Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli 21.4. pidetyssä istunnossaan asiaa, joka koskee vain äärimmäisen harvoja kirkon jäseniä, mutta heitä sitäkin henkilökohtaisemmin.
Hänen Pyhyytensä, Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on lähettänyt 3.10.2019 Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leolle kirjeen, jossa kerrotaan patriarkaatin Pyhän Synodin päätöksestä sallia tietyin ehdoin toinen avioliitto leskeksi jääneille ja syyttään avioeroon päätyneille papiston jäsenille.
Arkkipiispa Leo toi asian piispainkokouksen käsittelyyn ensimmäisen kerran 18.2.2020. Päätöksestä kertova kirje annettiin välittömästi käännettäväksi, mutta koska piispainkokous oli koronavuoden aikaan tavallista harvemmin koolla, asia ehti käsittelyyn vasta 21.4.2021.
Aiempi käytäntö koettu kohtuuttomaksi
Tähänastisen käytännön mukaan leskeksi jääneet ja eronneet papit ovat jatkaneet papillista palvelustaan tavalliseen tapaan puolisonsa kuoleman jälkeen. Mahdollinen uudelleen avioituminen on kuitenkin johtanut pappeuden menettämiseen kirkon kanonista päätösvaltaa käyttävän piispainkokouksen päätöksellä.
Pappeuden menettäminen ei ole kuitenkaan ollut aina lopullista, vaan piispainkokous on voinut myöhemmin palauttaa uuden avioliiton solmineen papin papiston jäseneksi. Pappeuden palauttaminen ei ole kuitenkaan ollut automaatio, vaan se on edellyttänyt aina tapauskohtaista harkintaa. Lisäksi pappeus on palautettu vasta useiden vuosien, jopa vuosikymmenten, kuluttua uuden avioliiton solmimisesta.
Pappeus on avioliiton tapaan sakramentti. Se on ensisijaisesti palvelutehtävä, jota ei voida tarkastella ensisijaisesti ansiotyönä. Kirkon toimissa työskenteleville papeille kyseessä on kuitenkin samalla myös ammatti, johon he ovat pätevöityneet suorittamalla toimien kelpoisuusvaatimuksissa selkeästi määritellyt opinnot. Nykyaikana on vaikeaa kuvitella toista työtä, josta ihminen joutuisi luopumaan vain siksi, että solmii leskeksi jäätyään uuden avioliiton.
Koko patriarkaatin tasolla kysymys sekä leskeytyneiden että avioeron kokeneiden papiston jäsenten uuden avioliiton mahdollisuudesta on koskenut tietysti paljon suurempaa joukkoa. Siksi Ekumeeninen patriarkaatti ryhtyi jo vuosia sitten toimiin etsiäkseen tilanteeseen kirkon tradition pohjalta hyväksyttäviä ratkaisuja.
Pyhä Synodi päättää
Piispainkokous on nyt linjannut, miten Pyhän Synodin päätös jalkautetaan Suomen ortodoksisessa kirkossa.
Mikäli papiston jäsen jää leskeksi ja haluaa solmia uuden avioliiton, hänen hiippakuntansa piispa kuulee häntä ja toimittaa kuulemisesta laaditun muistion yhdessä muiden asiakirjojen kanssa piispainkokouksen käsiteltäväksi. Jos piispainkokous näkee uuden avioliiton mahdolliseksi, se toimittaa kaikki tapaukseen liittyvät asiakirjat Ekumeenisen patriarkaatin Pyhälle Synodille, joka tekee asiassa päätöksen.
Kirkon käyttämän moitteettoman eron käsite saattaa tuntua vieraalta esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa, jossa avioerot ovat yleisiä ja monien taustalta löytyy vuosien hidas ”erilleen kasvaminen”, kuten asia usein muotoillaan. Kirkon traditiossa avioero on kuitenkin tulkittu jomman kumman puolison aiheuttamaksi. Silloin toinen puolisoista on tässä asiassa ”moitteeton”. Tällaisessakin tapauksessa avioero on tietysti kirkon ajattelussa hyvin kielteinen ja traaginen tapahtuma.
Mitään yleispäteviä sääntöjä ei asiassa voida laatia, vaan kuten patriarkan kirjeestä ja piispainkokouksen päätöksestä ilmenee, jokainen tilanne käsitellään yksittäistapauksena. Pyhän Synodin tekemät lopulliset päätökset eivät nekään ole sovellettavissa toisiin, muita papiston jäseniä koskeviin tilanteisiin.
Suomen ortodoksisen kirkon papistoon kuuluu alle 200 henkilöä. Piispainkokous käsittelee yksittäisiä papiston avioeroihin tai uusiin avioliittoihin liittyviä kanonisia päätöksiä lähes vuosittain. Uuden linjauksen ei odoteta kasvattavan tätä määrää merkittävästi.