Aamun Koitto tavoitti maanantaina 20. heinäkuuta Tampereen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran, rovasti Aleksej Sjöbergin Pietarsaaresta kesken praasniekkajuhlien.
Hänen mielessään on päällimmäisenä toive, että seurakunnan pääpyhäkkö saataisiin käyttöön jo ensi viikonlopun jumalanpalveluksiin.
– Nyt sinne ei saa kytkeä sähköjä päälle ennen kuin sähköammattilaiset ovat tutkineet vauriot. Sitä ennen emme tiedä, mitä kaikkea on mennyt rikki. Jos on pientäkään vaaraa tai epävarmuutta, emme voi avata sitä. Turvallisuus on ensisijaista.

Kun vaurioiden laajuus selviää, sähköjärjestelmät pyritään korjaamaan mahdollisimman pian, toivottavasti jo tällä viikolla.
Sjöberg sanoo, että onni onnettomuudessa oli, että kirkonkellotornin kupoli ei ole vesikatto. Tästä syystä sen korjaaminen ei ole kiireellistä päivässä tai kahdessa. Seurakunnan kiinteistölautakunta kokoontuu arvioimaan tilannetta torstaina.
– Kun saamme tarkat arviot vaurioista, on pohdittava, onko siellä tornissa muuta, mitä on tarve korjata samalla. Se on melko hankalasti saavutettava kohde, joten on parasta tehdä kaikki yhdellä kertaa, sanoo Sjöberg.

Risti irrotettiin turvallisuussyistä
Pelastuslaitos irrotti turvallisuussyistä tornista ristin sammutustöiden aikana, jotta ei ollut riskiä, että se olisi tippunut hallitsemattomasti maahan. Ristiä säilytettiin ensin kirkon eteisessä, mutta maanantaina se siirrettiin muualle odottamaan kupolin remonttia.
Julkisuudessa olleet arvelut ukkosenjohdattimien huonokuntoisuudesta kirkkoherra Sjöberg tyrmää täysin.
– Se ei pidä paikkaansa. Ukkosenjohdattimet tarkastettiin viime vuonna, ja ne olivat hyvässä kunnossa. Salama oli vain niin voimakas, että se sai silti hieman tuhoa aikaan.

”Koko luomakunta on Jumalan merkki”
Kirkko on vakuutettu, ja myös vakuutusyhtiö on aloittanut vaurioiden selvittämisen. Se sai pelastuslaitokselta raportin pelastustoimien ajalta, ja on pyytänyt pelastuslaitokselta lisäselvityksiä.
Kirkkoherra Aleksej Sjöberg kertoo, että seurakunnalla on jonkin verran säästöjä, mutta on myös suunniteltu Vaasan kirkon remonttia lähiaikoina. Pääpyhäkön kellotornin kupoli korjataan kuitenkin mahdollisimman pian.
Tampereen ortodoksinen seurakunta on ollut paljon esillä julkisuudessa salamaniskun jälkeen. Isä Aleksej kertoo saaneensa kyselyitä, oliko salama Jumalan merkki.
– Olen vastannut, että koko luomakunta on Jumalan merkki. Salama on luonnonilmiö, se ei ole yliluonnollinen. Yhtä luonnollinen ilmiö on ihmisen järki, ja yritämme sitä nyt käyttää tämän asian hoitamiseksi, isä Aleksej sanoo.
”Vettä tuli kuin Nooan aikoina”
Kirjaimellisesti myrskyn silmässä on ollut myös Tampereen pääpyhäkön vahtimestari Mika Kangasaho. Päästessään sunnuntaiaamuna kotiin hän oli valvonut yhtäjaksoisesti 26 tuntia. Yö oli kulunut kirkossa palon jälkivartioinnissa pelastuslaitoksen lähdettyä.
Kangasaho apuvoimineen sai sunnuntaina siirrettyä pelastuslaitoksen purkamat kupolin puu- ja metalliosat pihalta väliaikaisesti kirkon kryptaan. Niistä lähtee yhä niin pistävä savun haju, että se aiheuttaa päänsärkyä, hän kertoo.
– Kupolin kärkiosaa jouduttiin jonkin verran purkamaan, mutta ei valtavaa määrää. Risti on ollut väliaikaisesti kirkon eteisessä, mutta siirsimme sen maanantaina muualle.
Risti painaa 80 kiloa
Risti näyttää Kangasahon mukaan maallikon silmiin olevan ihan kunnossa. Se painaa 80 kiloa, ja hän kertoo huhuilleensa somessa, että ”ristinkantajia tarvitaan”. Apuvoimat olivatkin jo puhelumme aikana maanantaina tulossa.
– Se oli terävä ja kova pamaus. Ensimmäinen ajatukseni oli, että salama iski johonkin meidän tontille. Kattokruunut alkoivat välkkyä, ja ajattelin, että nyt on kruunut hajonneet, hän kertaa tapahtumia.
Vihki- ja kastetoimituksen päätyttyä ja vieraiden poistuttua kirkosta Kangasaho alkoi selvittää mahdollisia vaurioita tarkemmin. Hän kiipesi myös torniin kellotasanteelle, mutta mitään tulipaloon viittaavaa hän ei havainnut.
Tornissa ja kirkon eteisessä hän oli haistavinaan vienoa sähköpalon hajua, mutta arveli sen johtuvan jälkihajusta, joka syntyi kärähtäneistä ja sammuneista kirkkosalin kruunujen lampuista. Varsinaista savua ei näkynyt eikä liekkejä missään.
Alttarissa kattokruunu oli sammunut ja keskuskruunusta oli lamppuja pimeänä. Vesivaurioita ei kirkkoon sisälle tullut, sillä vettä ei sinne valunut lainkaan.
– Vettä tuli taivaaltakin kuin Nooan aikoina, mutta palokunta totesi, että sade on meidän puolella. He tekivät loistavaa työtä.
Palo havaittiin vasta parin tunnin päästä, kun Kangasaho ehti tyhjentämään kasteallasta ja oli viemässä vesiä ulos. Kadulla olleet nuoret kiinnittivät hänen huomionsa tornista tulevaan savuun.
Tunnelma kirkossa oli rauhallinen
Salaman iskiessä lauantaina Tampereen Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkon kellotorniin, kirkossa oli menossa kaste- ja vihkitoimitus. Pappina oli seurakunnan avustavaan papistoon kuuluva rovasti Heikki Honkamäki. Tilanteesta on viestimissä levinnyt myös video.
– Kyllähän me kaikki sitä säikähdimme. Minun lähistölleni putosi katosta pienikokoinen pistorasian muovikansi, mutta kukaan ei vahingoittunut, isä Heikki kertoo.
– Ukonilma oli menossa ja tulkitsin, että tapahtuma liittyi salamointiin. Tunnelma oli hieman jännittynyt, mutta rauhallinen. Pari sekuntia piti katsella, että tuleeko katosta lisää tavaraa alas. Savun hajua ei kirkossa ollut.
– Kun kenenkään hengelle ja terveydelle ei vaikuttanut olevan tilanteesta vaaraa, päätimme jatkaa toimitusta. Kattokruunun valot olivat alkaneet vilkkua, ja päätimme sammuttaa ne. Kanttorin pöydällä ja kirkon sivustoilla oli valot. Tuohukset ja lampukat valaisivat myös. Videolla salamanisku kuulosti kuin laukaukselta, mutta kirkossa se ei kuulostanut niin dramaattiselta.
Isä Heikki kertoo, että hääväki jäi vielä toimituksen jälkeen kirkkoon ottamaan valokuvia, eikä kellään vaikuttanut olevan kiire pois.

Ainutlaatuista 25 vuoden pappisuralla
Papin näkökulmasta isoin seuraus tapahtumasta on, että kellotornin risti jouduttiin irrottamaan kupolista palon sammuttamisen ja kupolin korjauksen ajaksi.
Isä Heikki oli läsnä myös sunnuntain liturgiassa, joka toimitettiin nyt poikkeuksellisesti seurakuntasalissa. Kirkkoväkeä oli paljon, ja lauantain tapahtumat puhuttivat seurakuntalaisia.
– Jumalaa kiiteltiin, ettei mitään pahempaa sattunut ja kaikki sujui rauhallisesti.
Vastaavaa salamaniskua pyhässä toimituksessa ei ole isä Heikin 25 vuoden pappisuralla sattunut. Hänen pappeutensa merkkipäivää juhlittiin samaisessa pyhäkössä heinäkuun alussa piispallisessa liturgiassa, jossa Haminan piispa Sergei myönsi hänelle epigonaation käyttöoikeuden.
Isä Heikki toimi Tampereen seurakunnan toisen papin toimessa 19 vuotta, vuoteen 2020 asti. Lukuun ottamatta yhtä lukuvuotta, jolloin hän oli Ortodoksisen seminaarin johtajana Joensuussa.
Toiselta ammatiltaan Heikki Honkamäki on psykoterapeutti, ja jäätyään pois vakituisesta papin toimesta hän on toiminut päätyökseen siinä tehtävässä Tampereella. Keikkapapin töitä seurakunnassa riittää kuitenkin edelleen lähes viikoittain.
Muuta:
Seuraa kirkon uudelleen avautumista ja aukioloaikoja Tampereen ortodoksisen seurakunnan verkkosivuilta (Avaa uuden sivuston).






