Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen ulkoasiain osasto järjesti perjantaina tiedotustilaisuuden, jossa Suomessa 14.–17.12. vierailleet Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani ja piispa Pavlo Shvarts (Saksalainen evankelis-luterilainen kirkko Ukrainassa) kertoivat kirkkojensa elämästä sodan keskellä.
Tilaisuus alkoi aplodein. 15. joulukuuta on Ukrainan autokefalisen ortodoksisen kirkon syntymäpäivä sekä metropoliitta Epifanin virkaanastujaispäivä.
Omassa puheenvuorossaan metropoliitta Epifani kiitti Suomen kirkkojen ja Euroopan kristittyjen antamasta tuesta ja rukouksista sekä puhui hyvin kärjekkäästi Venäjän valtion ja Moskovan patriarkaatin toiminnasta.
Sodassa kyse myös ortodoksisesta identiteetistä ja kirkollisesta olemassaolosta
Metropoliitta Epifani aloitti tilaisuuden puheella, jossa hän kuvasi Ukrainan ortodoksisen kirkon tilannetta Venäjän hyökkäyssodan keskellä.
– Olemme olleet sodassa Venäjän kanssa pian jo 10 vuoden ajan. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota on jatkunut 22 kuukauden ajan.
Hän viittasi Venäjään pahuuden imperiumina, joka yrittää sotkea maailman valheillaan. Esille nousivat myös Venäjälle kaapattujen lasten kohtalot.
– Venäjä pyrkii kieltämään ukrainalaisen identiteetin ja viemään meiltä oikeuden kirkolliseen itsenäisyyteen. Miehitetyillä alueilla tapahtuu pahoja uskonnonvapauden loukkauksia.
Seurakuntamme venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi Heikki Huttunen käytti tilaisuudessa puheenvuoron ja pyysi metropoliitta Epifania kertomaan tarkemmin Ukrainan ortodoksien tilanteesta ja Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon toiminnasta, sillä aiheesta uutisoidaan melko vähän Suomessa ja tästä liikkuu myös paljon disinformaatiota.
– On tosiasia, että ortodoksisuus Ukrainassa on jakautunutta. Noin 75% ukrainalaisita pitää itseään ortodokseina. Heistä kirkkoomme kuuluu 55%. Autonomiseen Moskovan ortodoksisen patriarkaatin alaiseen kirkkoon kuuluu noin neljäsosa maamme ortodokseista. Lukumääräisesti olemme siis suurin kirkko Ukrainassa. Lisäksi 10 % on heitä, jotka eivät ole vielä päättäneet kantaansa. Meidän kirkollamme on noin 9 000 seurakuntaa Ukrainassa. Moskovan patriarkaatilla 7 000 seurakuntaa, kertoi metropoliitta Epifani.
– Olemme aina painottaneet dialogin tärkeyttä suhteessa Moskovan patriarkaatin alaiseen kirkkoon. Mutta heidän suunnaltaan emme ole nähneet vastaantulemista. Näemme asian niin, että samoin kuin Putin haluaa Ukrainan antautuvan, myös Moskovan patriarkaatti haluaa kieltää olemassaolomme.
Jokapäiväinen rukous rauhan puolesta Ukrainassa
Ukrainan ortodoksisen kirkon johtajan puheessa korostui useaan otteeseen kiitollisuus maan saamasta tuesta sekä rukouksen merkitys.
– Olemme hyvin kiitollisia siitä, mitä Suomi on tehnyt ja tekee edelleen Ukrainan eteen. Taloudellisen tuen lisäksi me todella tarvitsemme rukouksia rauhan puolesta. Olemme kiitollisia kaikille rukoilijoille. Tunnemme rukoustenne voiman. Pyydän, että muistaisitte Ukrainaa joka päivä. Uskon, että jos kaikki kristityt todella rukoilisivat jatkuvasti rauhaa, niin se koittaisi.
Metropoliitta Epifani kertoi, että yhä useammat ihmiset ovat löytäneet tiensä kirkkoon sodan aikana. Sota lisää hengellistä etsintää ja saa miettimään elämän perusasioita. On monia esimerkkejä ihmisistä, jotka kokevat pelastuneensa kuin ihmeen kaupalla ja lähestyneet kirkkoa tällaisen kokemuksen jälkeen.
Piispa Pavlo Shvarts kertoi omassa puheenvuorossaan, kuinka myös pieni kirkko voi tehdä paljon. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin kirkollisen avustusjärjestön, Kirkon ulkomaanavun ja Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetyksen järjestö Filantropia ry:n toimintaa Ukrainassa.
Tilaisuuden päätteeksi metropoliitta Epifani myönsi Filantropian toiminnanjohtaja Riina Nguyenille Ukrainan ortodoksisen kirkon ansiomerkin.
Filantropian roolista ukrainalaisten hyväksi tehtävässä työssä voit lukea lisää täältä: https://ort.fi/uutishuone/2023-12-15/ukrainan-ortodoksisen-kirkon-ansiomerkki-filantropian-toiminnanjohtaja-riina