(Mark. 11:27‒33) 

Evankeliumissa Jeesus saapuu Jerusalemin temppeliin, jossa oppineet ja kansan vanhimmat kysyvät, millä valtuuksilla hän toimii ja kuka on hänet valtuuttanut. Jeesus lupaa vastata heille, jos he vastaavat ensin hänen kysymykseensä: ”Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä?” 

Oppineet neuvottelevat keskenään todeten, että jos he sanoisivat taivaasta, Jeesus ihmettelisi, miksi he eivät sitten uskoneet häntä. He eivät kuitenkaan uskalla sanoa sen olleen ihmisistä, koska pelkäsivät kansan reaktiota, sillä ihmiset pitivät Johannesta profeettana. Sen vuoksi he vastaavat, etteivät tienneet. Sen vuoksi Jeesus ei paljasta heille, millä valtuuksilla hän toimii.

***

Oppineilla oli paljon tietoa Jumalasta, mutta silti he eivät kyenneet tunnistamaan, kuka Jeesus oli tai edes sitä, miksi Johannes Kastaja saapui Herran edellä. Jumalan valtakunnan salaisuus ei avautunut heille.

Jeesus ei pakota heitä astumaan sisälle taivasten valtakuntaan eikä siksi kerro heille itsestään enempää. Taivasten valtakunta avataan niille, jotka ottavat hänet vastaan avoimin mielin, toisia pelkäämättä.

Monet uskoon liittyvät kysymykset saavat vastauksensa vasta, kun suostumme uskomaan ja seuraamaan Herraa. Yhteys Jumalan on koettava, ei pelkkä ajatuksissa pohdiskeltava totuus. Siksi Kirkko kehottaa tulemaan yhteyteensä ja kokemaan kaiken itse.

(Mark. 11:22‒26)

Evankeliumissa Jeesus kehottaa uskomaan Jumalaan. Jos joku uskoen käskee vuorta heittäytymään mereen, niin tapahtuu, jos hän ei epäile sydämessään. Sen vuoksi se, mitä opetuslapset rukouksessa pyytävät uskoen jo saaneensa sen, on heidän. Kun he seisovat rukoilemassa, heidän tulee antaa anteeksi kaikki mitä heillä on toista vastaan, sillä silloin myös taivaallinen Isä antaa heille anteeksi. Jos he eivät anna anteeksi, myöskään taivaallinen Isä ei anna anteeksi heidän rikkomuksiaan.

***

Liioitteleva vertauskuva vuoren heittäytymisestä mereen uskon voimalla kuvaa uskon tärkeyttä. Rukoileminen on luonteeltaan uskon todeksi elämistä.

Jeesus sanoo tämän rohkaisten, sillä hän tietää ihmisten heikkouden ja epäilykset. Toimiva rukouselämä, sydämessä tapahtuva Jumalan edessä seisominen, saa voimansa anteeksiantamuksesta. 

Rukouksen maailma alkaa avautua, kun annamme anteeksi toisille ja koemme itse Jumalan anteeksiantamuksen voiman. Rukous onkin ihmisiä rakastavan Jumalan kanssa kuljettava hengellisen kasvun matka kohti luomatonta, ikuista Valoa.

(Mark. 11:11‒23)

Evankeliumissa Jeesus saapuu Jerusalemin temppeliin ja katselee kaikkea siellä. Hän palaa opetuslapsineen Betaniaan, koska on myöhä. Aamulla Jeesus lähtee Betaniasta ja etsii nälissään hedelmää viikunapuusta, mutta kiroaa sen, koska se on hedelmätön.

Jerusalemissa Jeesus ajaa myyjät ja ostajat pois temppelistä ja kaataa rahanvaihtajien ja kyyhkysenmyyjien pöydät antamatta kantaa tavaroita temppelialueen kautta. Hän sanoo: ”Eikö ole kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone’? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.” Oppineet pohtivat Jeesuksen pois raivaamista, mutta pelkäävät ihmisten reaktioita.

Aamuvarhaisella opetuslapset näkevät viikunapuun kuivettuneen. Jeesus kehottaa heitä uskomaan Jumalaan: jos joku käskee vuorta paiskautumaan mereen, se tapahtuu, jos hän epäilemättä uskoon niin tapahtuvan.

***

Hedelmättömän viikunapuun kuivettaminen liittyy tekstin jatkoon, sillä ihmiset tekivät Jumalan temppelistä paikan omien pyyteidensä toteuttamiseen. Heistä oli tullut hedelmättömiä. Se näkyi siinä, että he unohtivat temppelin Herran.

Tästä syystä Jeesus kaataa vilpillisen uskon kaupustelijoiden pöydät. Opetuslapsiaan Jeesus kehottaa säilyttämään luottamuksen Jumalaan, kantamaan hedelmää.

Liioitteleva vertauskuva vuoren siirtämisestä mereen uskon voimalla kuvaa sitä, että Herraan luottava ja turvaava ihminen voittaa paljon. Jeesus kutsuu meitä tulemaan hänen eteensä rukoillen ja kantaen uskon luottamuksen hedelmiä.

(Mark. 10:46–52)

Evankeliumissa Jeesus kohtaa sokean kerjäläisen Bartimaioksen, Timaioksen pojan. Kun hän kuulee, että ohikulkija on Jeesus Nasaretilainen, hän alkaa huutaa: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!”

Muut käskevät miestä vaikenemaan, mutta tämä huutaa entistä kovemmin. Jeesus pysähtyy ja kehottaa hakemaan miehen luokseen. Jeesus kysyy, mitä hän toivoi. Mies pyytää, että saisi jälleen näkönsä. Jeesus sanoo: ”Mene, uskosi on pelastanut sinut.”

Mies paranee täysin ja lähtee kulkemaan Jeesuksen mukana.

***

Kirkon opettajat eivät pidä sokean parantamista ainoastaan fyysisen ja ajallisen vamman korjaamisena, vaan myös langenneen ihmisyyden parantamisena.

Jeesuksen puoleen kääntyminen, kohtaaminen hänen kanssaan, avasi silmät. Tämä tapahtui Herran sanojen voimasta.

Jeesus paransi myös hengellisen sokeuden ja mies lähti seuraamaan Herraa. Tälle uskon matkalle Jeesus kutsuu myös meitä, jotka olemme osallisia langenneesta ihmisyydestä. Siksi anomme Vapahtajan sanaa odottaen: Herra, armahda minua!

(Matt. 4:12–17)

Evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen siirtymisestä Nasaretista Kapernaumiin Johannes Kastajan vangitsemisen jälkeen. Tässä toteutuu profeetan sana, jonka mukaan Sebulonin ja Naftalin maa, Jordanin takainen muukalaisten Galilea ja kansa, joka asuu pimeydessä, näkee suuren valon. Kuoleman varjon maassa loistaa kirkkaus: Jeesus alkaa julistamaan kääntymystä ja ilmoittaa taivasten valtakunnan tulleen lähelle.

***

Jumalan ihmisrakkauden julistus alkaa kaukana suurista keskuksista, pimeydessä elävien ihmisten keskellä. Jeesuksessa, Jumalan Pojassa, toteutuu lupaus valosta ja kirkkaudesta, joka saa pimeyden ja kuoleman varjot väistymään.

Ilosanoma kutsuu kääntymään, vaihtamaan elämän suuntaa. Tämä on mahdollista, koska taivasten valtakunta on tullut lähelle. Jumala kutsuu ihmisrakkaudessaan jokaista ihmistä yhteyteensä.

Kirkon suurin aarre on evankeliumi, ei valta, suuruus tai kunnia. Jumalan valtakunta kätkeytyy sydämiin, joihin Jeesus Kristus asettuu asumaan. Silloin kuoleman varjot väistyvät.

Liturgiassa

(Matt. 3:13–17)

Evankeliumissa Jeesus lähtee Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes estelee, koska hänen pitäisi pikemminkin saada Jeesukselta kaste. Jeesus pyytää Johannesta olemaan kuitenkin vastustelematta, koska näin täyttyisi Jumalan vanhurskas tahto.

Kun Jeesus nousee vedestä, taivaat aukenevat, Jumalan Henki laskeutuu alas kyyhkysen tavoin ja asettuu Jeesuksen päälle. Ääni taivasta sanoo Jeesuksen olevan Isän Jumalan rakas Poika, johon hän on mieltynyt.

***

Jeesus ei tarvinnut kastetta, mutta alentuessa ihmiseksi hän tuli täyttämään kaiken Jumalan tahdon. Näin hän teoillaan uudistaa ihmisyytemme.

Jeesuksen kasteessa paljastetaan pyhän Kolminaisuuden mysteeri. Jumalan ainoa Poika on tullut maailmaan pelastuksemme tähden. Kasteessa Jeesus pyhittää veden, ihmisyytemme ja koko luomakunnan. Teofania on siksi ilmoitusta myös tulevasta luomakunnan uudistamisesta.

Kirkko toimittaa tänään ja monina muina kirkkovuoden päivinä vedenpyhityksiä. Siunaamme pyhitetyllä vedellä pyhäköt, kodit, ikonit, läheisemme, itsemme ja kaikki hyvät asiat. Näin luomakunnan elämää antava vesi tulee Jumalan toiminnan välineeksi ja hänen ihmisrakkautensa lähteeksi.