Pääsiäinen, Herramme ylösnousemuksen juhla, on ennen muuta suuren ilon juhla. Kun Kristus tapaa mirhantuojanaiset näiden tehdessä lähtöä haudalta, tervehti hän ensimmäisenä naisia ilolla (vrt. Matt. 28:9 KR38). Kolme asiaa on aivan erityisen totta tästä pääsiäisilosta: se on persoonallista, se on kosmista ja se on eukaristista.
Pääsiäinen on persoonan iloa. Kuten pääsiäisen aamupalveluksen kanonissa lauletaan: ”Eilen Sinun kanssasi minut haudattiin, oi Kristus; tänään minut herätettiin kuolleista Sinun, Ylösnousseen, kanssa”. Meidän ei tule pitää Pelastajamme kuolemaa, hautaamista ja ylösnousemusta kolmantena päivänä vain kauan sitten sattuneena tapahtumana, vaan meidän tulee kokea ne tapahtuvaksi omassa elämässämme. Pääsiäisen tulee olla välitöntä ja persoonaan käyvää. Minut on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, minut on haudattu Kristuksen kanssa, ja Kristuksen kanssa minut nostetaan kuolleista. Kristuksen ylösnousemus on samaan aikaan oman uudistumiseni hetki, oman itseni uudelleenluominen. Autuaita ovat ne, jotka tuntevat tämän sydämessään pääsiäisyönä!
Pääsiäinen on kosmista iloa. Kristuksen ylösnousemuksen valkeuden säteet lävistävät koko luomakunnan. Meidän ihmisten kautta pääsiäisilo välittyy luontoon: eläimille, ilmaan, veteen, kaikkeen siihen elämään, joka keväisin heräilee. Tämäkin asia tulee lauletuksi samaisessa kanonissa:
”Taivaat oikein riemuitkoot, maa iloitkoon, ja koko maailma, näkyväinen sekä näkymätön, viettäköön juhlaa, sillä Kristus – iankaikkinen ilo – nousi ylös kuolleista.”
Ortodoksisella Venäjällä oli tapana, ja kenties yhä jossain paikoissa on, että maanviljelijät veivät palatessaan pääsiäiskirkosta pääsiäistulen talliin ja lauloivat ”Kristus nousi kuolleista” hevosille ja karjalle. Tässä ei ollut mitään sentimentaalista, vaan kyse oli yksinkertaisesti elävän totuuden seuraamisesta. Me ihmiset emme pelastu maailmasta, vaan maailman kanssa. Autuaita ovat ne, jotka astuvat pääsiäisyönä kirkastettuun maailmankaikkeuteen!
Pääsiäinen on myös eukaristista iloa. Herra ei vetäytynyt luotamme noustessaan taivaisiin, vaan jätti meille pyhän ehtoollisen pysyväksi yhteydeksi. Syömällä taivaallista leipää ja juomalla elämän maljasta meidät yhdistetään ylösnousseeseen Kristukseen Pyhän Hengen armosta. Kuten jälleen pääsiäiskanonissa lauletaan: ”Oi Sinä suuri pyhin Pääsiäiskaritsa, Kristus! Oi Viisaus, Jumalan Sana ja Voima! Suo meidän tulla täydellisemmin osallisiksi Sinusta valtakuntasi illattomana päivänä.” Pääsiäisen ilo juontuu suoraan ehtoollisen ilosta. Vastaanottamalla ehtoollisessa Kristuksen ruumiin ja veren saamme jo nyt osallistua taivaallisesta juhlapöydästä, jonka ääreen astumme aikanaan täydellisesti Jumalan valtakunnan ”illattomassa päivässä”.
Pääsiäinen on nimenomaan tuon illattoman päivän alku, tuon illan varma ja selkeä asettaminen. Autuaita ovat ne, jotka kokevat tulevan ajan läsnäolon osallistuessaan pääsiäisenä ehtoolliseen!
Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Pääkuva ylhäällä: Kristuksen Ylösnousemus -ikoni sijaitsee Panagia Faneromeni -pyhäkössä Vouliagmenissa Kreikassa. Kuva ja kuvankäsittely: Jyri Pitkänen. Kuvan rajaus verkkolehteen: Aamun Koiton toimitus
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa painetussa Aamun Koitossa 1/2025. Suurin osa painetun lehden jutuista tuodaan myös verkkolehden lukijoiden saataville.