Arkkipiispa_Leo_puhuu_Uspenskin_katedraalissa
Ajassa

Arkkipiispa Leo liikkumisrajoituksista: ”Lähimmäistään suojeleva on itse Kristuksen kuva”

Arkkipiispa Leo ymmärtää kirkkokansan väsymyksen ja huolen.
26.03.2021 - 15:42 | Teksti: Jelisei Heikkilä, Susanna Somppi | Kuva: Suomen ortodoksinen kirkko

Hallituksen esitys laiksi liikkumisvapauden rajoittamisesta on kirvoittanut soraääniä uskonnollisissa piireissä. Torstaina eduskunnalle luovutetun esityksen mukaan liikkuminen olisi sallittua vain läheisen henkilön hautajaisiin ja yksilöllisiin sielunhoidollisiin tapaamisiin uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa. Nyt on osoittautunut, että hallituksen esitys kilpistyi perustuslakivaliokuntaan.

Valmisteluvaiheessa esityksen uskonnonvapautta koskevaa kohtaa tarkennettiin siten, että ”sielunhoidon yksilöllisyydellä” tarkoitetaan nyt kahdenkeskistä tilaisuutta esimerkiksi papin, diakonin, perheneuvojan, imaamin, rabbin tai muun uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa. Liikkumisrajoitukset koskisivat pääkaupunkiseutua ja Turkua.

Hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä ”sielunhoidollinen keskustelu, ehtoollinen, kaste tai muu toimitus taikka hartaus tai muu vastaava kohtaaminen, joka voidaan järjestää joko uskonnollisen yhteisön tilassa tai muussa tilassa, jossa lähikontaktin välttäminen on mahdollista”.

Jutun kirjoittamishetkellä näytti siltä, että mahdolliset liikkumisrajoitukset eivät ehtisi astua voimaan pääsiäiseksi. Joka tapauksessa aihe on pohdinnan arvoinen nimenomaan uskonnon harjoittamisen näkökulmasta.

Tilanne on vakava

Aamun Koitto pyysi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon kannanottoa mahdollisiin liikkumisrajoituksiin perjantaina 26.3.2021.

Isä Esipaimen, miten suhtaudutte mahdollisiin liikkumisrajoituksiin uskonnon harjoittamisen näkökulmasta?

”Pidän perusteltuna kaikkea sitä, mitä hallitus, ministeriö, eduskunta ja THL suosittelevat ja päättävät. Jos mahdolliset liikkumisen rajoitukset astuvat voimaan ja rajoittavat uskonnonvapautta kuten muitakin perusoikeuksia, on tämä tietysti vakavaa. Tärkeintä nyt pahenevassa pandemia-ajassa on velvollisuutemme yhteiskuntaa ja lähimmäisiämme kohtaan. Voimme joustaa perusoikeuksistamme poikkeustilanteessa. Kirkon jäsenenä ja piispana ymmärrän asian niin, että jokainen ihminen, joka säästyy koronavirukselta siksi, että on noudattanut rajoituksia ja tällä tavoin suojellut lähimmäisiään, on arvokas kuva itse Kristuksesta.”

Entä millaisia ajatuksia liikkumisrajoitukset herättävät tulevan pääsiäisen näkökulmasta?

”Ensiksi, emme ota etäisyyttä kirkkoon pandemian aiheuttamana poikkeusaikanakaan. Pyrkimyksenä sen sijaan on astua lähemmäs Kristusta. Ottaa askel kohti evankeliumia, joka julistaa pian juhlittavasta Herran Pyhästä Pääsiäisestä."

"Toiseksi, pääsiäisen sanomassa kuolemalla ei ole mitään valtaa. Vaikka elämä näyttäisi kuinka synkältä tahansa, uskon, että Jumala lopulta tulee keskuuteemme ja me saamme nähdä hänen kirkastuneet kasvonsa. Tästä elävästä toivosta haluan pitää kiinni.”

Miten kirkkokansa on jaksanut rajoituksia tähän saakka? Onko mahdollista, että ”kamelin selkä katkeaa” jossain vaiheessa – vai millaista viestiä kirkkokansalta on kantautunut?

”Rajoitukset ovat muuttaneet suuren paaston luonnetta siitä, mihin olemme tottuneet. Olemme yleensä tänä aikana kokoontuneet yhteen. Vaikka rajoitukset ovatkin antaneet mahdollisuuden itsetutkisteluun ja rukoukseen, me ortodoksit olemme siitä huolimatta yhteisöllinen joukko."

"Siksi ymmärrän ja jaan jokaisen huolen ja väsymyksen vallitsevaan tilanteeseen."

"Olen tähän liittyen saanut lukuisia huolestuneita yhteydenottoja, mutta ehkä enemmän olen kuitenkin saanut kirkkomme nykyisiä toimenpiteitä tukevia viestejä. Kamelivertausta lainatakseni haluan huomioida, että kamelihan elää ääriolosuhteissa ja on äärimmäisen sopeutuva. Vaikka ihmisten selät eivät annakaan samassa määrin myöten kuin kamelien, ei tämä kuitenkaan oikeuta meitä toimimaan yksilöinä taikka yhteisönäkään vastuuttomasti.”

Lähteet: Kotimaa, Yle uutiset

Artikkelia on muokattu 1.4. klo 09:07 mainitsemalla, että hallituksen esitys ei mennyt läpi perustuslakivaliokunnassa sekä lisäämällä lause, jonka mukaan aihe on sinänsä pohdinnan arvoinen.