”Ylösnousemisen päivä! Ihmiset kirkastukaamme! Nyt on pääsiäinen! Herran pääsiäinen! Sillä Kristus meidän Jumalamme saattoi kuolemasta elämään ja maasta taivaaseen meidät, jotka voittovirttä veisaamme.” (Pääsiäiskanonin 1. veisu)
Jälleen kerran olemme saaneet tehdä pitkän paastomatkan kohti Kristuksen ylösnousemusjuhlaa, riemujen riemua ja juhlien juhlaa! Tämän vuoden suuri paasto ja pääsiäinen jäävät varmasti meidän mieliimme erityisesti meitä kaikkia koskettaneen Ukrainan sodan vuoksi. Kaikki pimeys, pahuus ja sodan ahdistavat kauhut ovat tulleet meitä lähelle. Päivittäinen uutisvirta mitä järkyttävimmistä loukkauksista ihmisyyttä kohtaan ei ole jättänyt ketään tunteettomaksi.
Tämä pahuuden voimien hyökkäys on tuonut esille myös hyvyyden voimat. Pyrkimys ihmisten auttamiseksi, lähimmäisen rakkaus ja halu seisoa totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolella ovat olleet ennennäkemätöntä meidän ajassamme. Suomen kansa yhdessä lähes koko Euroopan kanssa kokee suurta yhteenkuuluvuutta taistellessaan nyt pimeyden voimia vastaan. Tässä koettelemuksessa näkyy myös ihmistä kirkastava hyvyyden voima. Lopulta aina hyvä voittaa pahan ja jumalallinen oikeus tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.
Tänäkin pyhänä pääsiäisenä kuolleista ylösnoussut Kristus on meidän toivomme, ilomme ja valomme. Kristus itse sai kokea meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden pilkan, lyömiset, ristiinnaulitsemisen ja kuoleman. Hän on antanut omalla ylösnousemisellaan ja kuolemasta ylösnousemisensa jälkeen ilmestymisillään opetuslapsilleen, meille uskon tulevaan iankaikkiseen elämään.