Suomen ortodoksisessa kirkossa on jälleen alettu jakaa ehtoollista yhdellä lusikalla 25. elokuuta alkaen. Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous teki asiassa yksimielisen päätöksen 24. elokuuta. Päätöksen mukaan ehtoollinen jaetaan vastedes perinteiseen tapaan yhteisellä lusikalla koko kirkossa, eli niin seurakunnissa kuin luostareissakin.
Piispainkokouksen linjaus on herättänyt kirkkokansan keskuudessa sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita: osa on hyvillään siitä, että palaamme normaaliin käytäntöön, ja osaa taas huolettaa viruksen mahdollinen tarttuminen samaa ehtoollislusikkaa käytettäessä.
Kirkkomme erilaisilla sosiaalisen median foorumeilla on luettavissa kannanottoja puolesta ja vastaan. Eräs kommentoija iloitsee, että menemme taas elämässä eteenpäin ”ilman pelkoa”, mutta toisenlaisiakin näkemyksiä löytyy.
– Minä ottaisin ehtoollisen vaikka vesipyssystä, eli minulle yhteinen ehtoollislusikka ei ole arvo sinänsä. Nyt en uskalla mennä itse ehtoolliselle enkä viedä lapsiakaan, eräs nimettömänä pysyttelevä kirkkomme jäsen huokaisee.
Nähtäväksi jää, millaisia ratkaisuja kirkkokansa tekee syksyn mittaan kirkossa käynnin ja ehtoolliselle osallistumisen osalta: ainakin sosiaalisessa mediassa jotkut uhkaavat jättäytyä jopa kokonaan pois jumalanpalveluksista ja osa pelkästään ehtoolliselta.
On herännyt myös kysymys siitä, josko olisi mahdollista järjestää jonkinlainen mukautettu käytäntö esimerkiksi siten, että niin haluaville ehtoollinen jaettaisiin kertakäyttölusikalla ja toisille perinteiseen tapaan yhteisellä lusikalla.
Jotkut tuovat esiin myös huolensa työterveyden ja -suojelun näkökulmasta: papistohan tyhjentää ehtoollisen päätteeksi ehtoollismaljan.
"Palaamme poikkeustilasta normaaliin"
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo suhtautuu kohuun rauhallisesti, jos kohta ymmärtää kirkkokansan erilaisia näkökantoja.
– Me palaamme nyt ehtoollisen jakamistavan osalta poikkeustilasta normaaliin tilaan, arkkipiispa sanoo.
– Muistuttaisin, että kun piispainkokous viimeksi joutui tekemään päätöksen puulusikoihin siirtymisestä, kuului paljonkin soraääniä. Nyt soraääniä kuuluu jälleen, kun olemme palaamassa alkuperäiseen käytäntöön, eli siihen, jota kaikki muut patriarkaatissamme noudattavat.
Pohtimisen arvoista lienee sekin, jakaako piispainkokouksen linjaus kirkkokansaa kenties kahteen leiriin: niihin, jotka käyvät ehtoollisella perinteiseen tapaan ja niihin, jotka joko eivät ”uskalla” käydä lainkaan tai toivoisivat ehtoollista jaettavan kertakäyttölusikalla.
Käytäntö, jossa ehtoollinen jaetaan poltettavilla kertakäyttölusikoilla syntyi piispainkokouksen yksimielisellä päätöksellä korona-ajan alussa 11. maaliskuuta 2020. Päätöksessä todettiin, että käytäntö on voimassa kaikissa seurakunnissa niin kauan, kunnes hiippakuntien piispat antavat ohjeet paluusta normaaliin käytäntöön.
Toisin sanoen kyseessä oli väliaikainen ja ortodoksisessa maailmassa poikkeuksellinen järjestely, jonka turvin ehtoollisen jakamista voitiin jatkaa myös koronapandemian vaikeimmissa vaiheissa. Ehtoolliselle pääsyn turvaaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä kyseessä on kirkon keskeinen pyhä sakramentti. Paitsi, että ehtoolliselle osallistuminen merkitsee osallisuutta Kristuksen ruumiista, se on myös osoitus kirkon jäsenyydestä.
Arkkipiispa Leo viittaa tietoihin, jotka on julkaistu Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla. Siellä siteerataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 27.7.2022 julkaisemaa tiedotetta, jonka mukaan Suomessa ollaan siirtymässä koronapandemiasta endemiaan. Endeemisessä tilanteessa tautia esiintyy vakiintuneesti alueen väestössä. THL toi esiin, että Suomessa käytettävät rokotteet estävät tehokkaasti vakavaa tautia ja kuolleisuutta.
Piispainkokouksen näkemyksen mukaan tartunnan voi nykytilanteessa saada lähes mistä tahansa, kuten esimerkiksi matkalla kirkkoon tai kirkkokahvipöydässä.
Lisäksi piispainkokous halusi varmistaa, ettei poikkeuksesta tule sääntö – ja ettei Suomen ortodoksinen kirkko eroaisi yleisortodoksisesta perinteestä.
Kuitenkin epäröijät tuovat esiin näkökannan, jonka mukaan kirkkokahveilla tai kirkossa on helppo suojautua tartunnalta fffp2-tason maskeilla, turvaväleillä, tehokkaalla ilmanvaihdolla ja noudattamalla hyvää yskimis-, aivastamis- ja niistämishygieniaa.
Piispainkokous on kirkossamme paljon vartijana, sillä se käsittelee ensisijaisesti kirkon hengellisiä asioita ja valvoo, että kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen päätökset ovat kirkon dogmien ja kanonien mukaisia.
Piispainkokouksen muodostavat kaikki Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntien piispat eli Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Oulun metropoliitta Elia sekä Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni. Lisäksi aiheesta käytyyn keskusteluun osallistui myös Haminan piispa Sergei.
Juttua muokattu 29.8.2022 klo 15:34 lisäämällä tekstiin linkki pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslaisen kannanottoon Facebookissa.