Andriy Fert on väitellyt tohtoriksi historian alalta. Hän on yliopiston lehtorina Kiovan School of Economics -yliopistossa ja keskittynyt tutkimuksessaan Moskovan patriarkaatin alaiseen UOK:oon – kirkkoon, jonka kanoninen asema on nyt epävarma.
– Tästä kirkosta ei pidetä nyt Ukrainassa. Halusin selvittää, miten papit ja seurakuntalaiset selittävät itselleen sen, ettei yhteiskunta pidä heistä. Mitä he ovat valmiita muuttamaan kirkossaan vähentääkseen tätä julkista painetta, vai ovatko mitään?
Olosuhteet vaikeuttavat tutkimusta Kiovassa
Kiovassa ei saa läheskään aina nukuttua, Fert kertoo. Venäjän ohjusten aiheuttamat räjähdykset pitävät hereillä yöllä eikä todellisuutta pääse pakoon. Väsyneenä on vaikea ajatella ja kirjoittaa tehokkaasti.
Fert on iässä, jossa hänet voitaisiin lähettää eturintamaan. Ukraina haluaa kuitenkin pitää kiinni myös koulutuksesta, ja siksi vakituisessa tutkijan työnsä on mahdollista saada vapautus yhdeksi määräajaksi kerrallaan.
Dokumentit vapautuksesta eivät kuitenkaan saavu aina ajallaan. Ilman niitä ei voi matkustaa kaupungin ulkopuolelle. Joka puolella on tarkastuspisteitä. Haastattelumatkojen tekeminen voi olla sekä vaarallista että mahdotonta. Fert onkin joutunut tekemään useita haastatteluja internetin välityksellä.
Ortodoksisuuden tutkimuksen hankalaa Ukrainassa
Tutkimuksen tulosten julkaisu ei ole juuri helpompaa. Kun tutkija puhuu Ukrainassa UOK:sta, on kuulijoilla jo valmiina näkemys siitä, mikä on tutkimuksen ”oikea” lopputulos.
Kyse voi olla siitä, että tulokset ovat liian myötämielisiä UOK:a kohtaan. UOK halutaan nähdä ainoastaan Moskovan vallan välineenä. Toisaalta UOK:n jäsenille Fertin tutkimuksen tulokset eivät myöskään ole mieleisiä.
– Yritän siis välttää tutkimustulosteni jakamista Ukrainassa tutkijoiden kesken, Fert huokaa. Kyse ei ole Fertin mukaan sensuurista, mutta isoon kuvaan näyttää istuvan vain tietynlainen näkökulma. Arvostusta tutkimuksesta UOK:n maallikkojen ja pappien näkemyksistä ei siis kannata Ukrainassa odottaa miltään suunnalta.
Tutkimustulosten jakaminen ulkomaille ei sekään ole helppoa. Fert tarvitsee luvan poistua maasta. Joensuun vierailua varten Fertin työnantajan tuli taata Ukrainan valtiolle, että Fert täyttää kaikki ehdot – ja palaa takaisin Ukrainaan.
Miksi Ukrainan ortodoksinen kirkko ei jätä Moskovan patriarkaattia?
Virallisella tasolla UOK:n ja Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU) välit ovat kireät. UOK:n jäsenet eivät halua vaihtaa OKU:oon. Ekumeenisen patriarkaatin tukeman OKU:n koetaan olevan vihamielinen UOK:n jäseniä kohtaan.
Ruohonjuuritasolla suhteet näyttäytyvät usein kuitenkin paremmilta. Silti ongelmia on. Ukrainassa on astunut elokuussa voimaan laki, joka kieltää Venäjältä johdetun kirkon toiminnan maassa. Yhdeksän kuukauden arviointiaika on meneillään. Sen jälkeen Ukrainan viranomaiset voivat tehdä päätöksen, jokaisen UOK:n Venäjä-yhteyksistä epäillyn seurakunnan kohdalla niiden olemassaolosta. Kysymys siirtymisestä OKU:oon on siis ajankohtainen.
Jokaisessa seurakunnassa tilanne on omanlaisensa. Fert kertoo, että siirtymistä varten tarvitaan seurakunnan jäsenten äänestys. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kenellä on oikeus äänestää. Yhtäältä ei ole olemassa listoja kirkkoon kuuluvista, ja toisaalta kaikkia voidaan pitää nimellisesti ortodokseina. Käytännössä kuka vain voi äänestää.
– Myös kirkkorakennusten omistussuhteet vaikuttavat, Fert sanoo.
Jotkut seurakunnat omistavat tontin, jolla seurakunnan kirkko on, toiset ovat ainoastaan vuokranneet tontin. Moni paikallinen pappi haluaa pelastaa sekä kirkon että sinne kokoontuvan yhteisön, ja on siksi valmis pakon edessä vaihtamaan OKU:un.
Fertin mukaan seurakuntien siirrossa on harvoin kyse teologisista syistä. Suurin osa syistä on psykologisia. OKU:sta ei pidetä, mutta sen kirkollisuutta tai sakramenttien oikeellisuutta harvoin kyseenalaistetaan.
On toki niitäkin, jotka toistavat 2000-luvun alun propagandaa UOK:n sisällä ja väittävät OKU:ssa puhuttavan ainoastaan politiikasta ja omassa UOK:ssa Jumalasta. Saman UOK:n piirissä vuosikymmeniä viljellyn väitteen mukaan OKU:ssa kirkot olisivat tyhjillään ja huoltamattomia.
– ”Kuka tällaisten mielikuvien kirkkoon haluaisi siirtyä?” Fert lainaa haastateltavaansa.
On niitäkin seurakuntia ja henkilöitä, jotka ovat vaihtaneet UOK:sta OKU:oon helmikuun 2022 jälkeen. Fert kertoo kahdesta haastattelemastaan papista. Ensimmäinen halusi jatkaa työtään humanitaarisessa projektissa, kirkollisten piirien ulkopuolella.
Projektin yhteistyökumppanit kehottivat häntä harkitsemaan vaihtoa OKU:oon. Pappi teki päätöksen vaihtamisesta, mutta seurakunta ei seurannut perässä. Toisessa tapauksessa UOK:n seurakunnan pappi ei halunnut olla samassa kirkossa heidän kanssaan, jotka puolustivat sotaa. Tässä tapauksessa papin mukana vaihtoi kirkkoa vain muutama seurakuntalainen.
Ristiriitaisia asenteita
Fert kertoo, että hän itse ei ole uskonnollinen. Hän ei ole sidoksissa Ukrainan mihinkään kirkkoon tai uskonnolliseen ryhmään. Hän vetoaakin, että Ukraina, taistellessaan demokratian puolesta ja väittäessään suojelevansa maailmaa autoritaariselta Venäjältä, ei saa muuttua itse samanlaisiksi toimissaan kuin venäläiset.
Kaikki tekevät virheitä, ja niitä on työstettävä paremman tulevaisuuden puolesta. Tämä motivoi Fertiä haastattelemaan UOK:n seurakuntalaisia ja pappeja. Yksi Fertin haastattelemista papeista kertoi suostuneensa haastateltavaksi, koska näki tilaisuuden puhua ongelmista.
– Hän ei voi puhua omalle piispalle, joka voisi käyttää puheita propagandan välineenä. Eikä hän voi puhua Ukrainan valtion viranhaltijoillekaan, jotka eivät luota ’Moskovan alaisen’ kirkon pappiin, Fert kertoo.
Vaikka Fert on hyvin tietoinen UOK:n epäselvästä asemasta Moskovan alaisuudessa, hän on halunnut olla tutkimuksistaan raportoidessa uskollinen haastateltavien luottamukselle ja käyttää tästä kirkosta nimeä UOK, ei Moskovan kirkko. Haastateltavat ovat myös esittäneet erilaisia näkemyksiä: yhdelle UOK on Moskovan alainen, toiselle ei, kolmas ei osaa sanoa.
Suomen ortodoksinen kirkko ja Ukraina
Fert on Joensuun vierailun aikana tutustunut myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja käynyt esimerkiksi Valamon luostarissa siellä pidetyn kirkolliskokouksen aikaan. Näkeekö Fert yhtäläisyyksiä Suomen ortodoksisen kirkon ja Ukrainan ortodoksisuuden välillä? Fert vastaa myöntävästi.
Suomen ortodoksinen kirkko on siirtynyt vaiheittain pois Venäjän vaikutuksen alaisuudesta. Fert palaa Valamon-vierailuunsa ja luostarin pääkirkkoon. Kirkon seinillä on ikoneita, jotka munkit toivat vanhan Valamon saaresta mukanaan. Ylhäällä olevissa ikoneissa kieli on kirkkoslaavia, alempana suomi.
– On olemassa tasapaino sen välillä, mistä on tultu ja miten mennä eteenpäin, Fert miettii. Hän viittaa myös luostarin trapesan pieneen huoneeseen, jossa on kuvia nyt Ukrainassa kiistanalaisista tsaarista Nikolai II ja Aleksanteri Nevalaisesta.
– Ymmärrän, että Suomen ortodoksisen kirkon sisällä on ihmisiä, joilla on myönteinen asenne Venäjää kohtaan. Huone ei ole Valamon luostarissa kuitenkaan Venäjä-myönteisyyden takia. Huone osoittaa tervettä asennetta, miten tunnustaa monimutkainen menneisyys ja olla yrittämättä päästä siitä kokonaan eroon, Fert jatkaa pohtimista.
– Ukrainassa täytyy myös löytää tapa, jolla puhutaan monimutkaisista asioista: historiasta, kirkosta, perinteestä ja valtiosta, Fert päättää.
Lue lisää:
https://www.zois-berlin.de/publikationen/zois-report/war-and-religion-v…