Anne Laiti työskenteli RIISAan siirtymisensä asti projektipäällikkönä museo Malvassa Lahdessa.
Mallasjuoman entisissä tiloissa toimiva Malva on elämyksellinen visuaalisten taiteiden museo.
Ennen Malvaa Laiti on työskennellyt esimerkiksi museokeskus Vapriikissa Tampereella sekä
Serlachius-museoissa Mäntässä. Pääaineenaan hän on opiskellut historiaa ja sen ohella myös museologiaa, asiakirjahallintoa sekä kieliä.
– Museoala on intohimoni, innostuu Laiti kysyttäessä museoalalle hakeutumisen syitä.
Kuopiossa kiinnostavaa museotarjontaa
Muuttaminen kiinnostavien työmahdollisuuksien perässä on RIISAn uudelle johtajalle tuttua, joten
muutto Kuopioon ei ollut kynnyskysymys.
– Kuopio on kasvukeskus ja siellä on mielenkiintoinen museomaailma.
Kiinnostavia museoita Kuopiossa todella riittää. Kuopion museo yhdistää Pohjois-Savon
kulttuuriperintöä vaalivan kulttuurihistoriallisen museon sekä luonnontieteellisen museon. Kuopion
puutaloaikakaudesta kertoo kodikas korttelimuseo, jossa sijaitsee myös kirjailija Minna Canthin
salonki.
Autonomian ajan suurmiehestä puolestaan muistuttaa valtiomies ja filosofi J. V. Snellmanin
kotimuseo, joka samalla kertoo aikakauden säätyläisperheen elämästä. Kuopion taidemuseon
suojiin on talletettu lukuisten kultakauden taiteilijoiden teoksia nykytaiteilijoiden töiden ohella.
– Museot eivät kilpaile keskenään. Yksi vetovoimainen museo tuo muillekin seutukunnan
museoille lisää kävijöitä.
RIISAn tunnettuutta lisättävä
Lähtökohdat RIISAn kehittämiselle ovat otolliset osana Kuopion museotarjontaa. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on niin valtakunnallisesti, kansainvälisesti kuin maakunnallisestikin merkittävä erikoismuseo. Museon kokoelma esittelee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa sekä ortodoksista kulttuuria.
– RIISA on suurelle yleisölle osin tuntematon erikoismuseo, joten kävijämäärän
kasvattaminen on selvästi haaste.
Museon kehittämissuunnitelmista kysyttäessä Laiti on vastauksissaan pidättyväinen, koska haluaa
ensin käydä keskusteluja museon henkilökunnan kanssa.
– Menen uuteen tehtävääni avoimin mielin. Tokihan olen asioita mielessäni pohtinut, mutta vielä on varhaista tehdä linjauksia.
Kehittämiskokemusta ja -näkemystä Laitilla varmasti on, koska hän projektipäällikkönä oli avaamassa museo Malvaa ja käynnistämässä sen toimintaa. Malva yhdisti Lahden taidemuseon ja Lahden julistemuseon saman katon alle.
Kansainvälisiä verkostoja
Anne Laiti vetää puheenjohtajana International Council of Museums (ICOM) -järjestön Suomen komiteaa. ICOM on noin 35 000 museoammattilaisen kansainvälinen verkosto. Ennen puheenjohtajan tehtävää Laiti toimi viisi vuotta komitean hallituksessa, joista kaksi vuotta
varapuheenjohtajana.
Kansainvälisen järjestön Suomen jaoston puheenjohtajuus on todellinen näköalapaikka, mutta Laiti korostaa yhdessä tekemistä.
– ICOM:in Suomen komitea tekee tiimityötä, jota puheenjohtaja vetää.
Puheenjohtajalle tai muille komiteassa toimiville ei makseta palkkaa, vaan kyse on vapaaehtoistyöstä.
– Kansainvälinen verkostoituminen on yksi tämän luottamustoimen ehdottomia etuja.
Museonjohtajan kansainväliset verkostot voivat hyvinkin edistää kansainvälisten näyttelyiden
saamista.
– Verkostoituminen todennäköisesti auttaa myös RIISAn kehittämisessä. Esimerkiksi kansainvälisten näyttelyiden tai yksittäisten ulkomaisten esineiden saaminen voi olla helpompaa verkostojen kautta.
ICOM edistää museoalan yhtenäisyyttä
ICOM on luonut museotyölle eettiset säännöt, jotka ovat sen toiminnan kulmakivi sekä museoalan
yhtenäisyyttä edistävä voima. Järjestön työn tulosta on myös museon kansainvälinen määritelmä,
jonka Suomen komitea on kääntänyt suomeksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa avustuksillaan ICOM:in Suomen komitean toimintaa.
Museoammattilaisten ohella järjestön jäseniksi voivat liittyä alan opiskelijat.
Yhdessä Museoliiton kanssa ICOM jakaa Suomessa kaksi vuotuista museoalan palkintoa eli
Vuoden museo -palkinnon sekä vuorovuosin jaettavan Vuoden museojulkaisu- ja Vuoden
museoviestintäteko -palkinnon. Anne Laiti on ollut museopalkintoraadin puheenjohtajana yhden
kolmevuotiskauden.
Kaikki ei ole yleisön nähtävillä
Keskustelun siirtyessä RIISAn esineistöön aloittava museonjohtaja on vielä pidättyväinen eikä
halua nimetä häntä erityisesti puhuttelevia esineitä.
– Esineeseen liittyvä hyvä tarina tekee siitä kiinnostavan samoin kuin hyvät kontekstitiedot, linjaa Laiti yleisellä tasolla.
Kiinnostavat esineet ja näyttelykokonaisuudet kiinnostavat museoyleisöä, mutta museoiden seinien
suojissa on paljon sellaista, mikä tulee vain harvoin, jos ollenkaan, yleisön nähtäville.
– Olen äärettömän kiinnostunut arkistoista, ja RIISAn arkisto on kiinnostava.
Suotuisassakin toimintaympäristössä, kuten museotarjonnaltaan kiinnostavassa Kuopiossa, museon on mietittävä, miten saada potentiaaliset kävijät museovierailulle.
– Museoon houkutellaan kävijöitä kiinnostavilla sisällöillä.
Luonnossa ja vesillä
Kuopio vaikuttaa Anne Laitin mieltymyksiin nähden viihtyisältä asuinpaikalta.
– Liikun mielelläni luonnossa ja vesillä. Näihin Kuopion seutu tarjoaa mainiot
mahdollisuudet.
Museoissa käymistä uusi museonjohtaja harrastaa myös vapaa-aikanaan.
– Yleensä harrastuksilla ymmärretään erilaisia urheiluharrastuksia. Sellaisia minulla ei ole,
mutta luen mielelläni ja käyn taidenäyttelyissä museoiden lisäksi.
Tämä haastattelu tehtiin juuri ennen museonjohtajan pestin alkamista. Kysyttäessä tuntemuksia
uusien haasteiden kynnyksellä Laiti innostuu.
– Olen todella innoissani ja odotan, että pääsen aloittamaan työt.
Seppo Simola on historiaan erikoistunut vapaa kirjoittaja.