Maailmalta

Serbian Porfirije nousi patriarkaksi kuoleman varjossa: korona vei edeltäjän, kaksi piispaa sekä pappeja, munkkeja ja nunnia

Neljäskymmeneskuudes Serbian patriarkka Porfirije aloittaa tehtävässään menetysten keskellä. Hän joutui itsekin koronakaranteeniin kuun alussa.
| Teksti: Isä Vladimir Sokratilin | Kuva: Serbian ortodoksinen kirkko
Serbian_patriarkka_Porfirije

Serbiassa jouduttiin järjestämään ortodoksisen kirkon päämiehen vaalit ja virkaanastujaiset keskellä Eurooppaa koettelevaa koronakriisiä. Tilanteeseen johtanutta tapahtumasarjaa voi kuvailla katastrofaaliseksi. Painajainen jatkuu yhä, sillä vasta valittu patriarkka Porfirije joutui kuun alussa karanteeniin oltuaan kontaktissa koronavirusta kantaneen papin kanssa.

”Teimme virheitä. Tunnustan, että olemme aliarvioineet koronaviruksen, emmekä ole tiedostaneet sen vaarallisuutta. Emme ymmärtäneet, mitä se tuo mukanaan – että kyseessä on tappajavirus, joka surmasi patriarkkamme”, Serbian patriarkan tehtävien hoitaja, Dabarun ja Bosnian metropoliitta Hrizostom (Jević) totesi uutistoimistolle kotiuduttuaan sairaalasta joulukuussa 2020.

Metropoliitta Hrizostom oli joutunut sairaalahoitoon covid-19:n vuoksi, eikä hän suinkaan ollut ainoa.

Tartunnat hautajaisista

Koronapandemia on ravistellut Serbian ortodoksista kirkkoa viime kuukausina perusteellisesti.

”Metropoliitta Amfilohije (Radović), Montenegron metropoliitta, kuoli covid-19:n aiheuttamaan keuhkokuumeeseen 30. lokakuuta viime vuonna, ja piispa Milutin (Knežević), Valjevon piispa, kuoli covid-19:n aiheuttamiin komplikaatioihin 30. maaliskuuta 2020. Lisäksi on menehtynyt kymmeniä pappeja, munkkia ja nunnia. Saattaa olla, että kaikki tapahtunut on hinta terveysviranomaisten määräämien rajoitusten laiminlyönnistä”, metropoliitta Hrizostom sanoi.

Serbian ortodoksinen kirkko oli jäänyt orvoksi vain 20 päivää ennen tätä lausuntoa, kun patriarkka Irinej (Gavrilović) kuoli tartuntatautiin 20. marraskuuta 2020 Belgradin sairaalassa.

Poisnukkunut patriarkka Irinej oli saanut tartunnan Montenegron metropoliitta Amfilohijen hautajaisissa. Metropoliitta Hrizostom puolestaan sairastui Serbian kirkon päämiehen hautajaisissa.

Näiden tapahtumien myötä Serbian kirkon piispat joutuivat viranomaiset ankaran kritiikin kohteeksi määrättyjen turvatoimien laiminlyönnin takia.

Piispat koolle kryptaan

Näin päädyttiin tilanteeseen, jolloin Serbiassa jouduttiin järjestämään ortodoksisen kirkon päämiehen vaalit ja virkaanastujaiset keskellä pahinta koronapandemiaa. Vanhan perinteen mukaan Serbiassa piispainkokous valitsee patriarkan suljetussa istunnossaan.

Serbian ortodoksisen kirkon ylimääräinen piispainkokous kokoontui Belgradin Pyhän Savvan katedraalin kryptassa torstaina 18. helmikuuta patriarkan vaalin toimittamista varten. Ohjesäännön mukaan piispainkokouksessa äänioikeutettuja ovat kaikki Serbian ortodoksisen kirkon 43 piispaa, neljä apulaispiispaa sekä autonomisen Ohridin arkkipiispakunnan neljä piispaa.

Piispainkokouksessa hiippakunnan piispalla voi olla poikkeuksellisesti kaksikin ääntä, mikäli hän hoitaa myös toisen hiippakunnan asioita. Piispankokouksen puheenjohtajana toimii vihkimysiältään Serbian ortodoksisen kirkon vanhin Sremski Karlovcin piispa Vasilije (Vadić).

Metropoliitta Siluan ei päässyt maahan

Pandemia aiheutti sekaannusta myös piispainkokouksen järjestelyissä.

Länsi-Euroopan piispa Luka (Kovačević), Vranjen piispa Pahomije (Gačić) ja Šabacin piispa Lavrentije (Trifunović) eivät päässeet mukaan valitsemaan uutta patriarkkaa sairastumisensa vuoksi. Australian ja Uuden Seelannin metropoliitta Siluan (Mrakić) ei voinut saapua liikkumisrajoitusten vuoksi Serbian rajojen ollessa kiinni.

Piispainkokouksen ensimmäisessä istunnossa suoritettiin ehdokasasettelu vaadittavan kelpoisuuden perusteella. Ehdokkaan on oltava hiippakunnan piispa, joka on toiminut piispana vähintään viiden vuoden ajan. Vaalit ovat salaiset.

Kolmesta eniten ääniä saaneesta piispasta muodostui joukko pääehdokkaita seuraavaksi patriarkaksi: Bačkan piispa Irinej (Bulović), Zagrebin ja Ljubljanan metropoliitta Porfirije (Perić) ja Banja Lukan piispa Jefrem (Milutinović).

Mielenkiintoinen seikka on, että yksi ehdokkaista, piispa Irinej, on ollut metropoliitta Porfirijen hengellinen ohjaaja. Piispa Irinej puolestaan oli kuuluisan teologin, hengellisen ohjaajan ja kilvoittelijan, pyhittäjä Justin Popovićin (k. 1979) opetuslapsi.

Serbian patriarkka valitaan ns. ”apostolisella arvalla” eli nostamalla ”sokkona” yksi kolmesta sinetöidystä kirjekuoresta, joissa on kunkin ehdokkaan nimi.

Näin valittiin esimerkiksi apostoli Mattias Juudaksen tilalle (Ap.t. 1:12-36) sekä uusmarttyyri Tihon Moskovan patriarkaksi vuonna 1918.

Kolmen pääehdokkaan nimet kirjoitettiin äänestyslippuihin, jotka asetettiin alttaripöydässä sijaitsevan evankeliumikirjan sivujen väliin sinetöidyissä kirjekuorissa. Myöhemmin iltapäivällä piispainkokouksen valitsema, hengellisestä elämästään tunnettu arkkimandriitta Matej (Ristanović) nosti yhden kirjekuoren ja toimitti sen piispainkokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja avasi kirjekuoren ja julisti valitun uuden patriarkan nimen: Porfirije.

Serbian_patriarkka_Porfirije
Metropoliitta Porfirije valittiin uudeksi Serbian patriarkaksi Pyhän Savvan katedraalisssa Belgradissa 18. helmikuuta 2021. Kuva: Serbian ortodoksinen kirkko

Patriarkalla ”pyhä ja raskas” risti

Serbiassa uuden patriarkan virkaanastuminen on kaksivaiheinen prosessi. Patriarkka Porfirijen virkaan nimittäminen toimitettiin perinteisesti Pyhien Ylienkelien katedraalissa Belgradissa.

Juhlapalvelukseen kokoontui runsaasti papistoa ja kirkkokansaa. Läsnäolollaan uutta patriarkkaa kunnioittivat Serbian presidentti Aleksandar Vučić, Bosnian Serbitasavallan edustaja Bosnia-Hertsegovinan presidenttikollegiossa Milorad Dodik, Serbitasavallan presidentti Željka Cvijanović sekä uskonnollisten yhteisöjen johtajat ja kutsuvieraat.

Juhlapuheessaan Hänen pyhyytensä patriarkka Porfirije totesi, että Herran sanat ”minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2.Kor. 12:9) kehottavat häntä itseään ”ottamaan heikoille hartioilleen pyhän ja raskaan patriarkan ristin”. Elämänsä tavoitteeksi hän määritteli ”seurata patriarkka Germanijen viisautta, kulkea patriarkka Pavlen jalanjäljissä sekä olla patriarkka Irinejin lapsi”.

Serbian ortodoksisen kirkon päämies pyysi kaikkia piispoja, pappeja ja uskovia tukemaan häntä esirukouksillaan.

Toinen virkaanastuminen toimitetaan myöhemmin Pyhien apostolien kirkossa historiallisessa Pećin luostarissa Kosovossa. Juhlaan odotetaan saapuvan muiden ortodoksikirkkojen johtajia. 

Paljon vartijaksi

Vaalin jälkeen Hänen pyhyytensä Konstantinopolin Uuden Rooman arkkipiispa ja Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tervehti uutta Serbian patriarkkaa, ja patriarkat keskustelivat myöhemmin puhelimitse. Tervehdyksessään Ekumeeninen patriarkka toivotti patriarkka Porfirijelle pitkää ja suotuisaa sekä Pyhän hengen uudistamaa patriarkkakautta.

Hänen Pyhyytensä Pecin arkkipiispa, Zagrebin ja Sremski Karlovcin metropoliitta ja Serbian patriarkka Porfirije, 59, on Serbian 46. patriarkka.

Serbian ortodoksinen kirkko on Balkanin suurin ortodoksinen kirkko, jonka vaikutuspiiriin kuuluu ortodokseja vähintään seitsemässä maassa.

Patriarkka Porfirije syntyi 22. heinäkuuta 1961 Bečejissä. Hän antoi munkkilupauksensa Visoki Decanin luostarissa ja valmistui Belgradin yliopiston ortodoksisen teologian tiedekunnasta vuonna 1986.

Vuonna 2014 piispa Porfirije valittiin Zagrebin ja Ljubljanan metropoliitaksi. Hiippakunta ulottuu Kroatiaan ja Sloveniaan, jotka ovat sekä Euroopan unionissa että NATO:ssa, mikä Serbiassa tietyissä poliittisissa piireissä nähdään haasteena, ellei rasitteena.

Uusi patriarkka astuu virkaan aikana, jolloin Serbian ortodoksisella kirkolla on ratkaisematta tärkeitä sisäisiä ongelmatilanteita. Monet hiippakunnat ovat vailla piispoja muun muassa epidemian aiheuttamien kuolemien vuoksi.

Lisäksi Serbian kirkon on suojeltava historiallisia ortodoksisia kohteita Kosovossa ja Metohijassa. Ratkaisua odottavat myös kirkollinen skisma Pohjois-Makedoniassa ja kyseenalaistettu kirkon omistusoikeus Montenegrossa.