Eteläafrikkalainen ystävä jakoi suruaan. Perhe oli liittynyt yli 40 vuotta sitten ortodoksiseen kirkkoon. Prosessi vei silloin kolme vuotta ja heidän kääntymistään epäiltiin, koska he eivät ole kreikkalaisia kuten paikallinen seurakunta ja papisto pääsääntöisesti. Perheen isästä tuli aikanaan pappi ja elämä jatkui, mutta pitkin matkaa heitä on muistutettu siitä, että he eivät oikein kuulu tähän kirkkoon.
Kuluneen vuoden aikana tilanne on kiristynyt, ja nyt ystävän vanhemmat miettivät siirtymistä Moskovan patriarkaatin alaisuuteen, koska siellä heidät otettaisiin lämpimästi vastaan. Tämäkin inhimillinen tarina on osa maailmanpolitiikan arkipäivää Afrikassa, jossa Aleksandrian patriarkaatti on menettämässä papistoaan Moskovan alaisuuteen. Kaikki eivät suinkaan lähden rahan houkuttamina, vaan taustalla voi olla vuosia kertyneitä suruja väärinkohtelusta.
Ortodoksinen tarkoittaa oikeauskoista, mutta Kreikassa se tarkoittaa usein vain kreikkalaista, Serbiassa serbiä, Bulgariassa bulgaaria, Venäjällä venäläistä ja Suomessakin ainakin joillekin karjalaista. Etnonationalismi ja rasismi kun ovat kansainvälisesti ortodoksisuudessa syöpänä, joka hajottaa ja rikkoo tämän päivän ja huomisenkin kirkkoa. Yritän selittää ystävälle, että syynä ei ole kreikkalaisuus vaan ihan inhimillinen typeryys. Sen vuoksi perheen surussa on jotakin tuttua.
Voinko itse asialle jotakin vaikkapa perkaamalla niitä ajatuksia, joita mielessäni pyörii, kun katson seurakunnassa muukalaisia? Saako meille tulla, olemmeko vieraanvaraisia, jaammeko omastamme ja otammeko omiksemme? Olemmeko ihan varmoja, ettemme itse koskaan joudu pakkosiirtolaisuuteen syystä tai toisesta ja kohtele edes sen vuoksi muita kuin meitäkin toivoisimme kohdeltavan? Tänne on tultu, mutta on täältä myös lähdetty. Maailmalle kulkiessa näkee, että esimerkiksi yhteiskuntarauhakin on kuin tuulen henkäys.
Osaisimmeko elää niin, että ortodoksinen tarkoittaisi ennen kaikkea lähimmäistä suvaitsevaa kristittyä, joka muistaa, että maailmassa on muitakin? Suvaiččemine kun karjalan kielellä tarkoittaa rakastamista ja välittämistä.