Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) 11. yleiskokous alkaa Saksan Karlsruhessa, ja yksi osallistujista on Venäjän ortodoksisen kirkon delegaatio. Patriarkka Kirillin asetuttua tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa viime keväänä on noussut ääniä, jotka vaativat Venäjän jäsenyyden jäädyttämistä tai peruuttamista. Erityisen kriittisiä ovat monet länsimaiset kirkot, jotka rahoittavat KMN:n toimintaa.
Paikalle saapuu ensimmäistä kertaa sekä Ukrainan autokefaalisen kirkon edustus että toisen, Moskovasta sodan seurauksena irtautuneen ukrainalaisen kirkon edustus. Aamun Koiton saamien tietojen mukaan KMN:n yleiskokoukseen Karlsruheen saapunut Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ottaa pyynnöstään vastaan Ukrainan kahden kirkon edustajat. On mielenkiintoista nähdä, voidaanko Karlsruhen kokouksen tarjoamaa mahdollisuutta käyttää ortodoksisen ykseyden korjaamiseksi.
Venäjän kirkon valtuuskuntaa luonnehditaan tällä kertaa kaikkein poliittisimmaksi koko neuvostoajan jälkeen. Paikalle tulee myös Antiokian patriarkka Johannes, jonka noudattanee kotimaansa Syyrian ja Venäjän poliittisen kumppanuuden linjaa.
Karlsruhen kokouksen kiinnostavin keskustelu liittyy Venäjän kirkon asemaan ja yleensä kirkkojen kantaan Ukrainan sodasta. Venäjän ortodoksisella kirkolla on ollut näkyvä ja johtava osa KMN:ssa siitä asti, kun Neuvostovalta salli sen jäsenyyden vuonna 1961.
Suomen ortodoksisen kirkon delegaatioon kuuluvat varsinaisina edustajina (delegates) kirkkomusiikin opiskelija Annamari Moilanen ja TM Maria Mountraki sekä neuvonantajan (advisor) ominaisuudessa isä Teemu Toivonen. Lisäksi kirkkomusiikin tohtorikoulutettava Riikka Patrikainen toimii yleiskokoukseen liittyvässä nuorten teologien tapahtumassa (Global Ecumenical Theological Institute, GETI) ohjaajana. Rovasti Heikki Huttunen toimii Karlsruhessa kirkkomme viestinnän ja Aamun Koiton edustajana.
Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous pidetään Saksan Karlsruhessa 31.8.–8.9.2022, ja sen eri ohjelmiin osallistuu noin 4 500 kirkkojen, järjestöjen ja median edustajaa kaikkialta maailmasta.
Kirkkojen maailmanneuvoston sääntöjen mukaisesti yleiskokouksen virallisista edustajista 25 prosenttia on ortodokseja. Yleiskokouksen teemana on "Jumalan rakkaus ohjaa maailman sovintoon ja ykseyteen".
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatioon kuuluu neljä edustajaa, ja sitä johtaa arkkipiispa Tapio Luoma. Yhteensä suomalaisia on tapahtumassa 38 henkeä eri tehtävissä.
Ortodokseilla kriittinen tilanne
Kaikki ortodoksiset kirkot ovat pitkään olleet mukana Kirkkojen maailmanneuvostossa. 1990-luvun lopulla Bulgarian ja Georgian kirkot jättäytyivät pois omien fundamentalistiensa pelossa. Sama virtaus vaikuttaa muissakin kirkoissa, eikä ekumeenisen vuoropuhelun ja yhteistyön merkitystä aina nähdä. Ekumeeninen patriarkaatti edustaa nykyisin johdonmukaisinta ekumenialle myönteistä linjaa, samoin kuin useimmat länsimaiset ortodoksiset edustajat.
Ukraina on muodostunut koetinkiveksi ortodoksien keskinäiselle ykseydelle.
Ukrainan kirkon hajaannus on jatkunut 1990-luvun alusta. Sen ratkaisuksi Ekumeeninen patriarkaatti myönsi autokefalian vuonna 2018 muodostetulle yhdistyneelle kirkkokunnalle, mutta suurin osa Moskovan patriarkaattiin kuuluvasta kirkosta jäi sen ulkopuolelle. Moskova katkaisi ehtoollisyhteyden kirkkoihin, jotka tunnustivat autokefalian, ja perusti vuonna 2021 oman epäkanonisen rakenteensa Aleksandrian patriarkaatin alueelle Afrikkaan. KMN on lähes ainoa foorumi, jolla ortodoksit tässä tilanteessa kohtaavat.
Kirkkojen maailmanneuvosto on kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin, joka perustettiin Amsterdamissa vuonna 1948. Järjestöön kuuluu 352 jäsenkirkkoa yli 120 maasta. Suomessa jäseniä ovat ortodoksinen ja evankelis-luterilainen kirkko sekä maamme metodistit United Methodist Church -kirkon kautta. Järjestöön kuuluu ortodoksisia, anglikaanisia ja eri protestanttisia kirkkoja, myös joitakin helluntailaisia jäsenkirkkoja. Katolinen kirkko ei ole jäsen, mutta on mukana monessa KMN:n ohjelmassa. KMN:n pääsihteerinä toimii Romanian ortodoksista kirkkoa edustava teologian tohtori Ioan Sauca.
Karlsruhessa nyt pidettävä yleiskokous on KMN:n korkein päätöksentekoelin, ja se järjestetään noin seitsemän vuoden välein. Edellinen kokous pidettiin vuonna 2013 Etelä-Korean Busanissa. Euroopassa kokoonnuttiin viimeksi vuonna 1968, jolloin kokous järjestettiin Ruotsin Uppsalassa. Uppsalan kokouksesta muistetaan Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Paavalin johdolla historiallisessa tuomiokirkossa toimitettu liturgia.
Yleiskokousten välisenä aikana Kirkkojen maailmanneuvostoa johtaa keskuskomitea, jonka jäsenet valitsee yleiskokous. Suomen ortodoksisella kirkolla on edustus myös keskuskomiteassa. Tähän yleiskokoukseen päättyvällä toimikaudella Suomen ortodoksista kirkkoa on edustanut käytännöllisen teologian professori Pekka Metso.
Pääkuva ylhäällä: Venäjän ortodoksisen kirkon arkkimandriitta Filaret (Bulekov) tervehtimässä ekumeenisen patriarkaatin delegaatiota Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa Karlsruhessa.
Juttua muokattu 2.8. 2022 klo 20:09 vaihtamalla jutun pääkuva, kun WCC:n kuvapalveluun tuli saataville tuoreita kuvia Venäjän ortodoksisen kirkon edustajista. Aiempana jutun pääkuvana käytettiin kuvituskuvaa ortodoksiedustajista, ja kuvan ohessa mainittiin, että kyseessä oli kuvituskuva, ei Venäjän delegaatio.