Kristuksen ylösnousemuksen juhla on elämän, itse asiassa ikuisen elämän juhla. Kristuksen ylösnousemus antaa merkityksen koko kristinuskolle ja siten myös uskon teoille. Kautta aikojen on ollut monia käsityksiä elämän synnystä. Eri puolilla maailmaa on pohdittu elämän ja kuoleman saloja hyödyntäen niitä vinkkejä, joita luomakunta on tarjonnut.
Muna on ylivoimaisesti yleisimpiä vertauksia sille, että elämä voittaa kuoleman. Elottomalta ja kylmältä vaikuttavasta munasta saa alkunsa uusi elämä. Kristuksen jälkeen pääsiäismunasta tuli ylösnousemususkon näkyvä todiste eri puolilla kristikuntaa. Perinteinen pääsiäisruoka onkin sekä pääsiäsriittien ja -leikkien tärkeä välikappale. Pääsiäismuna muistuttaa kristittyjä Kristuksen haudasta, joka oltuaan kuoleman paikka osoittautuikin ikuisen elämä lähteeksi.
Usein pääsiäismunia värjätään punaisiksi Kristuksen veren ja Hänen kuninkaallisen arvonsa merkiksi. Pääsiäsmunien koristeleminen on myös vanha, vakiintunut tapa eri puolilla kristillistä maailmaa. Kuitenkin kanan ja muiden lintujen munien värjääminen kevään tulon juhlimisen yhteydessä on tunnettu jo ennen Kristusta muun muassa Egyptissä, Persiassa, antiikin ajan Kreikassa ja Roomassa.
Elämää ja siunausta
Ortodoksikristityn värjätty tai koristeltu pääsiäismuna pyhitetään kirkossa toimitettavan siunaamisen kautta. Siksi se nautitaan hartaudella ennen muita pääsiäisen herkkuja. Käsitys pääsiäismunasta pyhänä ruokana löytyy monien ikivanhojen uskomusten ja pääsiäistapojen taustalta. Uskottiin muun muassa, että maahan haudattu pääsiäismuna takaa hyvän sadon. Rakennusten rakenteisiin piilotetun pääsiäismunan uskottiin suojelevan tulipalolta. Pääsiäismunia vietiin navettoihin siinä toivossa, että karja lisääntyy sen siunauksesta. Pääsiäismunalla myös leikittiin – olihan se hauskannäköinen kapine.
Suomen ortodoksien keskuudessa tunnetuimpia pääsiäisleikkejä on pääsiäismunakisa. Kisaan osallistuvat lyövät värjätyt, kirkossa siunatut pääsiäismunat yhteen ennen varsinaista pääsiäisateriaa. Leikin jännitys on siinä, ettei voi ennalta tietää, kumman osallistujan pääsiäismuna menee rikki. Rikkoutunut pääsiäismuna luovutetaan voittajalle kisasaaliina.
Leikin merkityksestä on useita tulkintoja, joiden juuret ovat kaukana esihistoriassa ja eri kansojen uskomuksissa. Kyseinen Suomeen Venäjän kautta tullut pääsiäistapa tunnettiin laajasti myös keskiaikaisessa Euroopassa. Pääsiäismunakisalla oli tärkeä rooli esimerkiksi Zagrebin pääsiäismarkkinoilla 1400-luvulla. Samoihin aikoihin tapa oli tunnettu myös Puolassa. Uudisasukkaiden mukana kisa levisi Euroopasta Amerikkaan asti.
Vertaus haudan sulkeneesta kivestä
Toinen suosittu pääsiäisleikki on munanvierittäminen, joka on tallentunut muun muassa pääsiäiskortteihin. Leikkiin osallistuvat päästävät pääsiäismunan vierimään korokkeen päältä joko vapaasti tai kourua pitkin. Kourun eteen nurmikolle tai lattialle laitetaan esimerkiksi leluja tai makeisia. Osallistuja saa voittopalkkiokseen sen, mihin hänen vierittämänsä pääsiäismuna osuu. Jos muna ei osu mihinkään, se jää muiden osallistujien kisasaaliksi.
Euroopassa tunnetaan muitakin muunnelmia vierittämisleikistä. Saksassa järjestetään kilpailu, jossa voittaja on se, joka vierittää munansa nopeimmin kepeistä tehdyn radan läpi. Tanskassa koristeltuja munia vieritetään ruohikkoista rinnettä pitkin, ja pisimmälle vierineen munan haltija palkitaan.
Leikkimielinen pääsiäismunakisa on siis Herran ylösnousemusjuhlaan liittyvä perinteinen ajanviete, johon sisältyy kristillinen sanoma: vierivä pääsiäismuna viittaa kiveen, joka oli vieritetty pois Herran haudan oviaukosta ylösnousemuksen päivänä.
Kananmuna muuttui punaiseksi
Ortodoksisessa perinteessä tunnetaan kristinuskon alkuvuosilta tarina, jonka mukaan Magdalan Maria tapasi keisari Tiberiuksen Roomassa. Tiberiuksen hallitsijakausi sijoittuu vuosille 14 – 37.
Perimätiedon mukaan Maria kertoi Tiberiukselle Kristuksen ylösnousemuksesta. Keisari tuhahti, että ylösnousemus on yhtä mahdollista kuin se, että Marian pitelemä kananmuna muuttuisi punaiseksi – ja kas, munankuori värjäytyi punaiseksi.
Magdalan Maria kuvataan ikoneissa toisinaan pitämässä kädessään punaista kananmunaa. Tämän tarinan vuoksi kananmunat värjätään yhä pääsiäisenä punaisiksi.
Pääkuva ylhäällä: Ukrainalaislapsia Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Helsingissä keväällä 2023.
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa painetussa Aamun Koitossa 2/2023. Ajattoman sisältönsä vuoksi se soveltuu luettavaksi pääsiäisen aikoihin.