Kuuntele
Suomen ortodoksisen kirkon yhteisten hallinto- ja asiantuntijapalvelujen keskittäminen palvelukeskukseen on ollut perusteltua ja hyödyllistä. Tämä käy ilmi juuri julkistetusta kirkon keskushallinnon ja palvelukeskustoiminnan ulkoisesta arvioinnista (Avaa uuden sivuston).
Yhteiset palvelut ovat vähentäneet erityisesti pienten seurakuntien tarvetta ylläpitää omaa hallinnollista erityisosaamista, yhdenmukaistaneet toimintatapoja sekä vahvistaneet talouden seurantaa ja sisäistä valvontaa.
Arvioinnissa (Avaa uuden sivuston) ei esitetä yhteisten palvelujen purkamista, vaan johtamisen, palvelurakenteen ja toimintatapojen selkeyttämistä. Henkilöstö- ja tietohallinnon rakenteita olisi hyvä yhtenäistää ja taloushallinnon prosesseja parantaa.
Taloustoimistolle ja keskusrekisterille myönteisimmät arviot
Taloustoimisto ja keskusrekisteri saavat raportissa myönteisimmät arviot. Taloustoimistossa seurakunnat arvostavat nimettyjä yhteyshenkilöitä, yhteydenoton helppoutta sekä henkilöstön kirkon ja seurakuntien erityispiirteiden tuntemusta. Keskitetyn taloushallinnon arvioidaan myös vähentäneen seurakuntien hallinnollista kuormaa.
Palvelukeskus muodostaa kirkon yhteisen hallinnon keskeisen valmistelija- ja asiantuntijaresurssin, joka tukee kirkollishallituksen lisäksi myös piispojen ja piispainkokouksen tehtäviä.
Arvioinnin mukaan palvelukeskus kykenee pääosin tuottamaan päätöksenteossa tarvittavaa asiantuntijatietoa. Valmistelijoiden pieni määrä tekee toiminnasta kuitenkin haavoittuvaa, koska samat asiantuntijat osallistuvat päätösasioiden valmisteluun, seurakuntien neuvontaan sekä oman vastuualueensa operatiivisiin ja kehittämistehtäviin.
Valmistelussa tulee raportin mukaan vahvistaa käytäntöjä, joilla asian toimivalta, toteuttamiskelpoisuus, keskeiset vaikutukset, tarvittavat resurssit ja toimeenpanovastuu tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Samalla päätöksenteon dokumentointia, tiedoksiantoa ja muutoksenhakuohjeita tulee yhdenmukaistaa siten, että päätöksenteon kulku ja päätösten oikeusvaikutukset ovat yksiselitteisesti jäljitettävissä.
Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että ensi vuonna laaditaan palvelukeskuksen kehittämissuunnitelma raportissa esitettyjen huomioiden ja suositusten pohjalta.
Palvelujen tuotantotapaa tai palvelukeskuksen organisatorista asemaa koskevat ratkaisut kuuluvat kirkollishallituksen mukaan uudistamisen myöhempiin vaiheisiin.
Arvioinnin on tehnyt Owal Group Oy, ja se perustuu laajaan aineistoon. Siinä on hyödynnetty kirkon toimintaa koskevia asiakirjoja ja talousaineistoja, haastateltu 30 henkilöä sekä tehty sähköinen kysely, johon saatiin 40 vastausta. Aineistossa ovat mukana myös seurakuntien näkemykset palvelukeskuksen toiminnasta ja palvelujen vastaavuudesta niiden tarpeisiin.
Kirkolliskokous päätti viime vuonna (Avaa uuden sivuston), että kirkon keskushallinnon ja palvelukeskuksen toiminta arvioidaan. Asiasta oli tehty kirkolliskokoukselle kaksi aloitetta (ks. jutun lopussa liitteet 4 ja 5 *), jotka molemmat kirkolliskokous hyväksyi kirkollishallituksen esityksestä.
Keskushallinnon kehittäminen on tuoreen hiippakuntarakennetta selvittäneen raportin mukaan yksi kolmesta tukijalasta, jotka ratkaisevat kirkon taloudellisen ja jäsenistöllisen tulevaisuuden. Kaksi muuta ovat jäsenhankinta ja kotouttamistyö.
Keskusrahastomaksua halutaan alentaa
Helsingin hiippakunnan maallikkoedustajat ovat tehneet kirkolliskokoukselle aloitteen (Avaa uuden sivuston)seurakuntien maksaman keskusrahastomaksun pienentämisestä sekä keskitetystä taloushallinnosta luopumisesta.
Aloitteen ovat allekirjoittaneet Ritva Bly, Jefim Brodkin, Kim Kilpinen, Anja Lindström, Ludmila Niemi, Elina Palola ja Ulla Saarinen. Heistä Bly on myös kirkollishallituksen kollegion jäsen ja Brodkin sekä Palola sen varajäseniä.
Keskusrahasto on Suomen ortodoksisen kirkon yhteinen rahasto (Avaa uuden sivuston). Sen tuloja käytetään muun muassa kirkon yhteisen hallinnon ja hiippakuntien menoihin.
Seurakuntien velvoite hankkia erityisesti taloushallinnon palveluita palvelukeskuksesta halutaan samalla muuttaa vapaaehtoiseksi niiltä osin kuin kyse ei ole lakisääteisistä palveluista. Aloitteen mukaan keskitettyyn palvelutuotantoon siirtymisen yhteydessä tavoiteltu palvelutaso ei ole kaikilta osin toteutunut.
Keskusrahastomaksua on viime vuosina korotettu kahdesti, vuosina 2019 ja 2020. Tuolloin kirkossa siirryttiin keskitettyyn palvelujen tuottamiseen, ja korotusta perusteltiin aloitteen mukaan nimenomaan palvelukeskuksen kaikille seurakunnille yhteisesti tuottamien kustannusten kattamisella. Vuoden 2020 neljänneksen korotus vastaa aloitteen mukaan vuoden 2026 tasossa noin 600 000 euroa.
Samanaikaisesti taloustoimisto on aloitteen mukaan suunnitellut, että keskusrahasto tekee vuoteen 2028 mennessä jopa 520 000 euroa ylijäämää. Seurakunnilta perittävien keskusrahastomaksujen korotusta ei voi käyttää keskusrahaston ylijäämän kasvattamiseen, aloitteen tekijät vaativat.
Kirkollishallituksen virkaesityksessä (Avaa uuden sivuston) painotetaan, että vuoden 2019 korotus perustui yleiseen kustannuskehitykseen ja vuoden 2020 korotus kirkolliskokouksen linjaukseen asiantuntijapalvelujen keskittämisestä palvelukeskukseen. Samalla varauduttiin koko kirkon yhteisen verkko- ja printtilehden julkaisemiseen.
Kirkon ylijäämää voitaisiin palauttaa seurakunnille toiminta-avustuksina
Virkaesityksessä pidetään aiheellisena aloitteen huomiota, että seurakunnilta perittävien keskusrahastomaksujen korotusta ei tulisi käyttää keskusrahaston ylijäämän kasvattamiseen. Sen sijaan keskusrahaston talouden suunnittelussa on perusteltua pyrkiä siihen, että seurakunnilta kerättävien maksujen taso vastaa pitkällä aikavälillä keskusrahaston tehtävistä ja kirkolliskokouksen päättämistä yhteisistä palveluista aiheutuvaa rahoitustarvetta.
Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle (Avaa uuden sivuston), että mikäli kirkon tilikauden tulos osoittaa yli 100 000 euron ylijäämää, voidaan ylijäämästä jakaa seurakunnille toiminta-avustuksia.
Toiminta-avustuksina voidaan jakaa se osa 100 000 euroa ylittävästä tilikauden ylijäämästä, joka laskennallisesti koostuu seurakunnilta perityistä keskusrahastomaksuista. Toiminta-avustukset jaettaisiin seurakuntien kesken suhteessa niiden maksamiin keskusrahastomaksuihin.
Kirkollishallitus päätti äänestyksen jälkeen esittää kirkolliskokoukselle keskusrahastomaksun pienentämistä koskevan aloitteen hylkäämistä. Äänestyksessä kirkollishallituksen virkaesitystä kannattivat arkkipiispa Elia, metropoliitta Arseni, Mikko Sidoroff sekä Peter Saramo. Ritva Blyn vastaesitystä kannatti hänen itsensä lisäksi Tanja Leskinen.
Valtionapuun ei odoteta lisäleikkausta ensi vuodelle
Ensi vuoden talousarviossa (Avaa uuden sivuston) kirkon tulojen arvioidaan olevan yhteensä 7 689 000 euroa. Tästä seurakuntien maksamat keskusrahastomaksut muodostavat vajaan kolmanneksen eli yhteensä 2 440 000 euroa.
Valtionavun ennakoidaan pysyvän ensi vuonna suunnilleen tämän vuoden tasolla ollen 2 201 000 euroa. Lisäleikkausta valtioapuun ei siis odoteta.
Vuonna 2025 valtionapua leikattiin 2 771 000 eurosta 2 382 000 euroon eli 389 000 eurolla. Tälle vuodelle valtionapua leikattiin lisää 190 000 euroa. Kirkolliskokouksen talousvaliokunta arvioi viime vuonna, että valtionapu palautuisi vuonna 2028 vuoden 2025 tasolle. (Avaa uuden sivuston)
Kirkon ensi vuoden kulujen arvioidaan olevan yhteensä 7 638 900 euroa. Tilikauden tuloksen arvioidaan siis olevan 50 100 euroa ylijäämäinen.
Kirkollishallituksen osoitteenmuutosta Helsinkiin valmistellaan
Kirkollishallitus on kokouksessaan 27.5. päättänyt, että osoitteenmuutos Kuopiosta Helsinkiin otetaan valmisteltavaksi kirkollishallituksen päätöksentekoa varten. Kirkollishallituksen istunnossa 1.9. (Avaa uuden sivuston) palvelukeskuksen johtaja Jari Rönkkö ilmoitti, että asia on työlistalla ja se on tulossa valmisteluun.
Rönkkö viestii Aamun Koitolle, että kirkollishallituksen osoitteenmuutoksen valmistelu on kesken eikä asiaa sen aikana kommentoida.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elian aloitettua tehtävässään kirkollishallituksen kollegion kokoukset on vuoden 2025 alusta pidetty Helsingissä, pääosin arkkipiispan kansliassa.
Kirkolliskokous päätti (Avaa uuden sivuston) viime vuonna, että Karjalankadulla Kuopiossa sijaitseva kirkon keskustalon kiinteistö myydään. Myynnin arvioitiin mahdollisesti toteutuvan aikaisintaan vuoden 2028 lopussa.
Sen jälkeen Kuopion ja Karjalan hiippakunta, palvelukeskus, taloustoimisto ja keskusrekisteri muuttavat pienempiin tiloihin.
Kirkon keskustalossa sijaitsee myös Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, joka on vuokralaisena palvelukeskuksen tiloissa. Kirkkomuseon sijainnista päättää kirkkomuseon säätiön hallitus.
Kuopion kaupunki myönsi elokuussa Riisalle tälle vuodelle 40 000 euron lisätuen (Avaa uuden sivuston) sillä ehdolla, että Riisa jatkaa toimintaansa Kuopiossa. Kaupunki voi periä ylimääräisen avustuksen takaisin, jos museo muuttaa pois Kuopiosta. Kaupunki tukee Riisaa vuosittain 60 000 eurolla.
Kirkolliskokous on leikannut kirkkomuseo Riisan avustusta 25 000 euroa viime vuonna (Avaa uuden sivuston) ja tänä vuonna 20 000 euroa lisää. (Avaa uuden sivuston) Yhteistoimintasopimuksen kehyksessä kirkon tuki Riisalle on 215 000 euroa vuodessa, mutta kirkon saaman valtionavun pienentyessä tukea on jouduttu leikkaamaan. Tänä vuonna Riisan tuki kirkolta on 170 000 euroa, kun se viime vuonna oli 190 000 euroa.
* LIITE 4:
LIITE 5:
