Kuuntele
Tuomas Simula väitteli tohtoriksi lokakuussa 2025 poliittisen historian alalta aiheenaan ”Suomalaisesta puolueesta Lapuan liikkeeseen. K. W. Huhtalan poliittisyhteiskunnallinen toiminta autonomian ajalta 1930-luvun alkuun”.
Aihe sopi Ulvilassa kasvaneelle Simulalle hyvin. Ulvilalainen K.W. Huhtala (1874–1941) oli aikansa merkittävä maanviljelijä, rakennusmestari, kunnallispoliitikko ja kansanedustaja. Hän toimi muun muassa Ulvilan kunnanvaltuuston ensimmäisenä puheenjohtajana sekä Kaasmarkun VPK:n päällikkönä. Huhtala vaikutti niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa yhteiskunnallisessa elämässä. Hän osallistui myös Lapuan liikkeen toimintaan, muun muassa talonpoikaismarssille vuonna 1930.
Tuomas Simulalle itselleen väitös oli kuitenkin päätepiste sille monia solmuja sisältäneelle elämänlangalle, joka hänen sanojensa mukaan on kietoutunut haluun näyttää muille; osoittaa, että minäkin osaan ja riitän. Simula ei ole koskaan käynyt lukiota eikä kirjoittanut ylioppilaaksi. Ortodoksinen usko on kaiken keskellä antanut Simulalle elämän perustan.
Töistä teologian opintoihin
Koulun jälkeen Tuomas Simula meni monen muun satakuntalaisen tavoin töihin Friitalan nahkatehtaalle.
Paikkakunnalle muutti kuitenkin Uusitalon perhe, jonka rouva Veera, entisen Salmin seurakunnan papin tytär, kutsui nuoren miehen mukaan ortodoksiseen jumalanpalvelukseen Poriin.
Kaupungissa ei tuolloin ollut ortodoksista kirkkoa vaan palvelukset järjestettiin Porin luterilaisessa kirkossa, myöhemmin pienessä ortodoksiseksi kirkoksi sisustetussa puurakennuksessa.
– Menin mukaan ja löysin sieltä heti oman yhteisöni.
Simula kertoo käyneensä paljon palveluksissa. Niistä tuli tärkeä osa elämää. Ortodoksiseen kirkkoon hänet liitettiin vuonna 1983.
Traditio kiinnosti Tuomas Simulaa niin, että hän sai arkkipiispa Paavalilta yksityisen opiskeluluvan ortodoksisen teologian opiskeluun silloisessa Kuopion pappisseminaarissa.
– Kävin Ulvilasta käsin Kuopiossa suorittamassa tenttejä ja huomasin ilokseni, että suoriuduin niistä hyvin. Ne menivät aina läpi ja vielä aika hyvin numeroin, Simula muistelee.
Kuopion pappisseminaari kuitenkin lopetettiin ja koulutus siirtyi silloiseen Joensuun yliopistoon, nykyiseen Itä- Suomen yliopistoon. Ortodoksisen teologian ryhmä oli silloin Joensuun yliopiston ensimmäinen.
– Ainakin silloin yliopistot saivat ottaa opiskelijoiksi määrätyn määrän heitä, jotka eivät olleet ylioppilaita. Simula kertoo.
Muistot eivät kyseisestä ajasta ole Simulalle pelkästään mukavia. Hän tuntee kokeneensa arvostelua sekä ”käännynnäisyydestään”* että siitä, ettei ollut ylioppilas.
Kokemus, ympäristön epäluulo, johti lopulta siihen, että Simula vaihtoi pääaiheekseen historian ja jatkoi ortodoksisen teologian opiskelua sivuaineena, myöhemmin Tampereen yliopistossa. Opintojen vaatimusten vuoksi hän opiskeli samalla vieraita kieliä Karkun kansanopistossa.
– Itselleni oli hyvin arvokasta se, että olin päässyt yliopistoon taustastani huolimatta. Koulupohjani kun oli perin vaatimaton. Koulu ei lapsena innostanut. Siksi tuntui hienolta, että ylsin yliopisto-opiskelijaksi asti, Tuomas Simula sanoo.
Opettamisen lahja
Tuomas Simula luki itsensä filosofian lisensiaatiksi ja auskultoi. Ensimmäinen vakituinen opettajan työ löytyi Posion lukiosta.
– Posio oli kuitenkin kaukana perheestä ja sukulaisista.
Tampereelle perustettiin silloin ortodoksisen uskonnon lehtorin virka. Simula haki paikkaa ja sai sen. Posiolla olo jäi näin yhteen vuoteen. Tampereella hän viihtyi ortodoksisen uskonnon opettajana yli 14 vuotta.
– Opetin ala-asteelta lukioon saakka kaikkia luokka-asteita.
– Yläasteella ja lukiossa tapanani oli luennoida. Se on aina ollut minun vahva puoleni. Samalla kirjoitin taululle ja opiskelijat tekivät muistiinpanoja. Pienemmät tekivät työkirjaa ja neuvoin parhaani mukaan.
Uskonnon opetuksen tuli olla tunnuksetonta. Simula tulkitsi asian omalla tavallaan.
– Ajattelin, etten ole Suomen ortodoksisen kirkon vaan koko ortodoksisen maailman opettaja sikäli kuin se koskee Tamperetta, joka kuului opetuspiiriini.
Tuomas Simulalla oli tunneilla oman Kirkon jäsenten lisäksi muun muassa Egyptin kopteja ja Moskovan patriarkaattiin kuuluneiden perheiden lapsia. Jokainen sai hänen huomassaan elää traditiota omalla tavallaan.
– Koptit saivat tehdä ristinmerkin katolisella tavalla vasemmalta oikealle, Moskovan patriarkaatin perheet viettivät pääsiäistä omana aikanaan.
Tuomas Simula sai kokea opetustavastaan vastustusta, mutta pysyi päätöksissään.
– Halusin kunnioittaa jokaisen omia tapoja elää todeksi traditiotaan.
Simula myöntää kyllä olevansa välillä aikamoisen jäärä. Se on auttanut menemään elämässä eteenpäin. Hän uskaltaa olla muita vastaan.
– Olen halunnut näyttää, etteivät kaikki mielipiteet minua hetkauta. Teen omat päätökseni.
Mutta rakkaus hetkauttaa, ja sitä Tuomas Simula sai kokea muun muassa oppilailtaan.
– Kun jäin eläkkeelle, oppilaat olivat järjestäneet selkäni takana läksiäisjuhlan. Mukana oli kaikenikäisiä oppilaita. Osaa olin opettanut kaikki kouluvuodet.
– Se oli ikimuistettava juhla. Venäjänkieliset lauloivat venäjäksi kuorossa laulun ”Oi niitä aikoja”. Kirkon puolesta minulle luovutettiin Pyhän Karitsan 1. luokan ritarimerkki. Kaikki se tuntui uskomattomalta. Hyvästelimme toisemme kyyneleet silmissä.
Näyttämisen halu
Tuomas Simula aloitti väitöskirjan teon jo työvuosinaan.
Hiljalleen, kymmenen vuoden kuluessa väitöskirja muotoutui valmiiksi Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vareksen tukemana. Väitöstilaisuus oli Porissa, jossa on yksi Turun yliopiston toimipisteistä. Vastaväittäjänä toimi Helsingin yliopiston professori Juha Siltala. Tuomas Simula sai työstään hyvät arvosanat.
VTT Tuomas Simula iloitsee urakan valmistumisesta, mutta myös kaikista niistä mahdollisuuksista, joita elämä on lopulta antanut. Myöhemmin väitöskirja muotoutuu vielä kenties kirjaksi, kaikkien luettavaksi.
Hän myöntää kuitenkin, että oman mielenkiinnon lisäksi työn takana oli myös halu näyttää muille, epäilijöille, että täältä pesee. Tehkää perässä!
– Opettajan työni aikana minusta vasta tuli todella ortodoksi, kun opin huomaamaan, mikä valtava voima Kirkossamme on, Simula sanoo.
Samalla hän vähän jyrähtää.
– Kaikkien ortodoksisten paikalliskirkkojen ohjeistuksen tulee koskea myös Suomen ortodoksista kirkkoa. Tämä meidän tulisi entistä selvemmin muistaa. Emme voi olla muiden joukossa erillinen saareke täällä Pohjolassa vaan olemme osa maailmanlaajuista kirkkoa.
– Meidän tulisi luoda yhä kiinteämmät suhteet Konstantinopolin Ekumeeniseen patriarkaattiin ja noudattaa heiltä tulevia ohjeistuksia.
Omaa ortodoksisuuttaan Tuomas Simula elää osallistumalla jumalanpalveluksiin. Myös monet kodin ikonit kuljettavat rukouksen äärelle. Eläkkeellä on myös aikaa väitöskirjaan perustuville luennoille.
– Monet ikävät muistot ovat nyt jääneet taakse, kun olen saanut Valtiotieteen tohtorin arvon. Se on ollut itselleni suuri ilo ja arvostan sitä.
Pääkuva: Porin prikaatin ja Porilaismuseon onnittelut Tuomas Simulan väitöstilaisuuteen toi kapteeni Heikki Saarinen.
* Toim. huom. tätä termiä ei suositella käytettäväksi ortodoksisuudessa.
