Suomen ortodoksinen kirkko juhlii tänä vuonna ensimmäistä sataa vuottaan osana Konstantinopolin ekumeenista patriarkaattia. Kirkkomuseo RIISA:n juhlavuoden näyttely Lahja Konstantinopolista 1923 kertoo Suomen ortodoksisen kirkon historiasta sata vuotta sitten sekä tuo esille esineitä, jotka kuuluivat ihmisille, joiden ansiosta ortodoksisen kirkon asema yhteiskunnassa kehittyi ja vahvistui.
Yksi niistä on suomen kielen ja kirjallisuuden professori ja senaattori E.N. Setälälle (1864–1935) kuulunut onnittelualbumi.
Suomen ortodoksinen kirkko lahjoitti albumin Emil Nestor Setälälle hänen 60-vuotispäivänään 27.2.1924. Albumin luovuttivat Karjalan piispa Herman ja Pauli Tulehmo vieraillessaan Setälän maatilalla Järvenpäässä.
Albumin sisällä on kolmesivuinen käsin tekstattu onnitteluadressi ja liitteenä eri seurakuntiin kuuluneiden yli 600 onnittelijan nimikirjoitukset.
Albumin kannessa on viipurilaisen mestarin, Johan Viktor Aarnen tekemä hopealaatta. Sen yläosaan on kaiverrettu Suistamon Pyhän Nikolaoksen kirkko ympäröivine kylämaisemineen ja alaosaan Mantsinsaaren Työmpäisten rukoushuone "pakanuudenaikaisine uhrilehtoineen".
Hopealaatan keskellä on omistuskirjoitus: ”Professori Emil Nestor Setälälle, hänen täyttäessään 60 vuotta. Suomen Ortodoksisen Arkkipiispakunnan puolesta helmikuun 27 päivänä 1924”.
Vahva vaikuttaja kirkon elämän alkutaipaleella
Setälä oli hyvin kiinnostunut Kalevalasta ja tämän myötä karjalan kielestä sekä karjalaisesta kulttuurista. Tämä näkyi hänen tutkimuksissaan, kirjallisessa tuotannossa sekä siinä, että hän ajoi poliittisesti karjalalaisten ja Karjalan asemaa osana Suomea.
Setälä toimi kirkollis- ja opetusasiain senaattorina, kun Suistamoon perustettiin Suomen ensimmäinen alakouluseminaari. Tämä voi selittää Suistamon osalta albumin kannen kuvitusta, mutta täysin varmaa tietoa ei ole, miksi nimenomaan nämä maisemat oli valittu kannen kuviksi.
Setälä vaikutti laajasti Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Hänen moniin ansioihinsa voidaan lukea vuoden 1918 ”Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta” -asetuksen valmistelu.
Tämä asetus määritteli ortodoksisen kirkon yhteiskunnallisen aseman ja vakiinnutti kirkkokunnan aseman itsenäistyneessä Suomessa. Tämän lisäksi Setälä kuului lähetystöön, joka kesällä 1923 hankki Suomen ortodoksiselle kirkolle autonomian. Hänen aloitteestaan Sortavalassa perustettiin pappisseminaari vuonna 1918. Hallituksen edustajana Setälä neuvoi ja antoi lausuntoja vuosien 1919, 1922 ja 1923 kirkolliskokouksissa.