Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen, joka asuu osan vuodesta Athosvuorella ja osan Suomessa yliopistotyönsä takia, siirtyi vuonna 2020 Ksenofontoksen luostarin igumeni Aleksioksen siunauksella asumaan tyhjilleen jääneeseen entiseen lapsuudenkotiinsa Kanta-Hämeen Janakkalaan. Kotitilan virallinen nimi on Vuorenjuuri, mutta hieman laajemman ympäristön nimi on Lintuvuori. Uusi asuinpaikka tarjoaa isä Damaskinokselle mahdollisuuden elää munkin arkea myös Suomessa oleskellessaan sekä ottaa rippi-isänä vastaan synnintunnustuksia niille soveltuvassa paikassa.
– Olin aluksi suoraan sanottuna skeptinen vanhukseni ajatukselle siirtyä Suomen päässä asumaan suureen taloon ja niinkin kauas yliopistosta – varsinkin, kun muutto pois Joensuusta toi mukanaan monia käytännön ongelmia. Mutta kuuliaisuudessa ja Jumalan johdatuksessa tehdyt asiat järjestyvät aina parhain päin, ja sainkin kaikki käytännön asiat aivan ihmeellisellä tavalla kuntoon, kertoo pappismunkki Damaskinos.
Aivan helppoa kaikki ei kuitenkaan ollut. Isä Damaskinos oli vuosina 2019–2020 tutkimusvapaalla yliopistolta, joten hän ei ollut lainkaan Suomessa muuttohanketta aloitellessaan. Varsinainen muutto Joensuusta piti järjestää keskellä pahinta pandemiakaaosta maaliskuussa 2020 – ja vieläpä niin, että isä Damaskinos itse oli samaan aikaan potilaana Thessalonikin koronasairaalassa.
Jumalan johdatuksesta isä Damaskinokselle järjestyi Lintuvuoreen myös oma pyhäkkö.
– Tapasin helmikuussa 2020 Washington DC:ssä järjestetyssä luostarikonferenssissa sattumalta Eija Pehun, jolle mainitsin siirtymisestäni Kanta-Hämeeseen. Hämäläisenä Eija innostui heti asiasta ja kertoi hänen mökkinaapurissaan sijaitsevasta käyttämättömäksi jääneestä tsasounasta. Pyysimme tsasounan siirtämiselle siunauksen vanhukseltani ja Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leolta, ja sen saatuamme Eija alkoi järjestellä siirtoa.
Ikonimaalari Aune Koppasen vuonna 1988 Orivedelle rakennuttama ja Ensio Suomisen suunnittelema tsasouna on alun perin vihitty pyhän arkkienkeli Mikaelin muistolle. Tsasounan vihki Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Johannes. Aune Koppasen kuoleman jälkeen tsasouna siirtyi tilan mukana seuraavan sukupolven haltuun.
Rakennuksen siirtämisessä oli omat haasteensa. Rakennus aiottiin ensin siirtää kokonaisena, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Lopulta pyhäkkö purettiin ja hirret tuotiin Lintuvuoreen, jossa tsasounalle oli valmistettu siunattu maapohja.
– Alimman, mädäntyneen hirsikehikon tilalle jouduttiin veistämään uudet hirret, mutta niin vain pääkehikko ja katon vesieristys saatiin valmiiksi jouluna 2020. Seuraavana kesänä tehtiin valmiiksi kuisti sekä koristelaudat ja risti ja tänä kesänä valmistui myös kellokatos.
Karjalaistyylinen tsasouna sai athoslaisen sydämen
Ulkoapäin katsottuna tsasouna noudattaa perinteistä karjalaista arkkitehtuuria, mutta sen sisätila on enemmänkin Athosvuoren perinteen mukainen. Kreikkalaiset kirkkotuolit eli stasidit on valmistettu Ilias Evangelidiksen työpajassa Kreikassa, ikonostaasi Ukrainassa ennen sodan alkamista, ikonit ovat Ksenofontoksen luostarin mestari-ikonimaalari, pappismunkki Luukaksen käsialaa ja muu kirkkokalusto Georgios Triantopouloksen työpajasta Thessalonikista. Kirkkokalustossa on myös kreikkalaista antiikkia.
Tsasouna vihittiin uudelleen 3. syyskuuta 2022. Pyhäkön vihki Haminan piispa Sergei Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon määräyksestä. Pappismunkki Damaskinoksen ja Athosvuoren Ksenofontoksen luostarin igumeni Aleksioksen toiveesta tsasounan uusi muisto on kaikkien Athosvuoren pyhien juhla, jota Lintuvuoressa juhlitaan jokaisen heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina läpi yön kestävän kokoöisen palveluksen merkeissä.
Vihkimisjuhlaan saapui suuri joukko vieraita läheltä ja kaukaa. Tunnelma oli riemukas, ja lapsiakin oli paikalla paljon.
– Lintuvuori on ensisijaisesti oma asuin- ja kilvoituspaikkani ja tukikohtani Suomessa ja tsasouna päivittäinen rukouspaikkani. Silti oma toiveeni ja vanhukseni määräys alusta asti on ollut myös tarjota muillekin paikka, josta he voivat hakea hengellistä virvoitusta ja ohjausta, osallistua jumalanpalveluksiin ja tulla synnintunnustukselle. Yritän siis täällä välittää muille edes vähäisissä määrin sitä hengellistä kokemusta, jota olen Athosvuorella saanut ja edelleen saan siellä oleskellessani, kertoo isä Damaskinos.
Toiminta laajenee tukiyhdistyksen kautta
Tsasouna on vetänyt ihmisiä puoleensa alusta asti. Vilkastunut toiminta on tarkoittanut myös työmäärän lisääntymistä. Isä Damaskinos ei ole kuitenkaan työn äärellä yksin.
– Lintuvuorella on pieni joukko aktiivikävijöitä, ja tänä vuonna päätimme heidän kanssaan perustaa tsasounalle tukiyhdistyksen, Lintuvuori ry:n, joka tukee tsasounan toimintaa ja järjestää esimerkiksi kirkkokahvituksia. Aiomme julkaista lähitulevaisuudessa myös hengellistä opetusta Athosvuorelta – ensimmäisenä edesmenneen Simonopetran luostarin igumeni Emilianoksen syvällisiä opetuksia jumalanpalveluselämästä, isä Damaskinos kuvailee.
Lintuvuori on Janakkalan ensimmäinen ortodoksinen pyhäkkö, ja siksi se on herättänyt paikallisesti paljon positiivista huomiota.
Isä Damaskinos on monille seudun asukkaille tuttu jo pikkulapsesta, ja siksi kynnys tulla tutustumaan uuteen tsasounaan on monella tavallista matalampi. Heinä–elokuussa isä Damaskinos järjesti tsasounalla muutamana päivänä pop up -kahvilan, jonne saapui yli 250 vierasta, suurin osa janakkalalaisia tai hämeenlinnalaisia.
– Osa pop up -kahvilassa käyneistä ovat jo löytäneet tiensä Lintuvuoren jumalanpalveluksiin, mikä ilahduttaa minua erityisen paljon. Lintuvuoressa saa ylipäätään tulla rohkeasti käymään yksin tai porukalla, niin jumalanpalveluksiin kuin jumalanpalvelusten ulkopuolellakin. Tänne voi tulla tutustumaan tsasounaan ja sen upeisiin ikoneihin, keskustelemaan hengellisistä kysymyksistä tai vain ihailemaan rauhallista metsämaisemaa. Yhteydenotto etukäteen on kuitenkin tarpeen, koska en ole aina paikalla, ja talvikaudella tsasounan jumalanpalveluksiin mahtuu vain rajoitettu määrä ihmisiä. Toisinaan järjestämme myös talkoopäiviä, joihin kaikki ovat tervetulleita mukaan.
– Kaikki, jotka haluavat tukea tsasounamme toimintaa tai tulevia julkaisujamme, ovat tietysti tervetulleita myös Lintuvuori ry:n jäseniksi, isä Damaskinos rohkaisee.
Lisätietoja Lintuvuoren toiminnasta saa kotisivulta. Vierailuihin ja jumalanpalveluksiin ilmoittaudutaan suoraan isä Damaskinokselle sähköpostitse osoitteeseen pappismunkki.damaskinos@ort.fi.
Pääkuva ylhäällä: Juhlatunnelmissa. Pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslaisen kotitsasounan uudelleenvihkimisen toimitti Haminan piispa Sergei (oik.).