Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko Hämeenlinnassa
Ajassa

Hämeenlinnan remontoitu kirkko vihitään uudelleen, ja samalla pyhäkön nimi vaihtuu rakastetun ikonin mukaan

Kirkkoa on korjattu 1,4 miljoonalla eurolla, ja pyhäkön katolla kiiltelevät Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullatut ristit ja kupoli.
25.08.2021 - 12:13 | Teksti: Maria Hattunen | Kuva: Leena Lomu, Henna Hietainen, Wikimedia Commons

Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvassa Hämeenlinnassa vietetään tulevana viikonloppuna suurta juhlaa, kun Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo vihkii kertaalleen jo purkusuunnitelmienkin kohteeksi joutuneen kirkon uudelleen käyttöön. 

Uudelleenvihkimisen yhteydessä Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko saa myös uuden nimen, sillä sen nimikkopyhä muuttuu. Aiemmin Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Johannes Krysostomoksen kirkkona tunnetusta pyhäköstä tulee Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko.

1,4 miljoonalla eurolla perusteellisesti korjattu kirkko on uudistunut sekä sisältä että ulkoa. Pyhäkön katolla kiiltelevät nyt Suomen ensimmäiset Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullatut ristit ja kaunis kupoli.

Kirkon uudelleenvihkiminen on verrattain harvinainen palvelus, sillä se toimitetaan vain kirkon vaurioiduttua tai suurten remonttien tai laajennusten jälkeen. Viimeksi näin toimittiin Mikkelissä 8.11.2020, kun Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni vihki tulipalossa vaurioituneen Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkon korjaustöiden jälkeen uudelleen. Seuraavan kerran kirkon uudelleenvihkimistä päästään todistamaan Torniossa, jossa Oulun metropoliitta Elia vihkii uuden maalipinnan saaneen Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkon uudelleen käyttöön 12.9.2021.

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo vihkii Hämeenlinnan pyhäkön uudelleen käyttöön lauantaina 28.elokuuta. Kuva: Suomen ortodoksinen kirkko

Mitä kirkon vihkimisessä tapahtuu?

Kirkon juhla alkaa jo perjantaina 27.8., jolloin kirkossa toimitetaan vigilia, jossa lauletaan veisuja sen juhlapäivän kunniaksi, jonka muistolle kirkko pyhitetään. Vigilia alkaa kello 17, ja se toimitetaan kirkkosalissa niin, että papisto ei mene alttariin. Vigilian jälkeen on tarjolla iltatee.

Varsinainen kirkon vihkiminen toimitetaan lauantaina ennen liturgian alkua. Palvelus alkaa tasan kello 9 kirkossa, missä kirkkokansa seisoo sytyttämättömät kynttilät kädessä. Reliikkien edessä luettujen rukousten jälkeen ryhmittäydytään ristisaattoon. Vanhin pappi jää saaton ajaksi kirkkoon ja sulkee kirkon ovet.

Ristisaatossa kannetaan kirkon oma reliikkilipas kirkon ympäri. Papisto voi saaton aikana vihmoa kirkon ulkoseinät pyhitetyllä vedellä ja voidella niitä mirhalla. Saaton saavuttua kirkon etuovelle piispa laskee reliikkidiskoksen oven eteen asetetulle pöydälle ja suitsuttaa reliikkejä ja kirkkokansaa. Sen jälkeen seuraa prokimeni, epistola ja evankeliumi, jonka jälkeen piispa lukee kaksi rukousta.

Sen jälkeen piispa koputtaa kirkon ovelle ja lausuu: ”Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian Kuninkaan käydä sisälle”. Vanhin pappi vastaa kirkon sisältä: ”Kuka on se kunnian Kuningas?” Piispa vastaa: ”Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra Sebaot.”

Tämän jälkeen piispa ottaa reliikkidiskoksen ja tekee sillä ristinmerkin ovien edessä, jolloin ovet avataan, ja piispa vie diskoksen alttaripöydälle muiden seuratessa sisälle. Piispa ottaa tulen suitsutusastiasta, sytyttää kynttilän ja menee solealle antamaan kirkkokansalle tulen tuohuksiin.

Reliikki asetetaan paikalleen alttaripöytään. Alttaripöydän pinta pestään, voidellaan mirhaöljyllä ja peitetään ensin liinalla ja sitten suojapeitteellä. Tämän jälkeen piispa siunaa mirhaöljyllä kirkkotilan voidellen sillä ristinmerkit pyhäkön oville ja ikkunoille.

Vihkimispalveluksen lopuksi luetaan vielä useita rukouksia ja lauletaan temppelin tropari. Seuraa loppusiunaus, jonka jälkeen aloitetaan liturgian toimittaminen.

Liturgian jälkeen kirkon pihalla tarjoillaan kirkkokahvit, ja kirkossa alkaa avointen ovien tilaisuus, joka tarjoaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua pyhäkköön.

Hämeenlinnalaisten superviikonloppu jatkuu jo samana iltana kello 17, kun arkkipiispa Leo toimittaa ehtoopalveluksen Ahvenistolla sijaitsevassa Pyhän Johannes Kastajan mestauksen muistolle pyhitetyssä kirkossa. Sunnuntaina 29.8. kello 9.30 pyhäkössä alkaa piispallinen liturgia ja vedenpyhitys.

Kyyrölän kirkko ajalta ennen toista maailmansotaa Karjalassa
Sotien jälkeen kyyröläläisiä sijoitettiin paljon Hämeenlinnan seudulle. Kyyröläläisten oma kotipyhäkkö Karjalassa tuhoutui sodassa. Kuva: Wikimedia Commons

Uudella nimellä tausta Kyyrölän seurakunnassa

Hämeenilinnan pyhäkön uusi nimi, Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko, juontaa juurensa luovutettuun Karjalaan, Viipurin lääniin kuuluneeseen Kyyrölään.

Kyyrölän ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1725, ja jo samana vuonna valmistui seurakunnan ensimmäinen puukirkko, joka paloi vuonna 1788. Toinen puukirkko valmistui vuonna 1803, mutta sekin paloi vuonna 1894. 1898 vihittiin käyttöön seurakunnan kolmas, tiilestä rakennettu Kristuksen temppeliintuomisen kirkko, josta tuli yksi Suomen suurimmista ortodoksisista pyhäköistä. Kirkkosali oli suunniteltu 1 200 hengelle.

Tihvinän Jumalanäidin ikoni Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmista
Kuvassa oleva Tihvinän Jumalanäidin ikoni on Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmista. Kuva: Henna Hietainen

Kyyrölän hovin lahjoitusmaan omistaja, valtioneuvos Ivan I. Bogajevski lahjoitti Kyyrölän vastavalmistuneeseen pyhäkköön alttari-ikoniksi Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kopion. 

– Samalla hän pyysi paikallista papistoa toimittamaan vuosittain ikonin muistopäivänä kirkossa erityisen rukoushetken, johon kaikki alueen asukkaat kutsuttaisiin osallistumaan, kertoo Kyyrölästä neljävuotiaana evakkomatkalle lähtenyt Kyyrölä-kerhon puheenjohtaja, Antonina Sosunov-Perälä

Bogajevskin kuoleman jälkeen kyyröläläiset jatkoivat tätä perinnettä.

Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin juhlasta, Tihvinskajasta, kehittyi ajan oloon Kyyrölän kesäpraasniekka, jota kokoonnuttiin viettämään suurin joukoin. 

– Vuonna 1910 Kyyrölään perustettiin vapaapalokunta, ja palomiehet ottivat Jumalanäidin suojeluspyhäkseen. Tihvinskaja ja palokunnan vuosijuhlapäivä yhdistettiin koko päivän kestäväksi kyläjuhlaksi, johon myös muualle muuttaneet kyyröläläiset pyrkivät mahdollisuuksien mukaan saapumaan.  Aamulla vietettiin ensin kirkollista praasniekkaa ja illalla palokunnan juhlaa, kertoo Sosunov-Perälä.

Sota tuhosi Kyyrölän kirkon

Kyyrölän kirkko tuhoutui sodassa täysin. Kylästä lähdettiin kiireellä 1.12.1939, ja valtaosa kirkon esineistöstä jäi paikoilleen.

Vuoden 1956 inventaarion mukaan kirkosta saatiin mukaan 29 ikonia – niiden joukossa myös Jumalanäidin Tihvinäläinen ikoni. Talteen saatiin myös Kiovan luolaluostarin perustajan pyhittäjä Antonin ikoni, jonka Kyyrölän seurakuntalaiset antoivat lahjaksi kirkon vihkineelle Pietarin metropoliitta Antonille. Metropoliitta lahjoitti ikonin Kyyrölän kirkolle. Nykyisin ikoni kuuluu Ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin.

– Tihvinskaja-juhla kokosi meidät kyyröläläiset yhteen myös evakkoaikana Punkalaitumella, muistelee Sosunov-Perälä.

Kyyrölän kirkon rauniot Karjalassa sodan jälkeen
Kyyrölän kirkosta jäivät vain rauniot jäljelle. Kuva: Wikimedia Commons

Sotien jälkeen kyyröläläisiä sijoitettiin paljon Hämeenlinnan seudulle. Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan perinteitä on vaalittu nykyisin Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvassa Hämeenlinnassa 1940-luvun lopusta aina näihin päiviin asti.

– Tihvinskaja-juhla kokosi vielä pari vuotta sitten toistasataa ihmistä yhteen, mutta kyllä se on valitettavasti jäänyt nuoremmalle väelle vähän vieraaksi. Kyyrölä-kerho on järjestänyt juhlaa vuodesta 1996 saakka, mutta nyt kun meidän voimamme vähenevät, niin on suuri kysymysmerkki, miten juhlan käy jatkossa.

Juhlan historiassa kääntyy nyt joka tapauksessa uusi lehti. Viime kesään saakka Tihvinskajaa on vietetty vanhan ajanlaskun mukaisena ikonin juhlapäivänä, 9. heinäkuuta, mutta ensi kesästä lähtien pyhäkön praasniekkaa vietetään Suomen ortodoksisen kirkon muutenkin noudattaman kalenterin mukaisena päivänä, 26. kesäkuuta.

– On hienoa, että kyyröläläisille tärkeä yhteys Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin juhlaan tulee nyt näkyväksi uudella tavalla, kun kyse on pyhäkön praasniekasta. Toivon kovasti, että nuoremmat ottavat nyt vetovastuun juhlan järjestämisestä.

Näin varmasti tapahtuukin. Perinteisesti Tihvinskaja-juhlaan on liittynyt myös aattona toimitettu muistopalvelus Kyyrölän palokuntalaisille ja Hämeenlinnassa kirkkoa onkin joskus kutsuttu leikkimielisesti Kyyrölän paloasemaksi. Tulevaisuus näyttää, millaisia muotoja Tihvinskaja saa jatkossa. Paikallisella ortodoksiyhteisöllä on nyt hieno tilaisuus ottaa edellisten sukupolvien perintö vaalittavaksi.

– Kyyrölä-kerholle on kertynyt jonkin verran rahaa ja me olemme valmiita kustantamaan kirkon torniin Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin mosaiikkityönä, jos hanke saa siunauksen. Mikäli rahaa jää, sijoittaisimme ne mielellämme seurakunnan yhteiseen Tihvinän luostariin suuntautuvaan pyhiinvaellusmatkaan.

Lue lisää Jumalanäidin Tihvinäläisestä ikonista: https://www.ort.fi/uutishuone/2018-06-21/jumalanaidin-tihvinalaisen-iko…

Yleisradion uutinen kirkon uudesta kupolista ja risteistä: https://yle.fi/uutiset/3-12046744

Pääkuva ylhäällä: Hämeenlinnan pyhäkön nimi on jatkossa Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko. Kuva: Leena Lomu