kuva: Varpu Heiskanen, Bernd Hildebrandt/Pixabay

Viime aikoina kirkkoomme on kohdistunut negatiivista mediahuomiota.

Aamun Koitto kysyi kirkon palvelukeskuksen johtajalta Hannele Meskukselta ja kirkollishallituksen jäseneltä Matti Tolvaselta, kuinka kirkkomme kääntää vaikeudet voitokseen. Jutun sitaatit ovat Meskuksen ja Tolvasen yhdessä muotoilemia kommentteja.

”Vaikeudet voidaan nähdä myös positiivisesti. Organisaatio vaipuu herkästi itsetyytyväisyyden tilaan, jos asiat ovat pitkään hyvin. Koettelemukset ravistavat hereille, ja motivoivat etsimään ratkaisuja.”

Kirkkomme suurin viimeaikainen koettelemus ei ole ollut mediasta lähtöisin: niin kirkkomme kuin koko yhteiskuntamme oli valmistautumaton koronavirus COVID-19:sta johtuvaan pandemiaan.

”Kirkko joutui nopeasti ottamaan käyttöönsä uusia toimintatapoja, joiden avulla hoitaa perustehtävää, esimerkkinä mainittakoon striimatut palvelukset.”

Palvelukeskuksen_johtaja_Hannele_Meskus
"Meidän pitää kilvoitella toinen toisemme kunnioittamisessa ja erilaisuuden hyväksymisessä", sanoo kirkon palvelukeskuksen johtaja Hannele Meskus.

Ilkeä sävy yllätti

Hieman yllättävä haaste on ollut kirkkomme saama negatiivissävyinen julkisuus, johon emme ole tottuneet.

”Arkkipiispamme Leo on saanut osakseen kohtuutonta arvostelua – ja samalla koko kirkkomme. Esikuvana toimiminen ei ole koskaan ollut helppoa, ei nytkään. Toivotamme arkkipiispa Leolle rukouksin ja käytännössä tukien voimia vaativaan tehtäväänsä.”

Kirkon sisäistä ja ulkoista toimintakulttuuria on tarpeen kehittää avoimemmaksi ja kuuntelevammaksi. Avoimuudella ja asiattomuudella on kuitenkin selvä ero.

”Tyytymättömyys työnantajaa kohtaan käsitellään aivan eri foorumeilla kuin lehtien palstoilla. Jokaisen työntekijän hyvä muistaa, että julkisesti esitettyjen asiattomien ja perättömien lausumien antamisen seurauksena voi olla jopa työsuhteen purkaminen." (Työsopimuslaki: Työntekijän yleiset velvollisuudet 3. luku, 1. pykälä)

"Likapyykin julkinen peseminen koituu koko kirkon tappioksi."

”Negatiivinen julkisuus vahingoittaa koko kirkkoa jälkiseuraamuksineen. Meidän pitää kilvoitella toinen toisemme kunnioittamisessa ja erilaisuuden hyväksymisessä.”

Kirkollamme on lukuisia vahvuuksia.

”Olemme osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa. Toiminnallamme on patriarkaatin vankka tuki. Olemme toinen Suomen kansankirkoista, joten meidän asemamme on määritelty yhteiskunnassa. Olemme luterilaisen kirkon lailla valtionavun piirissä ja seurakunnilla on verotusoikeus.”

Suurin vahvuus lepää hengellisen perintömme varassa.

”Kirkollamme on hyvä tulevaisuus, jos sitä haluamme ja teemme kaikki sen eteen töitä. Meillä on vankka perinne ja rikas jumalanpalveluselämä. Kirkossamme on paljon sitoutuneita ihmisiä, jotka antavat aikansa, tietonsa ja taitonsa kirkon käyttöön. Meillä on missio, arvot, tavoitteet – ja suunnitellut toimenpiteet.”

Toki väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin tuovat omat haasteensa, samoin talouden tasapainottaminen.

Lukuisia uudistuksia

Kirkossamme on tehty paljon uudistuksia, ja niistä suurin on tällä hetkellä pääosin toteutettu: seurakuntajaon kehittyminen kohti suurempia seurakuntia.

”Muutos johtuu väestörakenteen muutoksesta ja siitä, että pienet seurakunnat eivät selviä jokapäiväisestä toiminnastaan yksin. Kyse on sekä taloudesta että henkilöresurssien riittävyydestä.”

Hallinnon keskittämisellä suurempiin yksiköihin tavoitellaan työvoiman vapauttamista kirkolliseen perustyöhön.

Uspenskin_katedraalin_holvikatto
Kirkko on maalliselta olemukseltaan erehtyväisten ihmisten muodostama organisaatio. Kuva: Bernd Hildebrandt/Pixabay 

Lainsäädäntö syyniin

Toinen suuri uudistus on vireillä oleva kirkollisen lainsäädännön tarkistaminen. ”Olennaista esimerkiksi sen määrittely, mikä on hallintoa ja mikä on piispoille kuuluvaa kanonisen oikeuden käyttöä.”

Kolmas suuri uudistus on palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arviointi ja siihen liittyvät parantavat toimenpiteet. Hallinnon prosesseja arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, ja henkilökunnan täydennyskoulutukseen on panostettu.

”Näkyvimmät palvelukeskuksen toimintaan liittyvät uudistukset koskevat viestintää. Uusi, koko maan kattava yhteinen Aamun Koitto eli painettu ja digitaalinen ortodoksinen lehti aloittaa toimintansa. Tämä mahdollistaa kattavamman ja monimuotoisemman viestinnän.”

Kirkkomme vaikuttamisen lisääminen yhteiskunnassa on tärkeätä.

”Verkostoituminen ja yhteistyö ovat vuosi vuodelta tärkeämpiä, ja tähän on panostettava kaikilla tasoilla."

"Kirkon olisi otettava aktiivisemmin osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun eri foorumeilla. Meiltä odotetaan kannanottoja, ei hiljaisuutta."

"Tiedottamista, sekä sisäistä että ulkoista, on tehostettava, jotta huhut eivät pääse valloilleen. Tiedottamisen pitää olla proaktiivista, ennakoivaa, ei reaktiivista.”

Passiviset mukaan

Seurakuntatyön vaikuttavuutta voi lisätä keskustelevammalla toimintakulttuurilla.

”Kirkkomme passiivijäsenten aktivoiminen ja sitouttaminen kirkkoon vahvistaa kirkon asemaa. On löydettävä uusia tapoja aktivoida seurakuntalaisia, erityisesti työikäiset ja nuoret olisi hyvä ottaa mukaan kirkon toimintaan.”

Hallinnossa olisi kehittävä edelleen tavoitteellista työskentelyä ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia, yhtenäistä johtamiskulttuuria kaikilla tasoilla, prosessien selkeyttä ja avointa ja läpinäkyvää hallintokulttuuria.

”Hallinnossa on aina kehitettävää, se työ ei lopu koskaan.”

”Kirkko on Kristuksen ruumis ja toisaalta inhimillinen organisaatio."

"Kirkko inhimillisenä organisaationa ei ole sen kummempi kuin mikä tahansa muu organisaatio, se ei ole erehtymätön, emmekä voi olettaa sen olevan virheetön. ”

Voimavaramme on yhteisöllisyys.

”Pienellä kirkkokunnalla ei ole varaa eriseuraisuuteen. Yhteisö muodostuu jäsenistä ja jokainen jäsen pitää ottaa tasavertaisena mukaan kirkon työhön. Kyselyjen mukaan ratkaisevinta seurakuntaan kiinnittymisessä on se, että tulija tuntee olevansa tervetullut kirkon toimintaan.”

”Toivotamme piispoillemme, papistollemme, työntekijöillemme, vapaaehtoistyöntekijöillemme, luottamushenkilöillemme ja seurakuntalaisillemme Jumalan siunausta ja ohjausta rakentaa yhdessä kirkkomme tulevaisuutta.”

Artikkelia korjattu 17.3.2021 klo 14:21: viittaus ORTTES:iin muutettu: Työsopimuslaki: Työntekijän yleiset velvollisuudet 3. luku, 1. pykälä

Jutun pääkuvassa kirkollishallituksen jäsen, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.